Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 14.
Linnun Lahti
Lahen Lehessä esiteltiin Lahtea ilmasta käsin noin vuosi sitten ja apuna käytettiin Lahden kaupungin nettisivujen kuvapalvelua ja Kansalaisen Kartapaikkaa.
Nyt Lahtea tarkastellaan Ilmakuva.com -sivuston kautta. Sivusto on kaupallinen kuvapalvelu, joka tarjoaa ilmakuvia ympäri Suomea. Myös Lahti on edustettuna kahdella sarjalla, joista vanhempi on vuodelta 2007 (päivitetty 2.10.2007) ja uudempi tämän vuoden tammikuulta.
Club De Lay on lahtelaispainotteinen 4-henkinen poprock-kokoonpano, jonka rokki yhdistettynä konstailemattomaan huumoriin on vaarallinen yhdistelmä ylemmyyden tuntoiselle ja takakireälle rokkiskenelle, jossa on tarkoituksen mukaista on puhua enemmän kuin mitä olisi olisi sanottavaa. Club De Lay on jo ehtinytkin herättää jalkapallopainotteisessa alakulttuurissa jonkinlaista mainettakin. Bändin musiikki on sekoitus Sunrise Avenueta, The Rasmusta ja Negativea. Vai onko? Siihen vastaa bändin rumpali Aleksi Siimestö.
Ketkä: Aleksi Siimestö (rummut), Timo Säilä (laulu/kitara), Mikko Ahvonen (laulu/kitara) ja Jukka ”Jampe” Koistinen (basso).
Mistä: Lahelaiset Aleksi, Timo ja Jukka tunteneet toisensa ns. aikojen alusta. Mikko asuu Mäntsälässä ja tutustui Aleksiin Lahen Kauppaoppilaitoksessa.
Milloin: 2007-08 vuodenvaihteessa ryhmä oli kasassa, kun Jukka liittyi Aleksin, Mikon ja Timon seuraan Sopenkorven treenikselle. Homma sai verkkaisen alun, koska Aleksi ja Mikko lähtivät heti puoleksi vuodeksi leikkimään sotaa. Pari vuotta vanhempina Timo ja Jampe olivat sotansa jo sotineet.
Miksi: Ettei elämä ois pelkkää hiekan lapiointia tai tavaroiden hyllyttämistä. The Great Escape….
Kuvailkaa bändinne musiikkityyliä?
Sekoita Sunrise Avenueta, The Rasmusta ja Negativea niin lopputulos on meidän vastakohta.
Haluatteko tarkentaa mitä tarkoittaa ”A kick in the face of disposable pop culture”?
Myspace-sivuilla oleva lentävä lausahdus. Managerin tekosia, se on meistä ainut joka osaa englantia.
Mistä yhtyeenne saa vaikutteensa ja toisaalta miten se erottuu massasta?
Vaikutteita tulee oikeastaan kaikkialta. Erotutaan siten, että ei oteta promokuvia metässä metrohousut jalassa.
Miten kappaleenne syntyvät?
Kaikki tuo ideoitaan treenikselle, rakennetaan, muokataan, rakennetaan lisää ja lopuks mennään kotiin kelaamaan että mikä meni pieleen.
Minkälaista bändillänne jonkinlaista ”sanomaa”? Mistä lyriikat kertovat?
Kerrotaanko heti että me ei olla mitään runosieluja. Eeva-Liisa Manner-palkinto ei tule koristamaan meidän kirjahyllyjä. Niitä lyriikoita voi tulkita jokainen miten lystää, mutta ainahan niissä biiseissä joku teema on. Yleensä ne lyriikat on järjellisesti I am the walrusin -tasosia. I am the eggman…
Olette julkaisseet MySpace-sivuillanne muutamia kappaleita, minkälaista palautetta olette niistä saaneet ja miten materiaalinne on muuten huomioitu?
Palaute on ollu yllättävän hyvää. Muutama kerta ollaan soitu Fm-taajuuksilla Suomessa, Neuvostoliitossa ja Saksassa.
Koska on tarkoitus julkaista materiaalia levyn muodossa? Onko kenties levy-yhtiöihin tai levy-yhtiöistä oltu yhteydessä?
