Lahen Pojat kohti glooriaa?

lahenpojat.jpg

Lahen Pojat JS on reilu vuosi sitten perustettu jalkapalloseura joka tullee rikastuttamaan lahtelaista jalkapallokulttuuria. Seura on nuori ja täynnä intoa, ja tarmo heijastelee seuran toimintaan: seuran onnistuneen perusrungon rakentamisen ohella niukkoja resursseja on suunnattu niin fanikaulahuivien valmistamiseen kuin ”fanimatkojen” järjestämiseen sekä sponsoreiden haalimisiin. Lahen Poikien puuhamies Jani Uhrman kertoo seurasta ja sen tavoitteista ensimmäisen kauden kynnyksellä.

Milloin ja miksi Lahen Pojat perustettiin, mikä oli motiivina että Lahteen perustettiin uusi jalkapallojoukkue?
Seura perustettiin helmikuussa 2008, kun alettiin parin kaverin kanssa pohtimaan Lahen TODELLA suppeata alasarja-joukkueitten kirjoa, haluttiin katsoa josko pystyttäisiin itse tuomaan oma mausteemme tähän soppaan. Henkilökohtaisella tasolla oli tarkoitus perustaa lahtelainen seura jota edustaa, koska tarjolla oleva kolmosdivari on tasollisesti sekä ajankäytön kannalta liian rankkaa menoa, ja kortteliliiga taas vähän liian suppeata puuhastelua.

Mitkä tahot tai ketkä on seuran takana?
Seuran perustajajäseniä ovat minä, Jukka Koistinen ja Olli Halinen. Itsehän olen ottanut aika suuren osan pyörittämisestä harteilleni, osittainen ehkä omatahtoisesti. Osa taas jää meikäläiselle siksi kun ”jonkun ne vaan pitää hoitaa”. Apua olen kyllä saanut muutamilta jätkiltä ihan kiitettävästi, mainittakoon niminä Jukka Koistinen ja Petteri Rapeli.

Miten joukkueen rakentaminen alkoi ja kuinka helposti se muodostui tämänhetkiseen muotoonsa?
Tarkoituksella perustettiin seura jo hyvissä ajoin, ennen kuin varsinainen kilpatoiminta alkaisi, jotta saataisiin taustat ja joukkue kuntoon ennen koitosten alkua. Lahestahan ei ole mikään ongelma löytää jalkapalloilijoita, mutta ollaan alun alkaenkin tarjottu pelipaikkoja sellaisille kavereille, jotka ovat pystyneet vakuuttamaan sitoutuvansa toimintaan harrastuksen vaatimalla vakavuudella. Talven ajan käytiin kerta viikossa pelailemassa, ja sinne sai porukka tulla itseään tyrkyttämään. Joukkue vain muodostui tällaiseksi ns. luonnollisen karsinnan kautta. Toki puskaradio toimi aluksi, kun kasattiin ydinryhmää, mutta tarkoitus ei missään vaiheessa ollutkaan perustaa mitään pienen sisäpiirin juttua, vaan vahvasti lahtelainen jalkapalloseura.

Mitä (vielä toistaiseksi) pienen jalkapalloseuran pyörittäminen vaatii?
No aika paljon se riippuu siitä, millaisella tasolla haluaa hommaa vetää. Meille oli jo seuraa perustaessa tärkeää, että myös näytetään joukkueelta, ja se vaatii omat puuhastelunsa siihen ”perussetin” päälle. Esimerkiksi nettisivujen pitäminen mielenkiintoisena on oma haasteensa. Toivottavasti kun toiminta vähän tasaantuu näin alkuhässäkän jälkeen, löytyy enemmänkin seuran ulkojalkapalloilulliseen toimintaan osallistuvia henkilöitä. Tilanteethan aina vaihtelee, ja on tulevaisuuden kannalta vaarallista, jos seura on liiaksi yhen miehen harteilla, niinkuin se nyt on.

