Miehet mustissa

Miten Lahti näkyy internetissä, osa 17.

Verkkopalloilua

Näin jalkapallokauden alla on hyvä kiinnittää huomiota myös lahtelaisen jalkapalloilun lippulaivan FC Lahden ympärille syntyneiden kollektiivien aktivoitumiseen. Jalkapallo herättää intohimoja, ja kannattajien seuraan suuntautuva energia konkretisoituu ajoittain välillä fyysisiinkin mittoihin. Kun asialla on innokkaat (toivottavasti ei turhautuneet) nuoret miehet, aina sattuu ja tapahtuu, niin myös nyt. Miehet mustissa on hiljattain avattu blogi, joka pureutuu FC Lahden toimintaan ”kentällä, katsomossa ja kadulla”. Sivuston kirjoittajat ovat seuran kannattajia, jotka osaavat ottaa vakavasti FC Lahden asian, mutta kuten jo sivuston kuvasta voi päätellä, hommaa viedään eteenpäin tietysti pilke silmäkulmassa.

Vaikka seura on pystynyt luomaan keskusteluyhteyden kannattajien kanssa, toivottavasti seurassa osataan ottaa huomioon myös kannattajien aktiivisuuden tuotokset (esimerkkeinä FC Lahden Asialla ja LahtiFutis.net), joissa tarjoillaan auttavaa jalkaa, mutta myös kriittistäkin kommentointia seuran kehittämisestä ja toiminnasta. Tämä osoittaa että seurasta ollaan kiinnostuneita ja siitä välitetään.

Miehet mustissa

Olo.muoto (kuva-artikkeli)

Olo.muoto -muotoilutapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2008 (artikkeli) ja seuraava oli tarkoitus järjestää jo seuraavana vuonna. Tapahtuma siirtyi kuitenkin kevääseen ja vuoteen 2010.

Tämän vuoden tapahtuman nettisivuilla kerrotaan että Olo.Muoto’10 on ”innovatiivinen muotoiluteollisuuden erikoistapahtuma. Painopisteenä tapahtumassa ovat kotimainen muotoilu sekä alan koulutus ja tutkimus. Kolmen päivän aikana esillä on muotoiluosaamista niin nuorilta kyvyiltä kuin kokeneilta alan ammattilaisilta.”

Tapahtuma korostaa myös että on tärkeää kannustaa muotoilualan opiskelijoita verkottumaan ja näkemään ammatillisia yhteistyömahdollisuuksia. Näitä verkostoja rakennettiin torstaina ja perjantaina, lauantaina oli sitten yleisön vuoro.

Olo.muoto10 toteutettiin hyvin pitkälti samalla toimivalla visuaalisella konseptilla kuin kaksi vuotta sitten.

Kuvia tapahtumasta.

Katutaiteen esiinmarssi

taidelauan08.jpg
Järjestettyä taidetta kadulla Lahden Taidelauantaina alkusyksystä 2008

Satama on hiljattain perustettu kollektiivi, jonka on tarkoitus edistää eri taide- ja kulttuurimuotoja. Tällä hetkellä ryhmä on ottanut asiakseen tuoda esiin lahtelaista graffittikulttuuria ja katutaidetta. Adressit sivuille ryhmä on perustanut vetoomuksen saada kaupunkiin laillistettu graffiti-seinä.
Satamasta ja katutaiteesta kertovat Jani Kuusonen ja Tiina Kuusonen.

Mikä on Satama ja mikä on sen tarkoitus?
Satama on muutamia kuukausia sitten perustettu ryhmä, joka koostuu taiteista, musiikista ja kulttuurista kokonaisuudessaan kiinnostuneista ja siihen osallistuvista nuorista aikuisista. Pyrimme yhdessä edistämään katukulttuuria ja muita kulttuurin muotoja täällä Lahdessa esimerkiksi musiikin ja taiteen keinoin.

Miten toiminta näkyy ja miten sen on tarkoitus näkyä ja kuulua jatkossa?

Tällä hetkellä toimintaa on melko vähän ja se näkyy oikeastaan vain internetissä, tämä siksi että ryhmänä olemme aika tuore. Tarkoituksena olisi lähempänä kesää alkaa näkymään ja kuulumaan enemmän, mm. järjestämällä keikkoja ja joitain muita pieniä tapahtumia. Yritämme myös motivoida ihmisiä ottamaan kadusta ja katutaiteen toteuttamisen eri muodoista kaikki irti.

