Syysretki Heinolan radalla

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry ja Sinisten vaunujen ystävät ry järjestivät yhteistyössä tunnelmallisen syysajelun Heinolan radalla lauantaina 19.10.

Kalustona oli 1950-luvulla valmistuneet Ei-lähiliikennevaunu ja Fo-konduktöörivaunu. Topparoikan aktiivien toimesta vaunut on kunnostettu liikennöintikelpoisiksi. Vetokalustona oli Svy:n ratakuorma-auto.

Matka alkoi Salpausselän seisekkeelta, sikäli harmillisissa tunnelmissa, että stadionilla FC Lahti oli päätynyt liigan haastajasarjan viimeisessä ottelussa maalittomaan tasapeliin EIF:n kanssa, joten karsintapaikka oli tosiasia.

Ennen lähtöä Salpausselän seisakkeellakin jännitettiin FC Lahden ottelua. Taululla 90 min ja 0-0. Kuva on otettu konduktöörivaunusta.

Matka muuten sujui oikein mukavissa tunnelmissa. Itse sijoituin konduktöörivaunun toisen pään hyttiin. Vaunussa oli matkustajille tarjolla pientä syötävää ja juotavaa kaminan lämmössä.

Hytistä oli näköyhteys matkatavaraosastolle, jossa toimi mm. junan kahvio.

Jyrängön siltaa ylitettäessa moni liimautui ikkunaan kameran kanssa ikuistamaan hienoja maisemia.

Jyrängön sillalla: Ruotsalainen ja Tähtiniemen silta.


Heinolan ratapihalla ratakuorma-auto vaihtoin rungon toiseen päähän.

Paluumatkalla Vierumäen asemalle jätettiin allekirjoittaneen lisäksi konduktöörivaunu Topparoikan muun kaluston jatkoksi. Itse painelin linja-autolla Lahteen.

Juna on saapunut Heinolasta Vierumäen asemalle. Ennen lähtöä Mäkelään ratakuorma-auto siirsi konduktöörivaunun Topparoikan vaunuletkan jatkoksi.


Juna jatkoi Mäkelän asemalle jossa esitettiin rautatieaiheisia lyhytfilmejä sekä saunottiin. Juna palasi Lahden kautta Hyvinkäälle myöhään illalla.

Lahti-viikko juhlistaa kaupunkia

Lahti-viikko on tapahtumakokonaisuus, joka juhlistaa kaupungin perustamista loka-marraskuussa. Hollolaan kuuluneesta Lahden kauppalasta tuli kaupunki 1. päivä marraskuuta.
Tapahtumat ajoittuvat useammalle viikolle. ”Viikolla” ei ole yhtä järjestäjää vaan ohjelma muodostuu eri tahojen tilaisuuksista ja ne on koottu Lahen Lehen sivustolle, linkki sivun lopussa. Lehti on ollut kokoamassa tapahtumaa ja vastaa myös tiedottamisesta.

Edellisen kerran lahenlehti.net oli järjestämässä samantyyppistä tapahtumaa yhdessä Lahti-Seuran kanssa vuonna 2015, kun Lahti täytti 110 vuotta. Silloin tahot järjestivät juhlatapahtuman ravintola Tirrassa. Tuon illan ohjelmistoon kuului mm. Lahen Elmun gaala, elävää musiikkia ja tarjolla oli paikallista herkkua lihamukia. Tarkempi kooste tuosta tarjonnasta on luettavissa täällä.
Tänäkin vuonna käytössä on Sauli Hirvosen suunnittelema juhlalogo vuodelta 2015.

Lahden kaupunkia on aikoinaan juhlistettu kaupungin ja Lahti-Seuran tapahtumilla ja Lahti-viikko-nimellä on aikoinaan järjestetty tapahtumia kaupunginkin toimesta. Sen päätyttyä Lahti-Seura olikin pitkään ainoa taho, joka huomioi kaupungin perustamispäivän niin Lahti-päivä- kuin Vuosijuhla-nimellä, kunnes vihdoin vuonna 2022 Lahden kumppanuuspöytä otti asiakseen järjestää Lahden kaupungin syntymäpäiväjuhlan. Hieno toritapahtuma tarjoaa monenlaista ohjelmaa, kuten Lahti-Seuran Vuoden lahtelainen -tunnustuksen julkistamisen.