Taloudellisesti touhu varmaan nielisi niin paljon kuin vain rahaa irtoaisi, koska tavoitteena on tietenkin pitää homma pelaajille mahdollisimman edullisena. Homma on pyöreästi puoliksi omakustanteista, ja budjetti pyörii siinä noin 5000 euron paikkeilla.

Miten sponsorit ovat löytäneet joukkueen?
Tai siis miten seura on löytänyt sponsorit :) Kyllähän se toistaiseksi vielä niin päin menee. Sponsorit ovat lähinnä hankittu lähipiiristä, ja enemmänkin olisi firmoja saanut mukaan lähteä. Valitettavasti tämänsorttinen suora varainhankinta jäi miltei kokonaan itseni harteille, ja jossain se menee meikäläisenkin jaksamisen/ehtimisen raja. Meillähän ei ole mitään megaluokan näkyvyyttä tarjota, mutta ollaan lähettty siitä, että kun pidetään homma ryhdikkäänä ja tyylikkäänä, niin kyllä ainakin lähipiirin yritykset meitä mielellään tukee.

Mistä keksitte nimen ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet joukkueen logon ja värien muodostumiseen?
Vaikee… Lahen Pojat oli joskus joku viritys, jolla yritettiin vähän irtautua FC Lahen kannattajista omaksi porukaksi. Homma ei kuitenkaan ottanut isommin tuulta purjeisiin, ja Lahen Pojat jäi vähän ikäänkuin abstraktiksi läpäksi pyörimään. Seuraa perustettaessa se nousi kuitenkin heti tapetille, eikä oikeastaan muita nimivaihtoehtoja ehitty ees ehdottaa. Lahen Pojat Jalkapalloseura, voisiko olla lahtelaisempaa nimeä?

Logon väsäilin joskus väsyneenä pikkutunneilla, mutta tollaseksi se sitten jäi. Mastot siihen oli saatava, muuta edellytystä ei oikeastaan ollut. Paitsi se, ettei siinä saanut missään nimessä olla palloa. Mä en tajua miksi suomalaiset jalkapalloseurat tunkevat niitä palloja sinne logoihinsa. Värit napattiin Päijät-Hämeen vaakunasta. Voikin sanoa, että joukkue on Vesijärven sininen, ja Vellamon tissien keltainen/kultainen.

Minkälaisia urheilullisia ja toiminnallisia tavoitteita olette asettaneet joukkueelle?
Toiminnallinen tavoite on pyörittää lahtelaista seuraa Suomen Palloliiton sarjoissa, ja tarjota näin lahtelaisen juniorityön ylijäämille, yksi mahollisuus lisää harrastaa tätä hienoa lajia. Mitään pidemmän aikavälin kilpa-tavoitteita ei olla asetettu. Mielestäni pääasia on kuitenkin että suunta on aina ylöspäin, ja että aina löytyy joku asia jota tavoitellaan, muuten seura menettää tavallaan tarkoituksensa, ja voi siirtyä kortteliliigan uumeniin potkimaan. Itteäni korpeaa se, että esimerkiksi Suomessa löytyy ykkösdivarista seuroja, joilla ei ole edes tarkoitus nousta Veikkausliigaan tavoittelemaan Suomen mestaruutta. Suomessa on aikuisten tasolla mielestäni liikaa seuroja, joiden olemassaololla ei ole mitään tarkoitusta.

Onko Cupissa saavutettu ”alkumenestys” yllättänyt joukkueen?
Menestys ei isommin yllättänyt. Cupissa lähtökohta oli tarkkailla tilannetta kierros kerrallaan, ja vaikka pudottiin kolmannella kierroksella, niin ketään olla isommin kumarrettu. Meillä on ehkä etua siitä, että ponnistetaan kutosdivari-statuksella, eikä kuitenkaan olla mikään ihan tavallinen kutosen nippu.

