Hikeä 40 vuotta

fcgoodies_1979.jpg
FC Goodies vuonna 1979

Omaehtoisen ruohonjuuritason (urheilu)seuratoimintaa pitkäjänteisesti ylläpitänyt Lahden Kortteliiga täytti vuonna 2009 kunnioitettavat 40 vuotta. Sen monet eri lajit ovat toimineet lahtelaisten henkisen ja ehkä jopa fyysisenkin kunnon kasvattajana.
Kuulumisia kyseltiin toiminnanjohtaja Jake Ropposelta.

Miksi Kortteliliiga aikoinaan perustettiin?
Vastaiskuna tekemisen puutteeseen lahtelaiset ravintolajoukkueet hakeutuivat yhteen 1960-luvun loppuvuosina…

Miten Korttiliigan juhlavuotta on vietetty?
Lähes joka päivä hikoilemalla pelikentillä. Päätapahtuma oli elokuussa vietetty Kortteliliigapäivä, joka huipentui The Beatles Story Bandin tahdittamiin iltabileisiin. Ravintola Asema oli turvoksissa ja tunnelma katossa…

Minkälaisia huippuhetkiä vuosien varrelta muistuu mieleen?
25-vuotisbileet oli aika kova kattaus. Kaukalopallon Lahti -turnauksissa oli aikoinaan tekemisen makua. Ja kyllähän tuo Päijät-Hämeen maakuntahallituksen myöntämä Päijät-Häme -mitali kolahti aika lämpimästi.

Mitä lajeja Kortteliliiga sisältää nykyään ja paljonko jäseniä?
Lajivalikoima elää ajassa, peruslajina on edelleen kuningas jalkapallo. Tällä hetkellä noin 3 100 jäsentä harrastaa yhdellä jäsenmaksulla noin 14:sta eri lajia.

Miten eri lajit tulevat toimeen ja minkälaisia yhteistyömuotoja lajien välillä on?
Sopuisaa rinnakkaiseloa ryyditetään yhteisillä koulutuksilla, kilpailuilla ja bileillä. Toivoisin todella räväkkää keskustelun avausta erotuomariyhteistyön suhteen.

Kortteliliiga on ainutlaatuinen Suomessa, näkyykö toiminnassa lahtelaisuus?
Kortteliliigaa on kehitetty vuosien saatossa lahtelaisten toiveiden perusteella ja siitä on kasvanut vankka osa lahtelaisuutta, liigassa haisee lahtelainen hiki…

Minkälaiset puitteet Lahti kaupunkina tarjoaa Kortteliliigalle?
Kaupunkina Lahti on sopivan kokoinen tällaiselle toiminnalle, homma pysyy esillä, eikä katoa miljoonakaupungin humuun. Ruohonjuuritason harrastajien kannalta katsoen perussuorituspaikkojen hoidon taso on viime vuosikymmeninä laskenut suorastaan järkyttävästi.

Minkälainen on Kortteliliigan tulevaisuus?
Toivottavasti hikirikas!

EI NIMI JOUKKUETTA PAHENNA (www.kortteliiga.net)
Yksi taiteen laji Kortteliliigassa on joukkueiden nimet. Osa nimistä on syntynyt hetken ideasta, osa on vaatinut hieman pitempää kypsyttelyä, osa kuvaa omaa aikaansa, osa nimistä kestää jopa ajan alati kalvavaa hammasta. Kaikki nimet ovat tietysti omalla tapaa hyviä ja hyväksyttäviä, edustavathan ne juuri sitä joukkuetta joka nimeänsä kantaa. Seuraavassa esimerkin omaisesti muutama vuosien saatossa mieleen jäänyt juttu, jotka poikkeavat ainakin perinteisestä Pallo ja FC linjasta;

Jelly Knees, alkuvuosien legendaarinen letkupolvijoukkue…

013, lyhyt ja iskevä juttu suoraan yhdestä hinnastosta…

Mixerit, historian ensimmäisiä sekajoukkueita…

Sekaisin Pyrkivä, osuva sekoitus uutta ja vanhaa nimiperinnettä…

Runo-Suomen Jurwat, teki suorastaan kulttuuriskandaalin vaihtamalla nimensä Busteriksi…

Kulman Pallot, yhdistelmä oululaisen kulmaa ja perinteistä palloa, kulman kundit jalostivat 40-vuoden uljaalla potkupalloilulla seuransa nimestä legendan…

Nämä sekä muita lähes kuolemattomia liigajuttuja Kortteliliigan nettisivuilta.