Tirra-Torvi ja Ant Brew on järjestänyt muutaman kerran toukokuussa Lahen Juhlaviikot -nimellä tapahtumakokonaisuuden, ja tätä samaa konseptia hyödynnetään tämän vuoden Lahti-viikon tapahtumassa. Tällä kertaa palataan kuitenkin loka-marraskuun taitteeseen perustamispäivän tienoille.

Viikon ohjelmisto

Lahti-viikko käynnistyy Pikkuteatterissa Ant Fest -tapahtumassa perjantaina 25.10. klo 18.30 vanhoilla TV-mainoksilla. Sunnuntaina Kino Iiriksen aulaan ripustetaan Lahti seitkytluvun puolivälissä -juliste, jossa kerrotaan mitä Lahdessa tapahtui ko. vuosikymmenenä. Seuraavalla viikolla eli varsinaisella juhlaviikolla ohjelma painottuu elokuvateatteri Kino Iirikseen. Tiistaina (29.10.) esitetään Kalevi Oksasen digitoitua kaitafilmimateriaalia, ja uusintanäytös seuraavana päivänä. Alkukuvana Risto Ilolan kojelautavideokooste. Perjantaina Lahti-Seura jakaa Vuoden lahtelainen -tunnustuksen.
Lauantaina Kino Iiriksessä esitetään klo 12.00 alkaen Keijo Skipparin dokumentit Rintamalotta ja Makean toiminnan joukot. Skippari alustaa dokumentit ja esittelee tulevan August Fellman -dokumentin. Lauantai-iltapäivällä klo 13.30 jatkuu Lahti-Seuran tapahtuma Tammisalissa, jossa keskustellaan kotiseudusta ja paikalliskirjallisuudesta.
Vielä 12.11. Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry järjestää Lahden Tiedepäivässä
Solmukohtia – Keskusten ja kohtaamisten Päijät-Hämettä -nimisen luentosarjan, joka liittyy tuolloin julkaistavaan vuosikirjaan.

Mukana on siis lahenlehti.net, Lahti-Seura ry, Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry, Lahden Videokuvaajat ry, Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry, Tirra-Torvi-ravintolat ja Ant Fest.

> Katso koko ohjelmisto täältä

Lisätietoja sähköpostiosoitteesta lahti1905@gmail.com.

Ei raveja – vaan hardcoremusiikkia

Lahden ravirata toimi Kärpäsenmäellä vuosina 1908-81, aina siihen asti kun Jokimaalle avattiin uusi, nykyinen ravikeskus. Vanha ravirata onkin pitkään elänyt päällisin puolin hiljaiseloa vaikkakin alue on tarjonnut harrastusmahdollisuuksia mm. BMX-pyöräilijäille ja skeittaajille. Onpa paikalla lumen säilytystäkin, Lahdessa kun ollaan.
Paikkaa on kutsuttu toisinaan Lahden Montuksi ja raviradan kavioura on vielä selvästi havaittavissa maastossa. Hienoa että vanha ravirata on säilynyt edes jossakin käytössä, onhan alueella ollut aktiviteettejä jo lähes 120 vuoden ajan. Lahden historiassa se on pitkä aika.

Ravitoimintaa alueella 1970-luvulla. Kuva Heikki Mantere (kuvalähde finna.fi / albumitauki.fi).
Ehkä vuonna 2025 Rooster Fest houkuttelee samanlaisia ihmismääriä?

Kuluvan vuoden keväällä tuli tieto että alueella järjestettäisiin kesäkuun lopulla festivaalit. Rooster Fest nimellä on järjestetty jo yli 20 vuotta kaksipäiväinen hardcore/punk-tapahtuma helmikuun tiennoilla ravintola Torvessa. Nyt vuorossa kesäfestarit samalla konseptilla viikonlopun verran. Asialla oli siis sama tekijäporukka kuin talvihässäkällä.
Myöhemmin keväällä Ant Brew’ssa avattiin vanhan raviradan alustavia suunnitelmia alueen kehittämisestä. Alueelle laaditaan asemakaava voimassaolevan yleiskaavan lisäksi. Toiminnan taustalle ollaan myös perustamassa yhdistystä (ellei ole jo perustettu).