Suurin yllätys on ollut taloudellinen, Cupissa porskuttaminen on meinaan todella kallista tällaiselle pikkuseuralle. Pitää kartotella jos jostain onnistuisi, vaikka cup-menestykseen vedoten, vastaanottamaan ylimääräisen rahapanostuksen.

Missä sarjassa aloitatte, ja minkälainen kausi on luvassa ja mikä on tavoitteenne?
Kutosesta se on aloitettava, ja meillä on kyllä ihan hyvä nippu sarjatasoon nähden. Sarjassa asetettiin ainoaksi, ja tinkimättömäksi tavoitteeksi nousu vitoseen. Sarjasta nousee yksi joukkue suoraan, ja lohkojen parhaita kakkosia nousee sitten tarpeen mukaan. Meillä tulee kova taistelu FC Loviisan kanssa, joka vaihtoi Kaakkois-Suomen piiristä Uudenmaan piiriin täksi kaudeksi, ja joutuu siksi aloittamaan pohjalta. Viime kaudella Loviisa pelasi Kaakon nelosta.

Sanoisin, että mikäli tuo Loviisa ei olisi lohkoon tullut, olisi nousu ollut enemmän tai vähemmän läpihuutojuttu. Nyt väittäisin, että Loviisaa vastaan pelataan melkoiset nousukarsinnat sarjaotteluiden muodossa. Aika samoilla viivoilla ollaan tällä hetkellä. Harjoitusmatsi ennen kauden alkua päättyi Loviisan 2-1 -voittoon. Loviisan lisäksi sarjassa on joukkueet Askolasta, Myrskylästä, Oitista, Tuusulasta, Riihimäeltä ja Hyvinkäältä kaksi.

Lahen Pojat järjestävät fanimatkoja vieraspeleihin, minkälaista muuta oheistoimintaa joukkueen ympärille on rakennettu tai suunnitteilla?
Kaikenlaista koitetaan puuhastella. Näitä reissuja koitetaan mahollisuuksien mukaan järestää, kun sopivia päivämääriä osuu kohille. Itse en ainakaan keksi paljon parempaa tekemistä aurinkoiselle lauantaipäivälle, kun alasarja-jalkapalloilun ja pussikaljan. Jos en olisi kentällä, olisin kentän laidalla. Ja kentällä toki ilman kepua!

Ensimmäinen reissuhan on lauantaina 9.5, kun pelataan luonnonkauniissa
maalaismaisemassa Myrskylän Kankkilassa. Bussi lähtee klo 13:15 pääsponsorimme Rooster Pubin edustalta Rautatienkadulta. Mukaan mahtuu vielä! Lahen Poikien ympärille on jo muodostunut pieni ”Kirra41”, niminen kannattajaryhmä, mutta se on jo oma tarinansa. Muutenkin koitetaan keksiä kaikkea oheistapahtumaa välillä matsien lisäksi, jotta aikaset miehet pääsisi välillä karkaamaan perheen pihdeistä. Tästä hyvänä esimerkkinä järjestetty 1-vuotisgaala viime helmikuussa.

Muuta, lähinnä varainhankintaan liittyvää oheiskrääsää olisi mielenkiintoista myös puuhastella. Ideoita olisi kyllä, mutta ne vaatisi aina pienen pesämunan, ja sitä ei taas tällä hetkellä ole tässä alkuhässäkässä irrottaa. Lahen Poikien kaulahuiveja on kyllä vielä jäljellä jokunen kappale.

Missä ja milloin Lahen Poikia voi nähdä tositoimissa ja miksi juuri teitä pitäisi?
Pelit pelataan Mukkulan keinoalustalla, ja kun nurmet aukeaa, siirrytään oman lapsuuteni maisemiin Jalkarantaan. Otteluajat vaihtelee, joten kannattaa tarkastaa nettisivuiltamme www.lahenpojat.com, milloin ollaan seuraavan kerran tulessa. Muutenkin sinne pyritään päivittämään kaikkea seuran ja joukkueen toimintaan liittyvää ja pitämään näin sivut ajantasalla.
Olkoon iskulauseena tähän väliin: Lahen Pojat pelaa yllättävän hyvää futista!