Vanhanajan tunnelmat kortilla

kerailymessut_8989.jpg

Sunnuntaina puhelin pirahti. Soittaja oli Harjulan kansalaisopistolta ja siellä oli parhaillaan käynnissä Päijät-Hämeen numismaatikkojen järjestämillä pienoismessuilla. Useimmiten tällaiset pienet messut menevät suurelta yleisöltä ohitse, niin kuin itseltäkin tässä tapauksessa. Kaverini kuitenkin osasi vedellä oikeista naruista ja sai kiinnostumaan tapahtumasta. Vaikka en ole tunnustaudu minkään tavaran keräilijäksi, päinvastoin, korvaani särähti puheet Lahti- ja rautatieaiheisia postikorteista. Oli sunnuntai, joten pieni piipahdus paikan päällä sopi mukavasti kuvioihin.

Päivä oli – ei ehkä poikkeuksellisen – mutta varmasti normaalia lämpimämpi. Tuulestakaan ei ollut vilvoittajaksi. Lähinnä ylipukeutumisen johdosta, tuuli aiheutti pyöräillessä hikikarpaloita otsalle. Aina voi vedota ylipukeutumiseen, jos pyöräillessä tulee hiki…
Pienen kiertoreissun tehtyäni, suuntasin opiston suuntaan. Maksettuani neljän euron sisäänpääsymaksun vilkuilin nopeasti kokonaistarjonnan ja tein päätöksen: Kolikot ja setelit saivat jäädä tällä kertaa rauhaan, ja suuntasin lähimmälle pöydälle, joka pullisteli postikortteja, -kuoria ja -merkkejä. Aikani ”pläräiltyä” hikipäässä, silmiin osui monta mielenkiintoista korttia ja merkkiä.

Koluttuani kriittiset kansiot, siirryin viereisellä pöydälle. Myös tällä keräilijällä oli runsas postikorttikokoelma, jotka oli fiksusti lajiteltu mm. kaupungeittain. Lahdestakin löytyi paljon mielenkiintoista. Ainoa oma ostokseni liittyi rautateihin: VR 100-vuotta -juhlakortti kera kolmen juhlapostimerkin kanssa. Tämä siksi, koska tiedän että sen tuleva uusi omistaja osaa sitä arvostaa… (ehkä saan kuvan tänne lähiaikoina)

Seuraavan kerran voi keräilyharrastusta ruokkia 24.-25.10. Tiirismaan koululla, jossa järjestetään Keräilykuume -keräilytapahtuma. Sinne pläräilemään ja penkomaan.

Lahen Pojat kohti glooriaa?

lahenpojat.jpg

Lahen Pojat JS on reilu vuosi sitten perustettu jalkapalloseura joka tullee rikastuttamaan lahtelaista jalkapallokulttuuria. Seura on nuori ja täynnä intoa, ja tarmo heijastelee seuran toimintaan: seuran onnistuneen perusrungon rakentamisen ohella niukkoja resursseja on suunnattu niin fanikaulahuivien valmistamiseen kuin ”fanimatkojen” järjestämiseen sekä sponsoreiden haalimisiin. Lahen Poikien puuhamies Jani Uhrman kertoo seurasta ja sen tavoitteista ensimmäisen kauden kynnyksellä.