Mitä on katutaide ja mitä siihen liittyy? Kuuluuko graffitit katutaiteiseen, entä tagit?

Katutaiteella yleensä tarkoitetaan sen visuaalisia ilmenemismuotoja, kuten graffiteja, johon kuuluvat tagit, piissit (eli isot, värikkäät työt), throw upit (nopeasti tehty piissi), muraalit (yleensä koko seinän kokoiset työt, joissa on paljon tekstiä ja hahmoja), tarrat ja sapluunat. Suomessa harvemmin nähtävät installaatiot, eli työt joissa kaupunkiympäristö otetaan osaksi taidetta tai mielipiteen ilmaisua, ovat niin ikään osa katutaidetta. Meille katutaide on ja merkitsee muutakin kuin näitä, se yleisesti on siis kadulla tehtyä tai toteutettua taidetta. Luemme tähän graffitien lisäksi myös esimerkiksi katusoiton ja katuperformannssit.

Mikä on mielestä katutaiteen tilanne Lahdessa ja miten se näkyy?
Mielestämme tilanne on kohtalaisen hyvä ja töiden taso tuntuu vuosi vuodelta paranevan. Käymme välillä kiertämässä muutamia paikkoja kotikaupungissamme, jonne ilmestyy vähän väliä uusia töitä. Talvisin on tietysti vähän hiljaisempaa kuin kesäisin, tietenkin pakkasesta ja lumentuiskeesta johtuen. Katutaiteen tilannetta tietenkin yhä huonontaa ihmisten yleinen negatiivinen asennoituminen katutaiteeseen, tämän tarkoittaen sitä että kaikki katutaide on pelkkää töhertelyä lasten leikkipuistoihin ja törkeyksien kirjoittelua, vandalismia. Tuo mielipide on kuin kaksiteräinen miekka, eikä tietenkään näin ajattelevien ihmisten mielipidettä voi tässä asiassa vaihtaa positiiviseen, ainakaan ihan helpolla. Pyrkimyksemme on kuitenkin parantaa katutaiteen mainetta Lahdessa ja tuoda katutaidetta pois pimeiltä kujilta lähemmäksi tavallista ihmistä nähtäväksi ja ihasteltavaksi.

Miten mielestäsi Lahden kaupunki on edistänyt katutaidetta?

Ei tule mieleeni yhtäkään tapausta, jossa Lahden kaupunki olisi edes yrittänyt edistää katutaiteen asemaa Lahdessa. Vuosittain järjestettävä taiteiden yö on hieno juttu, mutta siellä taide voisi näkyä enemmän ja varsinkin katutaide, jotta kaupunkilaiset pääsisivät näkemään, etteivät katutaiteilijat ole mitään rikollisen oloisia vandaaleja, eikä kaikki syntyvä katutaide ole mitään kiireessä syntynyttä töhertelyä.

Onko lahtelaista graffitikulttuuria, ja miten se on muuttunut vuosien varrella?
Onhan sitä. Kuten mainitsinkin jo, niin uusia töitä ilmestyy vähän väliä. Tosin graffittikulttuuri on terminä melko huvittava. Vaikeaa ajatella, että olet osana tekemässä kulttuuria, kun joudut piileskelemään keskellä yötä tunneleissa ja teet jotain sellaista, mikä on lainvastaista ja pidetään yleisesti pelkkänä yhteiskunnan omaisuuden tärvelemisenä.

Olen kuitenkin kuullut, että 90-luvulla on maalattu Lahdessa paljon enemmän. Oletan, että katutaiteen tekeminen tulee taas kasvavassa määrin noustamaan päätään yön hämäristä ja esimerkiksi tarrojen ja sapluunoiden käyttö tulee lisääntymään taiteen tekemisessä. Katsokaamme mallia ulkomaista, joissa joistain graffitien tekijöistä on tullut arvostettuja taiteilijoita ja katutaiteesta osa kaupunkikulttuuria, katutaide on trendikästä ja modernia, tottakai sellaiset asiat saavat usein lisää asiasta kiinnostuneita, jotkut saattavat lähteä touhuun jopa mukaan!

Mitä perusteluja graffiti-seinälle Lahteen?

