Kuka, Mitä, Lahti

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 2.

Kuka, Mitä, Lahti
Lahden historiasta kiinnostuneille avattiin vuonna 2007 ”Kuka, Mitä, Lahti” -niminen sivusto, joka keskittyy Lahden historian kulminaatiopisteisiin. Sivuston etusivulla kerrotaan että ”Kuka, Mitä, Lahti on osa ’Piirteitä Päijät-Hämeestä – sisältöä maakunnalliseen identiteettiin’ -hanketta, joka on toteutettu 2004–2007. Sen tarkoitus on alueen historiantuntemuksen lisääminen ja päijäthämäläisen identiteetin vahvistaminen.” Sivujen sisältö on jaettu kuuteen eri osioon: ”Lahden historia”, ”Käsitteet”, ”Paikannimet”, ”Henkilöt”, ”Ympäristö” ja ”Arkisto”. Aiheita on myös linkitetty kätevästi keskenään artikkeleiden sisällä. Ulkoasultaan sivut ovat selkeät ja toimivat, kaivaten kuitenkin pientä jäsentelyä ja yhdenmukaisuutta.

Jos jotain sisällöllistä täydentämistä toivoisi, olisi se kuva- ja karttagalleria. Karttoja kylläkin sivuilta löytyy, josta myöhemmin. Vanhat valokuvat kiinnostavat aina ja kartat auttaisivat hahmottamaan kaupungin kehitystä kylän ajoilta aina tähän päivään saakka. Toki kuvia on käytetty artikkeleiden yhteydessä.
Toinen asia, joka tuntuisi istuvan sivuston konseptiin olisi selvitys kaupungin symboleista, esimerkkinä Lahden kaupungin vaakuna ja sen syntyhistoria. Mutta nuo puutteet eivät häiritse, sillä jo nyt sivut ovat täynnä informaatiota.

Kokonaisuutena Kuka, Mitä, Lahti on kiinnostava sivusta, josta voi hakea nopeasti kiinnostava nippelitietoa kaupungimme historiasta. Alla pieni katsaus sivuston tämän hetkiseen tarjontaan: Lahden historia on niputettu ytimekkäästi, jossa käydään läpi alueen esihistoriaa ja keskiajan kylän aikoja sekä sivutaan tämän päivän kunnallishallintoa (jossa tosin mainitaan nykyinen kaupunginjohtajamme Tarmo Pipatti). Historiikistä löytyy tietoa myös mm. väestöstä, taloudesta, kulttuurista.

Käsitteissä on käyty läpi yhdeksän Lahteen liittyvää ja liitettyä historiallisia että maantieteellisiä pilaria, mm. Lahden markkinoista ja karjalaisten merkityksestä Lahdelle.

Paikannimistössä
käydään läpi nimensä mukaisesti seudun paikannimistöä selitysten kera. Mielenkiintoisen hakemiston niukkoja tekstejä olisi kaivannut kuvia tukemaan informaatiota ja vaikkapa vanhoin kartoin valottamaan yksityiskohtia alueiden menneisyydestä. Missä sijaitsikaan Haiseva?

Henkilögalleriaan on kerätty henkilöhistorioita eri poliittisista vaikuttajista ja elinkeinoelämän vaikuttajista. Henkilöt ovat vaikuttaneet lähinnä kauppalan ja kaupungin alkuvuosina, joten useat nimet kuulostavatkin oudoilta.

Ympäristö
-otsikon alla ei ole vielä mitään, joten odotellaan sen täydentämistä.

Arkiston mielenkiintoisinta antia on Päijät-Häme Senaatin kartoilla -kuvagalleria sekä kaupungin perustamiskirja. Mainittakoon että arkistosta löytyy myös kauppalanhallituksen kokouspöytäkirjat vuodesta 1878 vuoteen 1906.