Missä Lahen Pojat on viiden tai kymmenen vuoden päästä?
Toivottavasti porskuttaa vakaasti jossain päin suomalaista jalkapallokarttaa. Nämä pari ekaa kauttahan varmasti osoittaa sen, miten homma lähtee pyörimään. Kuten aikaisemmin mainitsinkin, lisää ”aktiiveja” olisi toimintaan saatava. Seura alkaa jo tässä vaiheessa olemaan liian suuri yhen miehen harteille, vaikkakin leveille.

  • Sivulause
    Missä tilassa näet lahtelaisen seuratoiminnan ja jalkapallokulttuurin? Hyvää, huonoa, haasteita?
    Junnuissa homma toimii kyllä. Mutta mun mielestä aikuisten tasolla tarjontaa saisi olla enemmän. Toivottavasti meidän esimerkki saa jonkun muunkin kokeilemaan. Kyllä tähän kaupunkiin mahtuis heittämällä ainakin sellaset kolmesta viiteen porukkaa lisää. Tulis lisää keskusteltavaa, ja lisää paskanjauhannan aiheita pubissa. Kyllähän se kortteliliiga taitaa olla suurin yksittäinen syy seurojen vähäisyyteen Lahessa. Sinne on niin helppoa ja halpaa pykätä oma kaveriporukka listoille. Toisaalta taas ”pienellä” vaivalla saa joukkueen Palloliiton/piirin sarjoihin, jossa on tarjolla muutakin kun potkia samaa naapurin Jarkkoa kerran viikossa nilkoille.

Museomatka Päijät-Hämeeseen

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 13.

Päijät-Hämeen Museomatka
Museo on viime aikoina siirtänyt painoaan myös internetin ihmeelliseen maailmaan
Esimerkiksi Maakunnan mainiot -tiedotuslehden voi nykyään lukea digimuodossa (lehden voi ladata tästä itselleen pdf-muodossa).

Vielä toistaiseksi museot ja niihin liittyvä historia pitää itse kokea paikanpäällä, niissä historiallisissa puitteissa kuin se vain on mahdollista. Mutta tarviitseeko tulevaisuudessa kotoa läheteä, kun nähtävyydet voi käydä läpi virtuaalisesti? Näinhän yksinkertaisen provokavitiivisesti asiaa ei tietenkään tarvitse ilmaista. Internet on sanomattakin mukava ja helppo väylä tutustua ennakkoon kiinnostavista kohteista, johon toivottavasti myöhemmin haluaa suunnata. Nykyään internet jopa kannustaa lähtemään spontaanille tutustumismatkalle apunaan nykyaikasimmat teknologiat, helpottaen satunnaisen matkailijan kulkua maakuntamme historiaan ja löytämään historialliset makupalat.

Viimeisempinä museon nettiprojektina voidaan pitää Päijät-Hämeen Museomatka -sivustoa, joilta saa kätevästi tietoa seutumme historiallisista kohteista. Sivut on osa “Piirteitä Päijät-Hämeestä – sisältöä maakunnalliseen identiteettiin” -hanketta, joka toteutettiin vuosina 2004-2008. Sivuston voi karkeasti jakaa karkeasti kahteen osaan, maakuntamme mielenkiintoisiin yksittäiskohteisiin sekä matkailureitteihin.

Kunnista esittelyissä mukana on Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä ja jokaiselta kunnalta löytyy lyhyt esittely sekä tärkeimmät museokohteet. Pienimmistä kunnista esitellään kotiseutumuseo, kirkko ja kartanot satunnaisten, sivuihin intergroitujen kuvien kera, suurimmista kunnista tietoa luonnollisesti monipuolisemmin. Kohteiden sijainnit nähtävillä myös karkeassa kartassa.