Katutaiteen tulisi olla samassa arvossa kuin muidenkin taiteenmuotojen. Laillinen seinä olisi helposti lähestyttävissä kaikille, jolloin jokainen kaupunkilainen pääsisi halutessaan tutustumaan tähän taiteenmuotoon ja sen erilaisiin ilmenemismuotoihin. On myös helpompaa käydä tekemässä lailliselle seinälle taideteos, kuin esimerkiksi saada oma teos paikallisen taidegallerian seinälle näkyville. Olemme myös varmoja, että monet graffititien tekijät haluaisivat tehdä teoksensa rauhassa stressaamatta siitä, että saako maalauksen päätteeksi aivan älyttömät korvausvaatimukset ja rikollisen leiman. Olisi hienoa jos Lahteenkin saataisin paikka jossa voisi laillisesti purkaa taiteellista näkemystään. On myös mahdollista, että seinän myötä graffitit jopa vähentyisivät muualta lähiympäristöstä, näin on tapahtunut muun muassa Belgian Brüggessä sekä Ruotsin Norrköpingissä. Helsinkiin rakennettiin viime kesänä Suvilahteen laillinen graffiti-maalausalue. Tämä tullaan purkamaan, mutta Helsinkiin on suunnitteilla useita laillisia seiniä Suvilahden seinää korvaamaan. Myös Kirkkonummi ja Lohja aikovat rakentaa lailliset graffiti-seinät vähentääkseen laittomia graffiteja.

Jos Lahti haluaa olla kulttuurikaupunki, olisi tämä hyvä askel edistää Lahden asemaa kulttuurikaupunkina. Voisivathan he vaikka laittaa turistikarttaan sen pienen punaisen pallon, että ”Täältä löytyy Lahden graffitigalleria”.

Lahti-burleskin ensiesiintyminen

mimi.jpg
Mimi (kuva Marko Saari)

Linja-autoaseman Ravintola Asemassa järjestetään 13. maaliskuuta 2010 Lahden ensimmäinen burleski-tapahtuma. Esiintyjinä mm. Bettie Blackheart, Frank Doggenstain, Sally Vanilla, Bent Van Der Bleun,
 Mimi de Froufrou, Marie la Mint, Lafayette Lestrange, Stella Polaire, Mauna Loa – Hula-show, musiikista huolehtivat tilannetajuiset DJ:t.
Tapahtumasta ja yleisesti burleskista kertoo Lahden tapahtuman puuhanainen Miia Marttinen.

Mitä tai mikä on burleski?
Burleski on teatteria, teasea, hassuttelua, performanssia, karnivaalimaista naamiaismeininkiä. Juuret ovat 1800-luvun varietee teatterissa. Lisää myös Wikipediassa.

Burleski on ollut viime aikoina hyvässä myötätuulessa Suomessa, voidaan puhua jopa pienimuotoisesta trendistä. Mitä luulet mistä se johtuu ja miksi juuri/vasta nyt?
Bettie Blackheart on Suomi-burleskin äiti. Hän oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, koki ja näki burleskia Ameriikan mailla  ja rupesi värkkäämään Helsinki Burlesqueta muutama vuosi sitten. Suomessa toiminta on vielä aluillaan, mutta se on nostamassa päätään ja ihmisiä kiinnostaa reipas ilottelu.

Miten burleski näkyy Suomessa?
No nythän siitä on kirjoiteltu ja ollut telkkarissakin juttua, joittenkin mielestä liiaksi asti. Katukuvassa se ei juuri näy, kuka tahansa voi olla harrastaja. Tapahtumia on järjestetty runsaasti Helsingissä ja Tampereella, tammikuussa oli Turussa ekat bileet ja nyt Lahessa.

Miten itse innostuit burleskista, mikä niissä kiehtoo?
Olen aina tiennyt sen olemassaolosta, revyy ja cancan-tyttömeiningit on kiinnostaneet. Huomasin toissasyksynä Bettie Blackheartista jutun ja siitä se kaikki alkoi. Voi jee, tätä on Suomessakin nyt!!

lafayette.jpg
Lafayette (kuva Samu Hintsa)

Lahden ensimmäinen burleski-tapahtuma Chicago Burlesque järjestetään maaliskuun 13. päivä linja-autoaseman Ravintola Asemassa? Mitä on silloin luvassa?
Luvassa on yhdeksän suomalaista esiintyjää, jotka rankalla huumorilla ryyditettynä tuovat mitä erilaisimpia esityksiä silmiemme eteen. Lavalla nähdään myös miesesiintyjiä. Lämmittelynä näemme Autiotalon muoti-shown. Väliaikamusiikista huolehtii asiantuntevat DJ:t Double-O ja Signstriper.