Milloin ja miksi Lahen Pojat perustettiin, mikä oli motiivina että Lahteen perustettiin uusi jalkapallojoukkue?
Seura perustettiin helmikuussa 2008, kun alettiin parin kaverin kanssa pohtimaan Lahen TODELLA suppeata alasarja-joukkueitten kirjoa, haluttiin katsoa josko pystyttäisiin itse tuomaan oma mausteemme tähän soppaan. Henkilökohtaisella tasolla oli tarkoitus perustaa lahtelainen seura jota edustaa, koska tarjolla oleva kolmosdivari on tasollisesti sekä ajankäytön kannalta liian rankkaa menoa, ja kortteliliiga taas vähän liian suppeata puuhastelua.

Mitkä tahot tai ketkä on seuran takana?
Seuran perustajajäseniä ovat minä, Jukka Koistinen ja Olli Halinen. Itsehän olen ottanut aika suuren osan pyörittämisestä harteilleni, osittainen ehkä omatahtoisesti. Osa taas jää meikäläiselle siksi kun ”jonkun ne vaan pitää hoitaa”. Apua olen kyllä saanut muutamilta jätkiltä ihan kiitettävästi, mainittakoon niminä Jukka Koistinen ja Petteri Rapeli.

Miten joukkueen rakentaminen alkoi ja kuinka helposti se muodostui tämänhetkiseen muotoonsa?
Tarkoituksella perustettiin seura jo hyvissä ajoin, ennen kuin varsinainen kilpatoiminta alkaisi, jotta saataisiin taustat ja joukkue kuntoon ennen koitosten alkua. Lahestahan ei ole mikään ongelma löytää jalkapalloilijoita, mutta ollaan alun alkaenkin tarjottu pelipaikkoja sellaisille kavereille, jotka ovat pystyneet vakuuttamaan sitoutuvansa toimintaan harrastuksen vaatimalla vakavuudella. Talven ajan käytiin kerta viikossa pelailemassa, ja sinne sai porukka tulla itseään tyrkyttämään. Joukkue vain muodostui tällaiseksi ns. luonnollisen karsinnan kautta. Toki puskaradio toimi aluksi, kun kasattiin ydinryhmää, mutta tarkoitus ei missään vaiheessa ollutkaan perustaa mitään pienen sisäpiirin juttua, vaan vahvasti lahtelainen jalkapalloseura.

Mitä (vielä toistaiseksi) pienen jalkapalloseuran pyörittäminen vaatii?
No aika paljon se riippuu siitä, millaisella tasolla haluaa hommaa vetää. Meille oli jo seuraa perustaessa tärkeää, että myös näytetään joukkueelta, ja se vaatii omat puuhastelunsa siihen ”perussetin” päälle. Esimerkiksi nettisivujen pitäminen mielenkiintoisena on oma haasteensa. Toivottavasti kun toiminta vähän tasaantuu näin alkuhässäkän jälkeen, löytyy enemmänkin seuran ulkojalkapalloilulliseen toimintaan osallistuvia henkilöitä. Tilanteethan aina vaihtelee, ja on tulevaisuuden kannalta vaarallista, jos seura on liiaksi yhen miehen harteilla, niinkuin se nyt on.

Taloudellisesti touhu varmaan nielisi niin paljon kuin vain rahaa irtoaisi, koska tavoitteena on tietenkin pitää homma pelaajille mahdollisimman edullisena. Homma on pyöreästi puoliksi omakustanteista, ja budjetti pyörii siinä noin 5000 euron paikkeilla.

Miten sponsorit ovat löytäneet joukkueen?
Tai siis miten seura on löytänyt sponsorit :) Kyllähän se toistaiseksi vielä niin päin menee. Sponsorit ovat lähinnä hankittu lähipiiristä, ja enemmänkin olisi firmoja saanut mukaan lähteä. Valitettavasti tämänsorttinen suora varainhankinta jäi miltei kokonaan itseni harteille, ja jossain se menee meikäläisenkin jaksamisen/ehtimisen raja. Meillähän ei ole mitään megaluokan näkyvyyttä tarjota, mutta ollaan lähettty siitä, että kun pidetään homma ryhdikkäänä ja tyylikkäänä, niin kyllä ainakin lähipiirin yritykset meitä mielellään tukee.