Historiasivuilla tietoa on, mutta mikä on se oleellinen tieto, joka puristetaan (lahtelaisen) internetkuluttajan tarpeisiin ja mitä informaatiota pidetään tärkenä esittää lahtelaisille? Tässä tapauksessa tarpeet on huomioitu hyvin.  Toivottavasti sisällön tuottamista jatketaan ahkerasti, koska tämän tyyppinen arkisto on loistava kanava tutustua lahtelaiseen historiaan ja ehkäpä sivusto innostaa meitä suunnistamaan kirjakauppaan/kirjastoon penkomaan Lahden historian kirjoja. Tai muuten vain saa meidät kiinnostumaan kaupungistamme ja ympäristöstämme jossa elämme.

Kuka, Mitä, Lahtikukamita.jpg

Wikipedia

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 1.

Wikipedia
Lahden Wikipedia-tilaa ruodittiin 12.5.2008 Etelä-Suomen Sanomissa koko sivun verran. Ei mene hyvin Lahdella Wikipediassa, eikä Wikipedian mukaan Lahdella. Lehtijutussa ruodittiin Wikipedian antamaa kuvaa eli tarkemmin ilmaistuna lahtelaisten(?) antamaa kuvaa. Mitä siis kertoo Lahdesta? Sen, että se mitä tuossa sanakirjassa lukee on Lahtea. Tällä hetkellä (15.5.2008) Wikipedian Lahti-anti (vai anti-Lahti?) kertoo omalla raadollisella tavalla sen, osatotuuden henkisestä tilastamme: Se ei ole faktaa eikä fiktiota, se on mielentila.

Mutta kuten valveutuneet internetin käyttäjät tietävät, wikipedian sisältämiä artikkeleita voi luoda ja muokata kuka tahansa kirjoitustaitoinen. Jokaisella on varmasti mielipide siitä mitä Lahdesta pitäisi kertoa ”ulospäin”. Vastuuta ei kannata kuitenkaan vierittää pelkästään peruspessimistimarisioiden niskaan tai että huudetaan päättäjiä apuun. Wikipedia on meidän kaikkien käsissä, kuten konkreettinen (betoninen) kaupunkimme.

Tietokirjailija Terhi Willmanin kirjoitus Wikipedian Lahden artikkelista.

Lahti Wikipediassa

wikipedia.jpg


Päivitetty 27.7.2010

Hikipedia
Lahdesta artikkeli myös Wikipedia-muunnelmassa Hikipediassa. Lue esittely.

FC Lahti katutasolla

fcl_ots1.jpg
Veikkausliiga 2008 käynnistyi viime sunnuntaina FC Lahden osalta hienolla 1-0 voitolla Kotkan KooTeePeestä ja ensi sunnuntaina ”kuhnurit” pelaavat ensimmäisen kotiottelunsa hiihtostadionin maineekkaalla nurmella Vaasan VPS:ää vastaan. Tämän tiimoilta Lahen Lehti kyseli FC Lahden markkinointipäälliköltä Jari Kantoluodolta seuran kuulumisia.

Miten FC Lahti näkyy Lahdessa vuonna 2008?

Teemme ulkomainoskampanjoita keväällä ja elokuussa. Toivomme, että pelimme on niin mielenkiintoista, että meistä kirjoitetaan ja kerrotaan eri medioissa paljon. Tietysti omalla tiedotuksellamme on myös merkitystä asiaan. Lehdissä on luonnollisesi ottelumainontaamme ja tehostammme sitä tiettyjen otteluiden osalta. Radio Voiman kanssa tulemme tehostamaan yhteistyötä tuntuvasti elävän kuvan, mainonnan ja ottelutapahtumien raportoinnin osalta. Junnuseuroissa pelaajamme vierailevat säännöllisesti Teemme fanikortteja, joita junnuille jaetaan junnujen omissa harjoituksissa sekä ottelutapahtumissamme. Loukkaantuneet pelaajamme käyvät otteluiden tauoilla tapaamassa junnuja ja jakamasa nimikirjoituksia.

FC Lahdella on ollut aiempina vuosina erilaisia julkisia tempauksia, mitä tällä kaudella?

Trion kanssa teimme avajaistapahtuman, joka toi hyvin näkyvyyttä seuralle. Ohjelma oli rennon hauska ja mukaansa tempaava. Syksyllä on suunnitelmissa tehdä koululaisille lukujärjestykset, joita jaetaan Triossa nimmreiden kera. Myös naapurikuntia huomioidaan junnukouluihin kohdistettavilla vierailuilla.