Matkailureitit ovat suosituksia kaikille historianälkäisille. Erilaisia reittivaihtoehtoja on kolmatta kymmenettä: on kivi- ja puukirkkoja, kartanoita, sotahistoriaa, käsityöperinnettä, taidegallerioita ja paljon muuta.

Vaikka museomatkalle ei lähiaikoina olisikaan mahdollisuus päästä, sivusto on toimii myös hyvänä tietopankkina ja lähteenä. Tutustumisen arvoinen.

Päijät-Hämeen Museomatka
ph_museomatka.jpg

Lama Lahdessa

Tiibetinbuddhalaisen opettajan lama Ole Nydahl lokakuisesta vierailusta Suomeen ja Lahteen kertoo lahtelainen buddhalaisuuden harjoittaja ja Lahden keskuksen perustaja. Lahteen keskus perustettiin kaksi vuotta sitten joulukuussa 2006, joten lama Olen vierailulla oli tärkeä merkitys Lahden keskukselle, sillä vierailu oli hänen ensimmäinen Lahteen ja samalla keskus siunattiin laman toimesta. Käytännössä tämä tarkoittaa että hän pätevöitti keskuksen virallisesti käyttöön. Lama Ole edustaa Tiibetin buddhalaista Karma-Kagyü koulukuntaa ja on yksi harvoista länsimaisista joilla on valtuudet toimia tiibetinbuddhalaisena opettajana.

Lama-tour Suomessa lokakuussa 2008

Lahden rautatieasema. Lauantaiaamu klo 6 ja pari väsähtänyttä nuorta kiirehtii kohti Helsinkiin suuntaavaan Z-junaan. Edellinen ilta Lahden Timanttipolku-Buddhalaisessa keskuksessa oli venähtänyt pitkäksi, valmistautuen lama Ole Nydahlin Suomen kiertueeseen ja ennen kaikkea siihen että hän tekisi ensivisiittiin Lahden keskukseen. Asemalaiturille saavuttaessa vaunun ikkunasta pilkistää jo tuttu naama: ”Aijjaa, muutkin on jo tähän aikaan liikkeellä”. Matka Helsinkiin sujuu mukavasti nukkuen.

Helsingissä suuntaamme kohti paikallista Timanttipolku-keskusta, ja vaikka kello ei ole vielä paljon, on siellä jo täysi tohina päällä. Vanhat tutut naamat touhuavat siivoten ja järjestellen, sekä valmistavan aamupalaa kaikille kauempaa saapuneille. Hyvin ravittuna lähdemme pienessä kiireessä kohti Rautatientoria, jossa bussi meitä odottaa. Paikalla on melkein kaikki Helsingin kaverit odottamassa ja loput Lahdesta tulleet. Iloiset jälleennäkemiset ja yhteishenki on korkealla. Ystävämme Venäjältä tulevat tietty vähän myöhässä. Bussi lähtee ja Helsinki jää taakse, suuntaamme kohti Turkua, jonne lama Olen lento Kööpenhaminasta suuntautuu. Saavumme lentoasemalle ajallaan, Turun sanghakin (=buddhalaisten harjoittajien yhteisö) saapuu paikalle vastaanottamaan lama Olea. Asemalla meitä on jo kasassa hurja määrä ja muuten niin kovin pieni ja hiljainen lentoasema on täynnä elämää. Lento laskeutuu ja kaikki kerääntyvät tuloportin suulle vastaanottamaan lama Olea ja Skandinavian tourilaisia. Kamerat valmiina odottelemme porttien avautumista. Pari suomalaista ystäväämme, jotka ovat matkustaneet viikon laman seurassa saapuvat portista ja heidän perässään Ilkka Kanerva. Kamerat räpsyvät ja näyttää siltä kuin Ile luulisi olevansa kaiken vastaanoton ja kuvaamisen kohde, mutta ei suinkaan. Ne olivat nämä kaksi iloista travellaajatyttöä, joita noin sata henkeä on vastassa. Kohta ovet avautuvat uudelleen ja sieltä lamamme saapuu ja niin myös hänen mukana reissaava ryhmänsä. Lama tervehtii kaikkia ja olemme iloisia jälleen, kun hän on päässyt Suomeen.