Itselleni viikonlopun Rooster fest summer (Facebook-tapahtuma ja Instagram-tili) oli pitkään aikaan ensimmäinen kesäfestivaali, jos ei lasketa mainiota Kaupungin Äänet -kaupunkifestivaalia, joka sekin järjestetään vuosittain elokuussa Tirra-Torvessa. Tosin aiemmin kuluvan vuoden kesäkuussa kävin kokemassa Lahden sinfoniaorkesterin puistokonsertin ja se olikin pitkästä aikaa ensimmäinen ulkoilmakonsertti, vaikkei varsinainen kesäfestivaali. Hieno tapahtuma sekin. Viimeksi Lahden seudulla kävin varsinaisilla kesäfestivaaleilla Hollolan puolella, kun Messilän Juhannus tarjosi vuosina 1995 ja -96 kovat artistikattaukset. Sen jälkeen festivaalikäynnit painottuivat muualle Suomeen ja ulkomaille. Viime vuodet olen pääasiassa ollut kotona.

Tapahtumajuliste (kuvalähde: facebook.com/roosterfesthc)

Tiedon kesäfestareista otin siis ilolla vastaan ja pian kahden päivän festarilippu oli taskussani (aina kun puhelin oli taskussani). En nyt varsinaisesti kirjoita keikka-arviota vaan lähinnä fiilistelen festivaalien tunnelmaa lahtelaisnäkökulmasta. Joka tapauksessa artistikattaus oli hyvin hardcorevoittoinen, vieläpä metallinen sellainen. Kovaa paahtoa kovassa paahteessa, etenkin perjantaina elohopea kohosi läkähdyttäviin lukemiin. Lauantaina ilma hieman viileni, meininki ei.

Festivaaleilla esiintyi kolmetoista bändiä, joista kolme (!) tuli ulkomailta. Festivaalin aloitti lahtelainen True Grit. Vasta parin vuoden ikäinen kokoonpano julkaisi hiljattain ensimmäisen levynsä digitaalisena julkaisuna sekä fyysisenä CD-levynä. Bändin esiintyminen oli tälläkin kertaa väkevää kautta linjan, ja lisäksi keikan loppupuolella koettiin jonkin sortin yllätys, kun vokalisti Riku pyysi St. Hoodin laulajaa Samia vierailemaan lavalle. Molemmathan ovat tuttuja vieraita mm. SMC Lähiörottien Lahden Sininen -hitissä. Duo päästeli yhdessä soittajien kanssa ilmoille lahtelaisen hardcorepioneerin Morning Afterin Back to basic -klassikon. Tässä kohtaa lahtelaiset sekosivat, myös moni ei-lahtelainen. Ehkä. Tässäkään kohtaa en mennyt ”pittiin” sillä olen aika vanha. Toki siellä näytti heiluvan moni minuakin vanhempi, joten todellinen syy lienee etten halunnut läikyttää kallista festivaaliolutta. Festivaalialue oli kokonaan K-18.
Lahtelaisittain on toki mainittava perjantailta myös em. St. Hood. Onhan bändissä muutama lahtelaissyntyinen. Bändin esiintyminen oli jälleen ns. timanttia eli kova.
Lauantaina en alkupään bändejä nähnytkään, mutta ilta tarjosi taas yhden lahtelaisbändin. Ahtialan Out of Breathille tuli juuri mittariin 20 vuotta täyteen, kova veto, se ja keikka.

Rooster Fest oli nimenomaan tapahtuma isolla T:llä (sai myös kahvia). Järjestelyt toimivat mainiosti ja paikka oli toimiva. Oli oikein antoisaa nauttia paikallista olutta mukavassa säässä ja turista niitä näitä vanhojen ja uusien tuttujen kanssa, joita oli tullut ympäri Suomea. Koko festivaalia leimasi mukava tunnelma. Isoa peukkua järjestäjille, jotka todistivat (jälleen) että Lahdessa osataan tehdä omaehtoista ja -näköistä kulttuuria. Ensi vuonna uudestaan!

Ps. Tällä positiivisella kirjoituksella en petaa itselleni vapaalippuja ensi vuoden tapahtumaan. Vaan VIP-lippuja. Ei sentään.