Ulkomailla fani-tavaralla on olennainen osa seurojen näkyvää kentän ulkopuolista toimintaa, miten FC Lahti on huomioinut tämän potentiaalin?

Fanimyynti on tärkeä asia paitsi tulevaisuuden tuottopoteniaalina, myös seuran imagon kannalta. On tärkeää, että katukuvassa on paljon FC Lahden fanituotteita käyttäviä ihmisiä. Fanimyynnin hoitaa yhteistyökumppanimme Sport 10, jolla on kivijalkamyymälän lisäksi nettimyynti. Tuotteiden kanssa olemme maltillisesti liikkeellä, mutta uskon, että myyntiin tulee mielenkiintoisia ja laadukkaita tuotteita.

Mikä on se strategia, miten lahtelaiset saadaan otteluihin kannattamaan FC Lahtea?

FC Lahden täytyy tulla lähelle lahtelaisia monissa muodoissa ja näkyä mahdollisimman paljon. Kaiken tekemisemme täytyy olla laadukasta.
Taisteleva joukkue, jossa on paljon lahtelaislähtöisiä pelaajia sytyttää paikallisen yleisön.

FC Lahden nettisivuja on moitittu niukasta informaatiosta. Miten itse näkisit nettisivujen roolin tiedotuksessa ja vuorovaikutuksessa?

Nettisivut ovat tärkeä tiedonlähde, mutta käytämme tiedotuksessamme paljon myös sähköpostilistoja. Niukkuus on aina suhteellinen käsite. Jos asiaa mitataan siitä näkökulmasta kuinka paljon omalla tiedotuksellamme olemme saaneet palstatilaa paikallisissa medioissa, niin väittäisin että sitä on tullut kohtuullisen paljon. Suurin ongelma on tekijöiden niukkuus, joka tarkoittaa sitä, että muita asioita on joskus priorisoitava nettiuutisoinnin edelle. Uskon, että saamme tätäkin aluetta petrattua vuoden mittaan.

Miten arvioisit kannattajien merkityksestä joukkueen julkisuuskuvaan, hyvässä ja pahassa?

Fanit ovat tärkeä osa jalkapallokulttuuria. Toivomme, että fanit ymmärtävät oman tärkeytensä ja pyrkivät kannustamaan niin, että se tukee seuran toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Mielestäni he ovat ymmärtäneet tämän asian. Ensi kaudella se taas nähdään.

Oma arvio FC Lahden menestys kentällä ja näkyvyyteen Lahden kaduilla?

Uskon todella paljon joukkueeseemme ja valmennukseemme. Tulemme olemaan tällä kaudella kentällä selvästi vahvempia ja kiinnostavampia kuin viime kaudella. Sitä kautta saamme tietysti positiivista julkisuutta. Näymme niin paljon kuin mahdollista, mutta rajottavana tekijänä on se, että rahaa näkyvyyteen ei ole käytettävissä. Onneki monet yhteistyökumppanimme haluavat tehdä yhteisiä kampanjoita.

Kunta rajoissa

Häähumua
Hääkellot soivat Päijät-Hämeessä(kin) ja täällä käy pöytien ympärillä sänkyjen sijaan (tai tästä en ole ihan varma…) kova kuhina ja riiaus. Kuntia naitetaan yhteen, vielä kun se oikea löytyisi. No ehkäpä jonain päivänä lahtelaisetkin lipuvat auvoiseen kuntaliitoksen satamaan. Vaikka moniavioisuus on moraalisesti epäilyttävää, valtio siihen jopa kannustaa reilujen(?) myötäjäisrahojen muodossa. Kyläraiteilla puhutaan porkkanarahoista, mutta varoa pitää ettei EU:lta tule sanktioita tukirahojen väärinkäytöstä: ”Missäs ne porkkanat?”