Materiaali julkastaan tosissaan levymuodossa heti, kun joku sen maksaa. Ammattimaisen kuuloiset omakustanteet maksavat ihan vitusti. Istutaan tällä hetkellä niin ison biisiläjän päällä, että debyytti tulee varmaan olemaan mallia tripla.
Suomalaislevy-yhtiöihin lähetetty demoja ja palautettakin saatu, mutta vielä ei oo napannut. Ekat demot tehtiinkin tapamme mukaan vähän höntyillen, joten ei ihmekkään. Syssymmällä tarkotus tuupata uutta, astetta kovempaa, demoa ulos.
Kuinka paljon olette keikkailleet, minkälaista palautetta on tullut, ja onko keikkoja luvassa jatkossakin?
Kaheksan keikkaa ollut tähän asti, ensimmäinen keikka Kemissä 19.9.2008. Sen jälkeen muutama keikka Lahessa, Stadissa, Tampereella ja Pietarissa. Palaute on ollut positiivista vaikka meijän keikoilla on ollut tapana kusta äänentoiston kannalta. Itehän me ei tajuta miksaamisesta mitään.
Keikkoja on luvassa jatkossakin tottakai. 25.7. soitetaan Torvessa ja 12.9. YO-talolla Tampereella.
Minkälaisia pitempiaikaisia tavoitteita teillä on bändinä?
Olla puun kaltainen vientituote.
Sana on vapaa.
Mainostusta, vittuilua.
Pasiradio on itsenäinen hollolalaisen Pasi Viherahon ylläpitämä nettiradio, joka pyörii harrastuspohjalta ja riippumattoman radion toimintaa ylläpidetään mm. lahjoitusten avulla.
Yhteiskuntakriitikonkin mainetta nauttiva Pasi tarjoaa uutta ja vanhempaa musiikkia, väliin mahtuu puheluita ja teräviäkin kannanottoja päivänpolttaviin asioihin, niin Pasin kuin kuuntelijoidenkin toimesta.
Milloin ja mistä idea omalle radiolle?
Joskus muutamia vuosia sitten pienelle piirille haluttiin tehdä sisäpiiriohjelmaa ja siitä se sitten laajeni.
Mikälaisia teknisiä haasteita radiolähetyksen tekeminen vaatii?
Suurin haaste on löytää roskiksista/ihmisten pois heittämistä tavaroista sopivia elektronisia osia, komponentteja, joita voi hyödyntää tässä hommassa. Olen harrastanut elektroniikkaa pienestä lähtien ja on mielenkiintoista rakentaa erilaisimmista tavaroista sopivia kokoonpanoja. Esimerkiksi lähetyskalusto on itse suurelta osin korjattua ja rakennettua.
Mitä aiheita ohjelmissasi käsitellään?
Kaikkia mahdollisia. Meille saa soittaa ja sana on vapaa. Kaikki saavat sanoa sanottavansa jos jokin närästää pahemman kerran. Sensuuria emme juurikaan tunne.
Mistä hyvä radiolähetys koostuu?
Vaikea sanoa. Riippuu niin paljon ajankohdasta ja siitä minkälainen kuuntelija joukko meillä sillä lähetyksellä sattuu olemaan, yleensä olemme jonkin tietyn aiheen ympärillä. Yhteiskunnallisten ja miksei muidenkin epäkohtien esiintuominen on eräs päämääräni.
Teemalähetyksiä on ollut muutamia ja yleensä nämä ovat perjantai- ja lauantai-iltojen huvia. Lähetysajankohdasta johtuen olemme periaatteessa virtuaalinen kapakka.
Mitä arvelet, kuinka paljon sinulla on kuulijoita? Minkälaista on kuulijakuntasi?
Pasiradio tekee tilastot tekijänoikeusjärjestöjä varten jokaisesta lähetyksestä ja joskus on ollut yli 500 ja jopa 700 kuuntelijaa. Kuuntelulukuja on silti vaikea ennustaa, mutta on ollut havaittavissa että jonkinlaista vakiokuuntelijaporukkaa on tullut.
Kesäisin kuuntelijaluvut tippuvat, kun ihmiset ovat mökeillään ja matkustelevat.