Mistä keksitte nimen ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet joukkueen logon ja värien muodostumiseen?
Vaikee… Lahen Pojat oli joskus joku viritys, jolla yritettiin vähän irtautua FC Lahen kannattajista omaksi porukaksi. Homma ei kuitenkaan ottanut isommin tuulta purjeisiin, ja Lahen Pojat jäi vähän ikäänkuin abstraktiksi läpäksi pyörimään. Seuraa perustettaessa se nousi kuitenkin heti tapetille, eikä oikeastaan muita nimivaihtoehtoja ehitty ees ehdottaa. Lahen Pojat Jalkapalloseura, voisiko olla lahtelaisempaa nimeä?

Logon väsäilin joskus väsyneenä pikkutunneilla, mutta tollaseksi se sitten jäi. Mastot siihen oli saatava, muuta edellytystä ei oikeastaan ollut. Paitsi se, ettei siinä saanut missään nimessä olla palloa. Mä en tajua miksi suomalaiset jalkapalloseurat tunkevat niitä palloja sinne logoihinsa. Värit napattiin Päijät-Hämeen vaakunasta. Voikin sanoa, että joukkue on Vesijärven sininen, ja Vellamon tissien keltainen/kultainen.

Minkälaisia urheilullisia ja toiminnallisia tavoitteita olette asettaneet joukkueelle?
Toiminnallinen tavoite on pyörittää lahtelaista seuraa Suomen Palloliiton sarjoissa, ja tarjota näin lahtelaisen juniorityön ylijäämille, yksi mahollisuus lisää harrastaa tätä hienoa lajia. Mitään pidemmän aikavälin kilpa-tavoitteita ei olla asetettu. Mielestäni pääasia on kuitenkin että suunta on aina ylöspäin, ja että aina löytyy joku asia jota tavoitellaan, muuten seura menettää tavallaan tarkoituksensa, ja voi siirtyä kortteliliigan uumeniin potkimaan. Itteäni korpeaa se, että esimerkiksi Suomessa löytyy ykkösdivarista seuroja, joilla ei ole edes tarkoitus nousta Veikkausliigaan tavoittelemaan Suomen mestaruutta. Suomessa on aikuisten tasolla mielestäni liikaa seuroja, joiden olemassaololla ei ole mitään tarkoitusta.

Onko Cupissa saavutettu ”alkumenestys” yllättänyt joukkueen?
Menestys ei isommin yllättänyt. Cupissa lähtökohta oli tarkkailla tilannetta kierros kerrallaan, ja vaikka pudottiin kolmannella kierroksella, niin ketään olla isommin kumarrettu. Meillä on ehkä etua siitä, että ponnistetaan kutosdivari-statuksella, eikä kuitenkaan olla mikään ihan tavallinen kutosen nippu.

Suurin yllätys on ollut taloudellinen, Cupissa porskuttaminen on meinaan todella kallista tällaiselle pikkuseuralle. Pitää kartotella jos jostain onnistuisi, vaikka cup-menestykseen vedoten, vastaanottamaan ylimääräisen rahapanostuksen.

Missä sarjassa aloitatte, ja minkälainen kausi on luvassa ja mikä on tavoitteenne?
Kutosesta se on aloitettava, ja meillä on kyllä ihan hyvä nippu sarjatasoon nähden. Sarjassa asetettiin ainoaksi, ja tinkimättömäksi tavoitteeksi nousu vitoseen. Sarjasta nousee yksi joukkue suoraan, ja lohkojen parhaita kakkosia nousee sitten tarpeen mukaan. Meillä tulee kova taistelu FC Loviisan kanssa, joka vaihtoi Kaakkois-Suomen piiristä Uudenmaan piiriin täksi kaudeksi, ja joutuu siksi aloittamaan pohjalta. Viime kaudella Loviisa pelasi Kaakon nelosta.