Vaarana on että sähköisellä moniparisuhdemarkkinoilla voidaan sortua ylilyönteihin tai jopa ylimielisyyteen tyyliin ”noista muista kunnista en tiedä, mutta me ollaan ainakin heteroita.” Naimamarkkinoilla liiallisella ylpeydelle ei ole ole varaa ellei ole varaa. Joku haluaa säilyttää riippumattomuutensa ja jatkaa eloaan itsenäisesti. Ja mitäpä sitä yhdessä hengailemaan, jos yksinkin pärjää. Vasta aika näyttää, onko luodaanko kestävä todellinen rakkausavioliitto vai lässähtääkö liitto kiihkeän alkupainin ja samppanjan poksattelun jälkeen. Vai onko peräti kyseessä pakkoavioliitto, koska muita vaihtoehtoja ei ole? En tiedä.

Rajat
Aikuiset voivat tehdä mitä tahansa keskenään jos se tapahtuu yhteisymmärryksessä molempien (tässä tapauksessa kaikkien) ehdoilla. Silti on oltava tiukat vanhemmat (valtio), jotka sanovat viimeisen sanan että ne rajat pistetään, ettei eletä kuin pellossa. Vieläpä niiden porkkanarahojen kanssa. Kuntalain mukaan yhdistyvillä kunnilla on oltava yhteinen raja, maaraja. Tosin sitä ei pidä tulkita liian kirjaimellisesti, näin on sanottu oikeassa lehdessä. Tällä estetään, kuntaministerin ja virkamiesten mukaan sellaiset kunnat jonka näyttävät kartalla keskeneräiseltä palapeliltä. Pelätään kaikenmoisia sekaliittoja ja sehän ei sovi että lipsutaan ns. irtokuntiin. Sekös vasta moraalitonta onkin. Lahden seudun kunnat Lahti, Hollola, Nastola, Kärkölä, Hämeenkoski, Padasjoki ja Hartola ovat käyneet keskenään keskusteluja liitoksesta, Sysmän, Asiakkalan, Heinolan, Orimattilan ja Artjärven tehdessä omat johtopäätöksensä, oikeat tai väärät. Rajoista on siis keskusteltava. Otetaan esimerkki Etelä-Suomen Sanomista kopioidun ehdotuksen pohjalta:

ph_kartta.jpg

Kuten kuvasta näkyy, varsin luonnollisen oloinen kuntaraja suurkunnalle muodostuisi?
Padasjoki olisi yhteydessä Hämeenkoskeen pienen Asiakkalasta lohkaistavan
maakaistaleen ansiosta. Hartola liittyisi suurkuntaan Sysmän kunnan pohjoisosasta lohkaistavasta palasta. Kunnan rajat näyttäisi siis aivan syntyneen luonnollisesti ja kuntaministerin pelkäämästä ”friikkikunnasta” ei tietoakaan. No, sarkasmista ei ole tässä tapauksessa ole paljoa hyötyä kun asiansa tuntevat ministerit ja virkamiehet toisivat esille toisen painavan seikan perustellessa yhteistä rajaa. Se on yhdyskuntarakenne ja sen kehittäminen. Ja kuten kaikki tietää, Hartolan ja Padasjoen liitoskohdassa maankäyttöä olisi tehostetteva Päijänteellä, sillä vesialueen yhdyskuntarakenne on liian hajallaan ja ihan pohjassa. Talvisinkin se vain laajenee jään takia. Vaikeaa tulee olemaan.

Nimi

Jos ja kun suurkunta jossain muodossa syntyy, on jo nimiehdotuskin (-vaatimus) valmiina. Nimi on Kuningaskunta. Kuuluuhan kuntaan sentään itseään Kuningaskunnaksi tituuleeraava Hartola. Suurin syy kuitenkin on Jari Litmanen. Loistavat perustelut ja nimeen ei siis edes suomenkielentutkimuskeskus voi sanoa hirsipuupoikkipuolista sanaa. Älkää! Jooko…? Oli tulevan kunnan nimi mikä tahansa (Lahti), on koti aina koti.

On paljon kysymyksiä ja vielä enemmän vastauksia, joista en tiedä mitään, joten kuntauudistuksesta kannattaa tutustumassa asiallisilta sivuilta.