Miten esiintyjät on valittu ja onko tapahtumalla joku teema?
Varsinaista teemaa ei ole, mutta musiikkipuoli pidetään vanhahkona. Esiintyjät on valittu lähinnä niin että esitykset olisivat kaikki hieman erilaisia.

Miten tapahtumapaikka valittiin ja mitä luulet miljöön itsessään tarjoavan?
Paikka meinasi olla ongelma, koska hain sopivan henkistä tilaa tapahtumalle. Osa oli liian pieniä, tai sitten alkoholitarjonta puuttui. Johanna Järvinen ehdotti Ravintola Asemaa joka osottautuikin loistavaksi valinnaksi. Asemahan on rakennettu 1939 ja on kaunis funkkisrakennus. Sopii hyvin aikakaudeltaan meidän tarkotukseen. Saimme käyttöömme myös odotusaulan, joka on varsin juhlava ja korkea. Koko asema siis täytetään juhlahumulla.

Terveisiä niille jotka ovat saapumassa tapahtumaan ja ovat kiinnostuneita burleskista.
Rohkeasti vaan kaikki mukaan avoimin silmin ja mielin. Huumorintajua ei kannata jättää kotiin ja muistakaa että pukeutumiskoodi on more is MORE!! Uusi kirja Burleskin paluu (Like) kannattaa myös lukea, se on hyvä.

mimilafayette.jpg
Mimi ja Lafayette (kuva Samu Hintsa)

Kino Iiriksen rakkauden kevät

kinoiiris_3231.jpg
(kuva Kino Iiris)

Kino Iiris valittiin vuonna 2009 Europa Cinemas  yhteistyöverkostoon ja se oli myös yksi viidestä Etelä-Suomen Sanomien Aukusti-palkinnon ehdokkaista ja tuli yleisöäänestyksessä toiseksi. Myös alkuvuonna 2010 Kino Iiriksen ovet ovat kovilla. Helmikuun alussa Kino Iiriksessä järjestetään Rakkaus Elokuvassa -festivaali ja jo perinteiseksi muodostunut  lyhytelokuvafestari Kinos järjestetään 26.-28.3.2010. Seitsemännen kerran järjestettävän festivaalin ohjelmistossa vuorottelevat perinteisesti kotivideotasoiset tekeleet ammattimaisten tuotantojen kanssa.
Vuodenvaihteen ja alkuvuoden tunnelmista kertoo Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen Markus Lehtinen.

Kino Iiriksessä järjestetään Rakkaus Elokuvassa -seminaari helmikuun  lopulla. Mistä idea tapahtumalle?
Päijät-Hämeen elokuvakeskus ja Kino Iiris järjesti viisi kertaa vuosina 1995-2000 Elokuvan estetiikan päivät yhteistyössä Muotoiluisnstituutin Elokuva- ja tv-ilmaisun osaston, Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutin, Kansanopiston ja Päijät-Hämeen kesäyliopiston kanssa. Aiheina oli japanilaisen elokuvan, urheiluelokuvan, propagandaelokuvan, suomalaisen elokuvan ja tähteyden estetiikka ja siihen liittyvät ilmiöt.
Tapahtuma kuitenkin kuivui pikkuhiljaa kasaan järjestävien muiden kiireiden vuoksi, vaikka tapahtumat olivat itsessään onnistuneita ja mielenkiintoisia.
Vuoden 2009 keväällä yhdessä Elokuva- ja tv-ilmaisunosaston kanssa heräsi ajatus tapahtuman elvyttämisestä, ja lopulta päätettiin vielä laajentaa tapahtuma käsittelemään muutakin kuin estetiikkaa.
Rakkaus päätyi aiheeksi jo ensimmäisessä suunnittelupalaverissa, onhan se kuitenkin yksi elokuvan käytetyimpiä ja tärkeimpiä teemoja, luonnollisesti.