Jatkamme Turun Timanttipolku-keskukseen, nyt meitä on jo kaksi bussillista, ystäviä kaikkialta pohjoismaista ja Baltiasta sekä Saksasta, Itävallasta, Puolasta, Tsekeistä ja mistä vielä? Ryhmä Turussa on ollut jo noin 8 vuotta ja oma keskus noin vuoden. Kyseessä on siis Lama Olen ensimmäinen vierailu Turun keskuksessa, ja sen vihkiminen eli pätevöittäminen viralliseen käyttöön. Ahtaudumme kaikki sisään ja tunnelma on tiivis, minua alkaa jännittämään. Turun keskus on yli kaksi kertaa isompi kuin Lahden, joten miten mahdumme huomenna sinne ja silloin meitä on vieläkin enemmän. Kun asetumme aloillemme, lama Ole kertoo kuinka hän ja vaimonsa Hannah ja tunnettu buddhalainen opettaja Kalu Rinpoche olivat käyneet Turussa jo 1970-luvulla luennoimassa buddhalaisuudesta. Aika ei silloin kuitenkaan vielä ollut otollinen, vaan kului lähes 30 vuotta, ennen kuin Suomeen saatiin ensimmäinen Timanttipolku-ryhmä.

Turusta matka jatkui Tampereelle, lama Ole kiidätettiin edeltä pikavauhtia bussien seuratessa pikkuhiljaa perästä. Lama Olen luento oli laatuaan ensimmäinen Tampereella, Ylioppilasteatterille oli saapunut mukavasti porukkaa tourilaisten lisäksi. Ole luennoi siitä mitä buddhalaisuus on. Luennon jälkeen bileet Tampereen meditaatiopaikassa Ilontilassa, myös lama Ole osallistui juhlintaan. Yö venyi pitkäksi. Porukka eriintyi ja osa vaelsi vielä juhlimaan lisää ja osa keräämään voimia seuraavan päivän koitokselle.

Aamulla bussit starttasivat Pyynikin torilta kohti Lahtea. Toisessa bussissa tällä kertaa mukanaan lama Olekin. Lahden Timanttipolku-ryhmä ja keskus starttasivat toimintansa kaksi vuotta sitten, joten lama Olen vierailu Lahteen oli ensimmäinen laatuaan. Puolen päivän aikaan sunnuntaina Päijänteenkadulla alkoi olla ruuhkaa, osa ihmisitä oli liikkeellä omilla autoillaan ja olivat tulleet Lahteen jo edeltä. Pian bussitkin jo saapuivat ja väkeä oli todella paljon. Joku oli vihjannut lama Olelle, että Lahden keskus ei ole niin iso. Hänen astuessa sisään ja nähdessään meditaatiotilan hän kehui että tilahan on suuri. Kun kaikki, jotka pystyivät, olivat ahtautuneet sisälle lama Ole aloitti kertomalla kuinka hän vaimonsa kanssa oli perustanut ensimmäisen ryhmän Tanskaan -73 ja tila oli ollut puolet pienempi. Sen jälkeen hän muistutti kuinka tärkeää todella on että ihmisillä on oma paikka ja mahdollisuus kohdata ja harjoittaa buddhan vapauttavia opetuksia. Puheiden jälkeen ”virallisia” seremonioita ja meditaatiota, ja nyt keskus oli vihitty virallisesti käyttöön. Lahdessa ei aikaa tuhlattu, kaikki toiminta oli nopeaa ja alta tunnissa kaikki oli ohi.