Osaatko arvioida mistä päin kuuntelijasi ovat?
Kuuntelijat on ympäri Suomen ja joitakin kuuntelijoita on ollut mm. USA:sta, Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta. Jopa Australiastakin on kuunneltu.
Kuinka vahvasti Päijät-Häme kuuluu radio-ohjelmissasi ja millä tavalla?
Päijät-Häme kuuluu, jos on jotain erikoista tapahtunut, joka syystä tai toisesta pongahtaa pinnalle. Aiheita voi olla vaikkapa Päijät-Hämeen järvivesien lämpötilat tai keskustelu torialtaan palauttamisen puolesta. Toriallashan sijaitsi aikoinaan Lahden kauppatorilla ja mielestäni se toki tulisi siinä edelleenkin olla. Samoin torin alue oli paljon paljon viihtyisämpi joskus 80-luvun alkuaikoihin.
Kerro mielenkiintoisimmista radiolähetyksistä ja hetkistä?
Kyllä ne mielenkiintoisimmat lähetykset ovat olleet rautateiden ympärillä olleita lähetyksiä. Kesäkuun alun Lahden Rautatiepäivän-tapahtuman ympärillä pyörivä lähetys ja suoraan tapahtumapaikalta livenä tehty ohjelma on ollut haastavimpia.
Kuinka tärkeänä pidät tällaisen vapaamuotoisen radio-ohjelman yhteiskunnallisia vaikutuksia?
Erittäin tärkeänä. Nykymediat eivät anna kansan kertoa miten huonosti meillä tärkeätkin asiat ovat. Asioista vaietaan ja monet tiedotusvälineet lakaisevat ongelmia maton alle. Tämä ei ole oikea tapa.
Formaattiradiot eivät ole mielenkiintoisia. Niissä voidaan ennustaa suurelta osin mitä tuleman pitää. Meillä koskaan ei voi tietää mitä on tulossa.
Kuvaat myös videoita Youtubeen Lahden seudulta. Mikä tarkoitus näillä videoilla on?
Ei näillä mitään sen kummempaa tarkoitusta ole. Huvikseen näitä videoita kuvailen ja kun kerran niitä jopa katsellaan ja kommentoidaankin, niin miksipä ei? Esimerkkejä voi katsella täällä.
Milloin ja missä Pasiradiota voi kuunnella?
Pasiradio on internet radio joka kuuluu luonnollisesti internetissä osoitteessa www.pasiradio.com. Radio on nyt kesätauolla koska kuuntelijoita on kesällä vähän ja tekijänoikeusmaksut ovat kalliita, mutta jatkaa taas syyskuussa. Syyskuun ensimmäisenä perjantaina 4.9. klo 21 jyrähtää taas painavaa asiaa viikonlopputunnelmissa.
Tervetuloa Vesijärvelle!
Pinnallinen esittely aina ajankohtaisesta Vesijärvestä ja sen rannoista.
Vesijärven rantaa ratapenkalta
Vesijärvi puhtaaksi
Vesijärvi on ollut viime aikoina voimakkaasti esille sen tilan huonontumisen takia. Aikoinaan Vesijärvi tunnettiin kirkasvetisenä ja runsaskalaisena, mutta teollisuuden ja asutuksen lisääntyessä, järveen lasketut jätevedet kuormittivat herkkää järveä. Etenkin 1970-luvulla järvi oli todella huonossa kunnossa. Järven tila parani pikkuhiljaa kohdistettujen toimenpiteiden ansiosta, mutta vasta vuonna 1987 aloitetulla Vesijärvi-projektilla saatiin lupaavia tuloksia. Projekti tähtäsi järven pelastamiseksi ja sen ansiosta veden laatu paranikin huomattavasti 1990-luvulla.
Yksittäiset hankkeet eivät kuitenkaan riittäneet pitkällä aikavälillä vaan tarvittiin pitkäjänteistä työtä Vesijärven hyväksi. Vuonna 2006 perustettiin Vesijärven Ystävät ry, jonka tarkoituksena on ylläpitää Vesijärven suojeluhenkeä yhteisillä tavoitteilla. Lisäksi jatkuvan seurannan ja hoidon koordinoimiseen perustettiin Vesijärvisäätiö vuonna 2007, jonka synnyttämä Puhdas Vesijärvi -kampanja herätti laajaa huomiota Vesijärven tilasta. Säätiö kanavoi rahoitusta Vesijärviohjelman mukaisiin vesihoidon toimenpiteisiin ja tutkimukseen.