Sanoisin, että mikäli tuo Loviisa ei olisi lohkoon tullut, olisi nousu ollut enemmän tai vähemmän läpihuutojuttu. Nyt väittäisin, että Loviisaa vastaan pelataan melkoiset nousukarsinnat sarjaotteluiden muodossa. Aika samoilla viivoilla ollaan tällä hetkellä. Harjoitusmatsi ennen kauden alkua päättyi Loviisan 2-1 -voittoon. Loviisan lisäksi sarjassa on joukkueet Askolasta, Myrskylästä, Oitista, Tuusulasta, Riihimäeltä ja Hyvinkäältä kaksi.

Lahen Pojat järjestävät fanimatkoja vieraspeleihin, minkälaista muuta oheistoimintaa joukkueen ympärille on rakennettu tai suunnitteilla?
Kaikenlaista koitetaan puuhastella. Näitä reissuja koitetaan mahollisuuksien mukaan järestää, kun sopivia päivämääriä osuu kohille. Itse en ainakaan keksi paljon parempaa tekemistä aurinkoiselle lauantaipäivälle, kun alasarja-jalkapalloilun ja pussikaljan. Jos en olisi kentällä, olisin kentän laidalla. Ja kentällä toki ilman kepua!

Ensimmäinen reissuhan on lauantaina 9.5, kun pelataan luonnonkauniissa
maalaismaisemassa Myrskylän Kankkilassa. Bussi lähtee klo 13:15 pääsponsorimme Rooster Pubin edustalta Rautatienkadulta. Mukaan mahtuu vielä! Lahen Poikien ympärille on jo muodostunut pieni ”Kirra41”, niminen kannattajaryhmä, mutta se on jo oma tarinansa. Muutenkin koitetaan keksiä kaikkea oheistapahtumaa välillä matsien lisäksi, jotta aikaset miehet pääsisi välillä karkaamaan perheen pihdeistä. Tästä hyvänä esimerkkinä järjestetty 1-vuotisgaala viime helmikuussa.

Muuta, lähinnä varainhankintaan liittyvää oheiskrääsää olisi mielenkiintoista myös puuhastella. Ideoita olisi kyllä, mutta ne vaatisi aina pienen pesämunan, ja sitä ei taas tällä hetkellä ole tässä alkuhässäkässä irrottaa. Lahen Poikien kaulahuiveja on kyllä vielä jäljellä jokunen kappale.

Missä ja milloin Lahen Poikia voi nähdä tositoimissa ja miksi juuri teitä pitäisi?
Pelit pelataan Mukkulan keinoalustalla, ja kun nurmet aukeaa, siirrytään oman lapsuuteni maisemiin Jalkarantaan. Otteluajat vaihtelee, joten kannattaa tarkastaa nettisivuiltamme www.lahenpojat.com, milloin ollaan seuraavan kerran tulessa. Muutenkin sinne pyritään päivittämään kaikkea seuran ja joukkueen toimintaan liittyvää ja pitämään näin sivut ajantasalla.
Olkoon iskulauseena tähän väliin: Lahen Pojat pelaa yllättävän hyvää futista!

Missä Lahen Pojat on viiden tai kymmenen vuoden päästä?
Toivottavasti porskuttaa vakaasti jossain päin suomalaista jalkapallokarttaa. Nämä pari ekaa kauttahan varmasti osoittaa sen, miten homma lähtee pyörimään. Kuten aikaisemmin mainitsinkin, lisää ”aktiiveja” olisi toimintaan saatava. Seura alkaa jo tässä vaiheessa olemaan liian suuri yhen miehen harteille, vaikkakin leveille.