Lama Ole lähti edeltä Helsinkiin, jossa Helsingin ryhmä oli järjestänyt hänelle kiertueen Mannerheim-museossa. Lama Ole on aina pitänyt suomalaisten sisukkuudesta ja tavasta selviytyä ja puhuukin aina siitä kuinka yksi suomalainen sotilas sodassa vastasi niin ja niin montaa venäläistä. Bussit jyskyttelivät perässä ja Helsinkiin saavuttua vielä yhteiselle lounaalle ennen illan luentoa. Tätä ennen oli vielä mukavasti yhteistä aikaa kaikkien uusien ja vanhojen ystävien kanssa seurusteluun.

Teksti: Jukka Hakala

Lisää aiheesta täällä.

***Haastattelu tehtiin alunperin Lahen Lehen toiseen numeroon, jota ei julkaistu.

Fc Lahti-KooTeePee (kuva-artikkeli)

Fc Lahti päätti harjoituspelikauden 2-0 voittoon Kotkan KooTeePeesta Lahden Kisapuiston tekonurmella maanantaina 13.4. Maalit iskivät toisella puoliajalla Jonne Kemppainen ja Drilon Shala.
FC Lahden harjoituskauden otteluiden kokonaissaldoksi muodostui kuusi voittoa, kuusi tasapeliä ja kaksi tappiota. Liigakausi alkaa ensi sunnuntaina FC Hongan vieraana.

Ennakkotunnelmia voi käydä haistelemassa torstaina 16.4. Rooster Pubissa, johon saapuu 18.30 Ilkka ”Ili” Mäkelä ja Heikki Haara ovat tavattavissa Rooster Pubissa 16.4. kello kertomaan tulevasta kaudesta ja keskustella odotuksista, tavoitteista etc. ennen kauden alkua.

Alla kuvia pelistä vain jälkimmäiseltä puoliajalta, kun kuvaaja huomasi liian myöhään että oli pelipäivä…

fcl_4973.jpg
fcl_4979.jpg
fcl_4980.jpg
fcl_4981.jpg
fcl_4974.jpg
Riku Heini antaa kulmapotkun, josta Jonne Kemppinen puskee 1-0
fcl_4993.jpg
fcl_4989.jpg
fcl_4996.jpg
Drilon Shala 2-0
fcl_5001.jpg
fcl_5004.jpg
Juha Tuomi (maassa) piti maalinsa puhtaana

Päivä tivolissa (kuva-artikkeli)

Yksi kevään varmoja merkkejä on tivolin saapuminen Lahteen. Tivoli Sariola oli taas kerännyt kimpsut ja kampsut ja asettunut lahtelaisten omaan puuhamaahan eli Launeen keskuskentälle, aiemminhan laitteiden ”kokoontumisajot” on tehty linja-autoaseman parkkipaikalla. Kaunis kevätlauantai oli houkutellut paikalle lapsiperheitä, joten hulinaa ja iloista meininkiä oli riittämiin.

Alla muutamia kuvia tivoli-käynnistä, vaikka itse ei tullut käytyä kuin maailmanpyörässä, jännitystä riitti siinäkin. Lisäksi jouduin yksikätisen rosvon uhriksi: euro meni.
Tivoli Sariola on Lahdessa kuluvan kuun 20. päivään asti.

tivoli_4955.jpg
Tivoli saapuu kevään kanssa
tivoli_4861.jpg
tivoli_4938.jpg
Yleistä hälinää
tivoli_4921.jpgMaailmanpyörä kylpee auringossa

tivoli_4908.jpg
Launeen monipuolinen perhepuisto tarjoaa monenlaista, taustalla skeitataan
tivoli_4924.jpg
Ilmalaiva? Vai ilmapallo?
tivoli_4926.jpg
Tivolin hurjapäät
: Älä kokeile tätä kotona
tivoli_4925.jpg
tivoli_4927.jpg
tivoli_4928.jpg
tivoli_4930.jpg
tivoli_4893.jpg