Museojunakalustoa liikenteeseen (sis. video)

Lahden seudun tulevista museojuna-ajoista tiedotettiin tällä sivulla muutamia päiviä sitten. Kevään ensimmäisissä ajossa oli kyseessä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n ja Sinisten vaunujen ystävät ry:n yhteistyöstä, joista jälkimmäinen toimi liikennöitsijänä. Ainutlaatuiseksi matkasta teki Topparoikan omistamat ja kunnostamat puukoriset vaunut. Lähiliikennevaunu (Ei 22319) ja konduktööri-/matkatavaravaunu (Fo  22547) olivat ensimmäistä kertaa matkustuskäytössä sitten vuoden 1987 (jutun lopusta löyty video ajosta). Voidaankin todeta että tapaus oli varsin historiallinen.

Ajot linkittyivät Lahden messukeskuksessa järjestettävään vanhojen ajoneuvojen Classic Motorshow -tapahtumaan, jossa Fo-vaunu seisoi esittelyvaununa Salpausselän seisakkeella ja Ei-vaunu toimi yleisöjunan toisena matkustusvaununa Lahden ja Heinola välisellä osuudella.

Lahtelaiset rautatieharrastajat olivat pelastaneet molemmat vaunut 1990-luvulla romutukselta ja tuolloin ne sijoitettiin Mytäjäisen veturivarikolle, Topparoikan toimitilana toimineen vesitornin läheisyyteen. Vaunuja kunnostettiin vuosien saatossa kunnostettu, mm. Fo:n runko korjattiin vuonna 2008.

Vaunut siirrettiin Lahden varikolta vuonna 2015 Topparoikka-yhdistyksen nykyisten tilojen yhteyteen Vierumäen asemalle, missä niiden kunnostaminen liikennöintikäyttöön tapahtui pääasiassa vuodesta 2020 lähtien tähän kevääseen saakka. Projektin läpiviemisiksi tarvittiin aktiivisten harrastajien tekemää talkootyötä satojen tuntien edestä. Hanketta vauhditti eteenpäin Päijänne Leaderin myöntämä hankeavustus, jolla kustannettiin mm. materiaalit ja vaunujen vaativat ammattityöt.

Kulttuurihistoriaa

Konduktöörivaunu eli tuttavallisesti ”ÄfOo” on toiminut vuosien aikana Topparoikan esittelyvaununa varikon Rautatiepäivä-tapahtumissa. Toistaiseksi viimeisen kerran se toimi esittelyvaununa vuonna 2009, jolloin se mm. keväällä siirrettiin VR:n toimesta yhdessä Risto-höyryveturin eli Tr1 1047:n kanssa muutamia satoja metrejä varikolta Salpausselän seisakkeelle Classic Motorshow -tapahtumaan (kuva Jarno Piltti / vaunut.org). Nykyisin kyseinen muistomerkkihöyryveturi on Lohjalla.
Ei-vaunu on toiminut mm. elokuvanäytösvaunua em. rautatietapahtumissa.

Tka7-vetoinen juna on saapunut Heinolasta Vierumäen asemalle 4.5.2024, josta matka jatkuu kohti Lahden Salpausselän seisaketta. Mukana on Topparoikan kaksi puuvaunua.

Kunnostetut ja liikennekelpoiseksi todetut puuvaunut ovat todellinen taidonnäyte lahtelaisten rautatieharrastajien toiminnasta säilyttää ja edistää suomalaista rautatiekulttuuria. Erityiseksi hankkeen tekee sen, että vaunut ovat nimenomaan tarkoitettu liikennekäyttöön, ei pelkiksi seisoviksi museoesineiksi. Liioittelematta voisi todeta, että vaunujen liikkeellesaanti on merkittävä tapahtuma rautatie(harrastus)kulttuurin kannalta niin paikallisesti, seudullisesti kuin valtakunnallisesti. Aiemmin 1990-luvulla lahtelaiset kunnostivat Efi-vaunun, joka toimii nykyisin VR:n kokoaman Valtteri-museojunan kahvilavaununa sekä em. Risto-veturin, joka on uudella omistajalla Lohjalla.

Lisäksi Topparoikalla on ollut jo pitkät perinteet museojuna-ajojen järjestämisestä. Ajot ovat tulleet tutuksi Lahden seudun säännöllisesti jo vuodesta 2007. Topparoikan oman liikuteltavan kaluston kyydistä päästiin nauttimaan toden teolla 4.5.2024 kun vaunut otettiin matkustuskäyttöön 37 vuoden tauon jälkeen.