Vesijärvi-tietopaketti Vesku.net-sivuilla sekä Wikipediassa.
Pikku-Vesijärven iltaidylliä
Pikku-Vesijärvi
Pikku-Vesijärvi syntyi vuonna 1869 kun Pietarin radalta rakennettiin pistoraide Kariniemessä sijainneeseen sahalle. Rataa varten rakennettu ratapenkka halkaisi lahden ja näin synnytti pienen Vesijärven. Aikoinaan järvi ulottui lähes Lahden kartanolle saakka, mutta Vesijärven pintaa laskettaessa 1800-luvulla ja täytön takia rantaviiva vetäytyi useita kymmeniä metrejä.
Pikku-Vesijärven tilanne huonontui etenkin niinä muutamana vuosikymmenenä (1919-1931), kun Pikku-Veskuun johdettiin kaupungin jätevesiä puhdistamattomina, kuormittaen järven haisevaksi likalammeksi ja kuten edellä mainittiin, likavedet vaikuttivat koko Vesijärven kuntoon.
Vuonna 1998 vesialue tyhjennettiin ja sen pohja ruopattiin liejusta. Samalla järveen istutettiin arvokaloja ja muutaman vuoden ajan Pikku-Vesijärvessä toimi kalastuspuisto Vonkale.
Järven täyttämistäkin on ehdotettu, mm. sen jälkeen kun Kartanon maat, mukaanlukien Pikku-Vesijärvi liitettiin kaupunkiin monimutkaisen prosessin jälkeen viimein vuonna 1924.
Suurisuuntaisissa kaavasuunnitelmissa Pikku-Vesijärven seutu oli täytetty ja paikalla rakennuksia, mutta näitä suunnitelmia ei muutamia yksittäisiä kohteita lukuunottamatta toteutettu ja 1940-luvulla lammen ympäristöä suunniteltiin virkistyskäyttöön, jota se on tänä päivänäkin.
Jalkarannantien varrella ennen viime vuosisadan puoliväliä sijainnut Myllykylä-niminen talorykelmä purettiin puiston ja urheilupaikkojen tieltä. Nykyään niillä paikoin sijaitsee urheilutalo. Aluetta kehitettiin avoimeiksi urheilupuistoksi joka sai nimensä Kisapuisto: Puistoon rakennettiin jalkapallostadion joka valmistui Helsingin olympialaisiin. Stadionilla pelattiin kolme ottelua.
Pitkään Kariniemen puoleisella rannalla toimi Karirannan kesäteatteri, mutta säännölliset esitykset lopetettiin vuonna 2005. Katsomorakenteita on myöhemmin hyödynnetty mm. musiikkiesityksissä.
Pikku-Vesijärven kaupunkin puoleiseen päähän rakennettiin vuonna 1997 Lahti Energian toimesta Pohjoismaiden suurin musikaalinen suihkulähde eli tuttavallisesti vesiurut.
Lammella on myös ”Vauhtia” patsas, joka sijaitsi kauppatorilla, mutta siirrettiin Pikku-Vesijärveen vuonna 1962. Patsaan on suunnitellut Oskari Jauhiainen.
Pikku-Veskusta lisää Vesku.net ja Perhorasia-nettisivuilla sekä Wikipediassa.
Ratapenkka
Teollisuuden väistyttyä kaupungin rannoilta, vanha ratapenkka sai uudet käyttäjät kävelijöistä ja pyöräilijöistä. Tätä edesauttoi vuonna 1994 satamaan johtavien raiteiden vahingossa suoritettu purku. Matkailua ja yleisötapahtumia palvelevan rautatien palauttaminen on ollut esillä vielä nykyäänkin.
1990-luvun lopulla ratapenkkaa levennettiin ajoratasuunnitelmien takia, mutta autoliikenteen siirtämiseksi penkalle myöhemmin luovuttiin. Aiheesta lisää mm. täällä.