  • Sivulause
    Missä tilassa näet lahtelaisen seuratoiminnan ja jalkapallokulttuurin? Hyvää, huonoa, haasteita?
    Junnuissa homma toimii kyllä. Mutta mun mielestä aikuisten tasolla tarjontaa saisi olla enemmän. Toivottavasti meidän esimerkki saa jonkun muunkin kokeilemaan. Kyllä tähän kaupunkiin mahtuis heittämällä ainakin sellaset kolmesta viiteen porukkaa lisää. Tulis lisää keskusteltavaa, ja lisää paskanjauhannan aiheita pubissa. Kyllähän se kortteliliiga taitaa olla suurin yksittäinen syy seurojen vähäisyyteen Lahessa. Sinne on niin helppoa ja halpaa pykätä oma kaveriporukka listoille. Toisaalta taas ”pienellä” vaivalla saa joukkueen Palloliiton/piirin sarjoihin, jossa on tarjolla muutakin kun potkia samaa naapurin Jarkkoa kerran viikossa nilkoille.

Valokuvataidetta Lahdessa

kalle_kataila_arctic_tide.jpg
Arctic Tide – Kalle Kataila

Taidevalokuvausta valottavat Kirsti Nenye ja nykyinen Lahden Valokuvataide ry:n puheenjohtaja Anne Vatén. Lahden valokuvataide on mmattivalokuvaajien ja valokuvataiteilijoiden yhdistys, jonka tehtävänä on edistää ja tehdä tunnetuksi valokuvataidetta Päijät-Hämeessä. Yhdistys järjestää mm. näyttelyitä, tapahtumia, luento- ja keskustelutilaisuuksia. Lahden valokuvataide ry on yksi Kauno ry:n perustajajäsenistä ja Taidepanimon toimijoista. Niinpä näyttelyitä on järjestetty vuodesta 2003 myös Taidepanimossa. Nyt näyttelytoiminta on siirtynyt Uuteen Kipinään.

Minkälainen historia on Lahden valokuvataiteella?

Yhdistys on perustettu jo vuonna 1982. Sen perusti ryhmä ammattivalokuvaajia, jotka halusivat edistää valokuvataidetta.

Valokuvataide oli silloin taidekentän uusin ilmiö ja sen aseman vahvistaminen tuntui tärkeältä. Yhteistyötä tehtiin paitsi paikallisten valokuvaajien, myös Muotoiluinstituutin ja Lahden kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Yhteistyökumppanina oli myös Arkkitehtitoimisto Arkkitehtityö, jonka mallinrakennustilassa voitiin aika-ajoin pitää näyttelyitä. Vuonna 1985 tila siirtyi kokonaan Lahden valokuvataiteen käyttöön ja näin syntyi Galleria Harjukatu 40. Kun tila myytiin, siirtyi valokuvataiteen näyttelytoiminta 90-luvun alussa Häme-Galleriaan, joka lopetti toimintansa viime keväänä jälleen tilan myymisen vuoksi.

Näyttelyiden lisäksi yhdistys järjesti Lahden AV-biennale nimistä tapahtumaa seitsemäntoista vuoden ajan vuosina 1984-1997. Ajatuksena oli esittää valokuvapohjaisia av-esityksiä. Niitä olikin diasarjoista, elokuviin ja multivisioista kuvaperustaisiin performansseihin. Lopulta videot alkoivat vallata niin suuren osan tapahtuman esityksistä, että sen järjestäminen valokuvataiteen kannalta ei tuntunut enää mielekkäältä. Myöhemmin aloimme järjestää Valokuvan kevät -tapahtumaa. Ensi maaliskuussa järjestettävä tapahtuma on kahdeksas Valokuvan kevät.

Pitää myös muistaa, että aiempina vuosikymmeninä toimivat aktiivisesti Lahden kamerakerho ja Asahi -klubi. Lahden kamerakerho on nykyisin nimeltään Valokuvausyhdistys Silmä, joka järjestää esimerkiksi näyttelyitä ja kilpailuja.