Minkälaiselle kohderyhmälle seminaario on suunnattu, minkälaiseen  ohjelmasisältöön on pyritty?
Kohdeyleisö lienee 15 vuodesta ylöspäin kaikenikäisille. Rakkauselokuvaseminaari kuulostaa kovin pehmeältä ja ihanalta nopeasti ajateltuna, mutta kun rakkauselokuvia ja niiden teemoja miettii vähän syvemmin, niin lähes kaikista löytyy aina traaginenkin puoli. Vaikka suuremmassa osassa rakkauselokuvia aihe on klisheinen rakkauden löytäminen, sen menettäminen ja lopulta rakkauden takaisin voittaminen, ei kaikissa loppu välttämättä olekaan se onnellisin. Seminaarissakin esitettävistä elokuvista suurin osa käsittelee rakkausteemaa tuon traagisemman kaavan kautta, hyvänä esimerkkinä Rakkaudella, Maire, jonka ohjaaja Veikko Aaltonen vierailee seminaarissa kertomassa elokuvastaan.

Kino Iiris oli yksi viidestä Etelä-Suomen Sanomien Aukusti-palkinnon ehdokkaista? Mitä itse luulet miksi olitte ehdolla?
Kino Iiris oli ehdolla palkinnnon saajaksi Europa Cinemas -verkostoon pääsyn vuoksi. Ainostaan kolme suomalaista teatteria on aikaisemmin päässyt mukaan, joten mukaan pääsy sen vuoksi taisi herättää asiasta tietämättömämpiäkin ihmettelemään saavutusta.

Tulitte yleisöäänestyksessä toiseksi. Miltä tämä tuntui ja miten luulet sen vaikuttavan toimintaanne?
Hyvältähän se tuntui, ja olihan se aika yllättävääkin kun ehdokkaana oli niin kovia nimiä. Palkinnosta ja ehdokkaista uutisoitiin näkyvästi, joten moni ihminen saattoi löytää Kino Iiriksen sitä kautta, mutta ei ehdokkuus mitenkään muuten toimintaan vaikuttanut. Eikä voittokaan olisi vaikuttanut, vaikka rahalle tietenkin on aina tarvetta. Voitto meni oikeaan osoitteeseen ja palkinnollekin lienee tarvetta.

Kino Iiris valittiin Europa Cinemas -elokuvateatterien  yhteistyöverkostoon viime vuonna. Mikä on Europa Cinemas?
Europa Cinemas EU:n rahoittama verkosto, jonka tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen elokuvan osuutta teattereiden ohjelmistossa. Verkostoon kuuluu 769 teatteria 442 kaupungista ja kaikista EU-maista. Suomesta mukana on ainostaan neljä teatteria, joten Kino Iiriksen väki on ylpeä mukaan pääsystä.
Mukaan pääsy edellyttää tiettyjen kriteerien täyttämistä katsojamäärien osalta, sekä vähintään 60% eurooppalaisten elokuvien osuutta ohjelmistossa.

Mitä valinta tarkoittaa käytännössä?
Verkostoon pääsy tarkoittaa tiiviimpää yhteistyötä muiden teattereiden kanssa, mutta myös rahallista tukea ja kannustusta euroopalaisen elokuvan esittämiselle.

Kinos järjestetään seitsemännen kerran. Maaliskuun lopulla Dreams-aiheen alla nähdää eri tasoisia elokuvia. Mitä odotat Kinos2010:ltä?
Kinokseen saapuvien töiden määrä ja taso on noussut vuosi vuodelta, ja samoin näyttää kävän tänäkin vuonna. Varsinkin elokuvien tekninen taso on noussut huomattavasti välineistön tason noustessa ja hinnan laskiessa. Kinoksen tarkoitus kuitenkin alkuperäisen idean mukaan on keskittyä teknisen tason sijasta sisältöön, joka sekin näyttää lupaavalta. Tavoitteena on luoda elokuvatapahtuma johon elokuvantekijöillä ja katsojilla on matala kynnys osallistua. Tietty kotikutoisuus ja rentous varmasti näkyy edelleen, ja toivottavasti kaikilla on kivaa.

Miltä Kino Iiriksen vuosi 2010 kokonaisuudessaan näyttää?
Hyvältä, toiminnassa on mukana aktiivinen ja innostunut porukka jolla ideoita riittää. Elokuvakertoimintaa tullaan elvyttämään taannoin kadonneen Kansanopiston elokuvapiirin tilalle, teemasarjoja ja tapahtumia tullaan järjestämään useita.