Talvi-ilta hiljentää Vesijärven sataman
Satamat
Puhuttaessa Vesijärven satamasta tarkoitetaan nimenomaan Lahden satamaa, joka 1980-90-lukujen taitteessa vapautui teollisuuden ikeestä lahtelaisten käyttöön. Alueen avautumisen laajuudesta tai sen suppeudesta on esitetty myös kritiikkiä runsaan rantarakentamisen johdosta, mutta itse satama on saanut kiitosta lahtelaisten olohuoneena, maankuulusta Sibeliustalosta puhumattakaan. Vanha Vesijärven asema on nykyään kahvilana ja vanhan makasiinin viereen rakennettu toinen makasiini, toimivat satamatapahtumien pitopaikkoina.
Sibeliustaloa vastapäätä sijaitsevassa vanhassa tiilisessä tulitikkutehtaassa järjestetään puuarkkitehtuuriin liittyviä näyttelyitä Pro Puun toimesta ja sataman ympäristöön rakentuva puuarkkitehtuuripuisto on herättänyt huomiota, etunenässä Piano-paviljonki Ankkurin rannalla. Puisto täydentynnee vielä tulevaisuudessa mm. Kariniemen rinteeseen sijoittuvalla levähdystasanteella.
Lahden satamassa Vesijärvi on toiminut myös kiistellyn ja kiitellyn F1-veneiden osakilpailun pitopaikkana vuosina 2008 ja 2009.
Lahden kaksi muuta satamaa Teivaan ja Niemen satamat palvelevat veneilijöitä ja molemmissa on myös caravanaripalvelut vierasveneilijöille. Teivaan satama sai oman ravintolansa satama-alueen kunnostuksen yhteydessä. Niemen satamassa palvelut ovat monipuolisemmat ja se on ainoa satama josta veneilijät saavat polttoainetta. Myös kalastajien tarpeet on huomioitu.
Lisää satamista kertoo Wikipedia ja Lahti Travel sekä Lahden kaupungin nettisivut.
Teivaan sataman ravintola
Uudenkylän vanha asema. Uusi pysähdyspaikka on tarkoitus rakentaa asemalta muutama sata metriä Lahteen päin
Nastolan kunnanvaltuustoa päätti lähteä rahoittamaan 25.5. tehdyllä päätöksellään kahden uuden pysähdyspaikan rakentamisesta Lahti-Kouvolan radalle valtionosuuden ns. jälkirahoitusmallin mukaisesti. Uusien pysähdyspaikkojen – Uudenkylän ja Villähteen – rakentaminen tapahtuu loppuvuodesta 2010 radanparannushankkeen Lahti-Luumäki viimeisessä vaiheessa.
Nastolassa on tällä hetkellä yksi seisake, joka muutama vuosi sitten siirrettiin Uudestakylästä kirkonkylälle. Vaikka matkustajamäärät ovat nousseet, seisake ei ole hyödyntänyt muita ”nauhakaupunginosia” Uuttakylää ja Villähdettä. Rahoituspäätös ilmentää asennemuutosta että Nastola todella haluaa hyödyntää rautatien potentiaalin ja toivottavasti kehittää radan vartta pitkällä aikavälillä tiiviimmäksi, tukeutuen näin moderniin nauhakaupunki-ihanteeseen.
Vaikka pysäkit on tarkoitettu ”vain” taajamajunille, on radanvarren maankäytöllä voi olla ratkaiseva, mihin suuntaan Nastola kehittyy. Onhan sillä takapihallaan sykkivä suoni – kansainvälinen rautatie joka yhdistää kaksi metropolia Helsingin ja Pietarin. Pysähdyspaikalla voi olla myös positiivisia heijastuksia Lahteen ja tulevaan suurkuntaan. Radan hyödyntäminen on koko seudun etu.
Taajamajunien pysähdyspaikkahanke lähti liikkeelle vuonna 2006 Villähteen ja Nastolan asukasyhdistysten aloitteesta. Laadittu suunnitelma on nähtävillä Joukkoliikennetyöryhmän nettisivuilta.