Kuinka paljon Lahdessa järjestetään valokuvaukseen liittyviä näyttelyitä?
Valokuvataide ei suinkaan ole ainoa Lahdessa valokuvanäyttelyitä järjestävä taho. Tosin sen toiminta on säännöllisintä ja kenties pitkäjänteisintä. Valokuvanäyttelyitä järjestävät myös mm. Lahden taidemuseo, kaupungin kulttuuritoimi ja yksittäiset valokuvaajat, valokuvataiteilijat ja muut visuaalisen taiteen edustajat.

kipina.jpg
Taidepanimo muutti väliaikaistiloihin Kymintielle. Uskotteko, että se on vain tilapäisratkaisu?
Lähtökohtana on, että Kymintien Uusi Kipinä on väliaikaisratkaisu. Tilana se on intiimi ja sympaattinen. Tilaan pitää hankkia ja tehdä näyttelyitä, joiden koko on sinne sopiva.

Miten Uusi Kipinä on lähtenyt käyntiin ja miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa toimintaanne?

Uusi Kipinä on otettu hyvin vastaan ja palaute on ollut positiivista. Sen keskeinen sijainti on mahdollistanut myös Valokuvailtojen siirtämisen sinne.
Valokuvailtojen esitykset heijastetaan ikkunaan, josta ne näkyvät myös suoraan
katukuvaan. Yleisön on helppo löytää perille!

Millä tasolla Lahden valokuvausopetus on ja voitko antaa esimerkkejä siitä, miten lahtelainen valokuva näkyy valokuvataiteessa Suomessa?
Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin valokuvaajakoulutus on yksi
alan keskeisimmistä opinahjoista maassamme. Taideteollisen korkeakoulun
kanssa alkaneen yhteistyön seurauksena koulujen valokuvaosastojen opinto-ohjelmat yhdistelevät kursseja molempien koulujen erityisosaamisalueiden mukaan.

Lahdesta ponnistaneiden menestyksestä kertovat esimerkiksi voitot ja ehdokkuudet Fotofinlandiassa sekä vastaanotetut Valokuvataiteen valtionpalkinnot, joista useita on saatu jo opiskeluaikana. Muotoiluinstituutin lisäksi myös Lahden ammattikorkeakoulun Taideinstituutti tarjoaa koulutusta, jonka yhtenä elementtinä on valokuvataide.

Lahden valokuvataiteen tulevaa toimintaa?
Seuraava Valokuvan kevät –tapahtuma järjestetään maaliskuun viimeisenä
viikonloppuna. Näyttelyitä on Uudessa Kipinässä jo ennen sitä. Valokuvaillat ovat myös vakiinnuttaneet paikkansa siellä. Valokuvaillat ovat noin kerran kuukaudessa järjestettäviä tilaisuuksia, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Joka tilaisuudessa kaksi eri kuvaajaa esittelee töitään, joista keskustellaan kuvaajien ja yleisön kesken. Jokaiselle valokuvaillalle määrittyy oma teemansa kulloistenkin vierailijoiden mukaan. Vierailijat ovat eripuolilla Suomea vaikuttavia henkilöitä, jotka työkseen ja/tai taiteensa kautta toimivat valokuvauksen parissa. Jokaisessa valokuvaillassa esittäytyy myös yksi Lahden valokuvataide ry:n omista noin viidestäkymmenestä jäsenestä. Paikalle ovat tervetulleita
kaikki asiasta kiinnostuneet.

***Haastattelu tehtiin alunperin Lahen Lehen toiseen numeroon, jota ei julkaistu.

Kinoksittain elokuvia

Video- ja lyhytelokuvafestivaali Kinos09 järjestetään Lahdessa ensi viikonloppunan 27.-29.3.2009. Jo kuudennen kerran järjestettävän festivaalin ohjelmistossa vuorottelevat perinteisesti kotivideotasoiset tekeleet ammattimaisten tuotantojen kanssa. Ohjelmistoon kuuluu vuosittain vaihtuva teemasarja, joka Kinos09:ssä on I Love My City.
Tapahtuman kiireinen puuhamies Sami Keto ehti vastailla tiedusteluihin Kinoksesta ja harrastajaelokuvasta ylipäänsä.