Junan vetokalustona oli SVY:n kaksi Tka7-ratakuorma-autoa ja mukana myös teräskorinen ns. sininen vaunu (Ein-vaunu). Kalusto oli saapunut perjantai-iltana Vierumäelle, josta varsinainen matkanteko alkoi lauantaiaamuna kohti Heinolaa (kuva Jonne Seppänen / vaunut.org). Heinolasta matkattiin takaisin Lahden aseman kautta Salpausselän seisakkeelle. Seisakkeelle jätettiin toinen Tka7 sekä Fo näyttelyvaunuksi Lahden messukeskuksessa järjestettävän Classic Motorshow -tapahtuman yhteyteen. Tämän jälkeen loppuroikka kävi yleisöajona Heinolassa, josta se palasi Salpausselälle. Sieltä koko kalusto ml. Topparoikan vaunut, siirtyivät SVY:en kaluston mukana Hyvinkäälle.

Päivä sujuikin em. suunnitelmien mukaan ja Salpausselän seisakkaan laiturilla oli mukavasti vilskettä. Topparoikan vaunut saivat näin kasteensa uusina vanhoina vaunuina, ja ovat parhaillaan Hyvinkäällä odottamassa uusia museojunakoitoksia.



Lisätietoja:

Museojunalla Heinolaan
Sinisten vaunujen ystävät ry
Ei-vaunu (Topparoikan sivu)
Fo-vaunu (Topparoikan sivu)
Museojuna-ajot Lahdessa (tulipyörä.fi-sivusto)


Kirjoittaja on Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n (rivi)jäsen

Mukkulan rata -näyttely pääkirjastossa (sis. videon)

Lahden pääkirjaston aulassa järjestetään 1.-29.12.2023 näyttely Mukkulan rautatie 1953-2023.

Näyttelyssä kerrotaan 70 vuotta käytössä olleesta nk. Mukkulan radasta, joka halkoo Lahden pohjoisia kaupungin osia. Teollisuuskäyttöön tarkoitettu rata erkaantuu vuonna 1932 valmistuneesta Heinolan rautatiestä Joutjärven kaupunginosassa. Rata avattiin liikenteelle virallisesti 1. helmikuuta 1954.

Radan käyttö päättyi vuonna 2022 ja se suljettiin alkuvuodesta 2023. Radan toistaiseksi viimeinen käyttäjä oli Polttimo-yhtiöt. Radalle ei viimeisimmän tiedon mukaan ole tulossa uusia käyttäjiä.

Näyttelyn pääpaino on harrastajien ottamissa kuvissa. Vitriinissä on radan ratakaaviot vuosilta 1979 ja 1986. Niistä selviää hyvin minkälaisia teollisuutta tuolloin radan varrelle on muodostunut. Pistoraiteiden ja vaihteiden määrä kertoo että rataa on käyttänyt useat teollisuusyritykset ja -laitokset. Liikenteen vuoksi Mukkulaan rakennettiin myös useampi raiteinen ratapiha.

Lisäksi näyttelyssä kerrotaan Lahdesta Heinolaan johtavasta rautatiestä sekä seudun museojuna-ajoista, joita on järjestetty vuodesta 2007 lähtien joka kesä. Ajoja on ollut järjestämässä kuluvana vuonna 35 vuotta täyttänyt Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry.

Yhdistys on myös näyttelyn järjestäjä. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Museojunalla Heinolaan ja tulipyörä.fi:n kanssa. Vuonna 2020 pääkirjastossa pidettiin samojen tahojen Rautateiden Lahti -näyttely, joka pureutui laajemmin Lahden rautateihin ja rautatieharrastamiseen. Tuolloin Pietarin rata täytti 150 vuotta.

Työryhmässä ovat Sauli Hirvonen, Jarno Piltti, Jarmo Hirviniemi ja Tomi Hämäläinen.
Lisätietoja sauli.hirvonen@gmail.com.

Julisteen kuva: Jarno Piltti
Juliste: Sauli Hirvonen

Alla vuonna 2013 höyryveturi Hr1 1009:n eli Ukko-Pekan keulasta kuvattu video näyttää koko radan aina Niemestä Salpausselän seisakkeelle saakka. Kuvaus Sauli Hirvonen ja Markus Lehtinen, editointi Sauli Hirvonen. Video on nähtävillä Lahtiwoodin Youtube-kanavalla, mistä löytyy muitakin rautatie- ja Lahti-aiheisia videoita.