Mikä on Kinos ja mistä ja miten se synnytettiin?
En ollut alusta alkaen (2004) messissä, mutta Kinoksen nettisivujen historia-osiosta saa aika hyvän kuvan. | linkki |

Kenelle Kinos on tarkoitettu ja miten kohderyhmä on muotoutunut?
Kaikille. Mutta luulen, että monipuolisesti taiteesta tai kulttuurista kiinnostuneet ovat yleensä käyneet. Tänä vuonna meillä on esim. sarja historiallisia elokuvia Lahdesta, joka varmaan houkuttelee uutta yleisöä Kinokseen.

Miten Kinos on ulkoisesti ja sisällösesti muuttunut vuosien varrella?
Ulkoisesti iso muutos oli aikoinaan Kymintieltä Kino Iirikseen muutto. Joka vuosi tullut jotain uutta. Tänäkin vuonna viikonlopun aikana on paljon muuta kuin elokuvia.
Sisältössä on pyritty pitämään ”räkäisyys” mukana. Eli että kaiken ei tarvitse olla siloteltua.

Kinos on levittäytynyt myös muualle kaupunkiin, mitä  oheistapahtumia/ tilaisuuksia Kinoksen ympärille on rakennettu?
Dodo ry:n Megapolis 2024 – Globaali piknik -tapahtuma, Performanssiklubi Nyrjähdys, taidenäyttely ja julistemarkkinat. Nämä kaikki löytyy Kino Iiriksen sisäänkäynnin takaa. Lisäksi tehdään yhteistyötä Earth Hourin, Ravintola Ylämummon ja parin jatkoklubin kanssa, joiden tapahtumiin Kinos-yleisö voi suunnata elokuvien jälkeen

Minkä kokoinen Kinos on Suomen mittakaavassa, ja onko tapahtuma   herättänyt kiinnostusta Lahden ulkopuolella?
Pieni festivaalihan tämä edelleen on. Ilmaisuus antaa tietyn piirteen festivaalille. Herättäähän se huomiota muuallakin, mutta epäilisin että 90% yleisöstä on Lahdesta.

Minkälainen tuntuma sinulla on suomalaisesta harrastajaleffoista   yleisesti, tasosta ja volyymista?
Mulla ei ole muuten kovin hyvää tuntumaa paitsi Kinoksen kautta. Luulen kyllä, että taso on nousussa. Mutta eihän Suomen elokuvakulttuuri yleisesti ole ollut kovin vahvalla pohjalla verrattuna esim. toisiin pohjoismaihin eli on sitä varaa nostaakin.

Onko oppilaitokset (elokuvakoulut) jotenkin olleet osallisina  tapahtumaan?

Niiden oppilailta tulee paljon töitä, muuten aika vähän. Olisi kiva kyllä tehdä enemmän yhteistyötä.

Tänä vuonna teema on I Love my city, mitä se tarkoittaa? Minkälaisia teemoja teillä on ollut aiempina vuosina?
Oma suhde asuinpaikkakuntaansa. Haluttiin haastaa tekijöitä miettimään sitä vähän syvemmin. Viime vuonna Kinoksella oli teema tai oikeastaan se oli ekologisen elokuvan erikoissarja. Ei olla haluttu, että teema olisi täysin rajaava eli sen ulkopuolisia töitäkin on esitetty. Teema on ohjannut enemmänkin festivaalin yleisilmettä ja minkälaisia oheistapahtumia järjestetään.

Minkälainen taso tänä vuonna on? Onko ollut mitään yllättävää?
En ole itse edes nähnyt kaikkia töitä vielä, kun jaoimme valinnan usean ihmisen kesken. Mutta sen perusteella mitä olen nähnyt, niin taattua Kinos-tasoa!

Miltä Kinoksen tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan uskot tapahtuman kehittyvän?
Vaikea sanoa. Itseisarvona ei ole kasvattaa sitä, mutta katotaan mitä käy. Tämähän on ainoa varsinainen elokuvafestivaali Lahdessa, ja ansaitsee arvoisensa statuksen.

Lopputerveisiä?
Eläköön elokuva!

kinos092.jpg