Lähteet
Etelä-Suomen Sanomat 19. ja 25. maaliskuuta 2008

Päivitys 21.4.2009
Juuri tulleen tiedon mukaan kuntaliitoksissa ei tarvitse yhdistyvillä kunnilla ei tarvitse olla yhteistä maarajaa! Mutta se on edelleen suositeltavaa.

Onnellinen kaupunki?

dodo_ots.jpg

Elokuvateatteri Kino Iiriksessa järjestetyn Kinos 08 -video- ja lyhytelokuvafestifestivaaliviikonlopun 28.-30.3. käynnisti Dodo ry:n Onnellinen Kaupunki -kiertue, jonka ensimmäinen pysähdyspaikka oli Lahti. Mistä oli kysymys? Muutamaan tarkasti kohdennettuun kysymykseen vastasi Kinos/Dodo-puuhamies Sami Keto. Lisää aiheesta myös Dodo ry.:n nettisivuilla.

Mikä on Dodo ry.?

Dodo on vuonna 1995 Helsingissä perustettu ympäristöjärjestö. Jo aika alkuvaiheessa taivaltaan Dodo löysi oman ympäristöjärjestölokeronsa ja osaamisalueensa kaupunkilaisuudesta. Kaupungistuminen on yleismaailmallinen nopeasti taphtuva ilmiö, joka tuo haasteita ympäristönsuojelun kannalta. Dodon tarkoituksena on tehdä tuosta haasteesta positiivinen kehityskulku eli osoittaa, että urbaani elämä voi olla ekotehokasta elämää. Oleellista on tietysti, miten kaupungit rakentuvat ja miten kaupungissa eletään. Liikkumisen, energiatarpeen ja aineellisen kuluttamisen minimointi tai muuttaminen ekologisesti kestävälle tasolle on avainasemassa.

Minkälaista toimintaa Dodolla on Lahdessa ja miten toiminta näkyy/kuuluu ja minkälaisia vaikutuksia toivot Dodolla olevan Lahden ilmapiiriin?

Dodon ominaisinta toimintaa on keskustelutilaisuuksien järjestäminen, joissa tuodaan esiin Dodon osaamisalueeseen liittyviä juttuja. Näistä keskustelutilaisuuksista on tarkoitus jättää joitain käsitteitä elämään, (kuten Onnelliset kaupungit). Jonkun tietyn teeman aiheisia (esim. kaupunkisuunnittelu) keskustelupiirejä on myös järjestetty, tällä hetkellä sellaisia ei tosin pyöri. Lisäksi tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa, Lahdessahan on aika pienet piirit.

Kino Iiriksessä Kinos 08 video- ja lyhytelokuvafestivaali -tapahtuman avasi perjantaina Onnellinen kaupunki -kiertue, jonka ensimmäinen pysähdyspaikka oli Lahti. Mikä oli Heikki Hakalan vetämän keskustelutilaisuuden ydin ja miten elokuvat ja Onnellinen kaupunki linkittyvät toisiinsa?

Tapahtuman tavoitteena oli pohtia minkälainen kehitys tuo ihmisille onnellisuutta, ja miten onnellisuuden tavoitteluun yhdistetään ekotehokkuus. Tavoitteena oli nostaa esiin myös se, mikä merkitys tässä voisi olla kulttuurilla, sekä sen tuottamisella että kuluttamisella. Esim. suomalaiset hakevat elämyksiä ja onnellisuutta liikaa esim. kaukomatkailulla tai pelkästään materiaan perustuvalla kuluttamisen kautta, joka osaltaan johtaa siihen, että meidän kulutustasoilla tarvittaisiin neljä maapalloa. Tämähän ei ole pysyvä tilanne, vaan fossiilisten luonnonvarojen ehtyminen, nouseva elintaso kehitysmaissa ja kasvavat ympäristöongelmat tuovat muutoksen tuohon asetelmaan joka tapauksessa. Tapahtuman tarkoituksena oli saada ihmiset huomaamaan, että muutos ei ole uhka heidän onnellisuudelleen, vaan päinvastoin se voi lisätä onnellisuutta.

Miten omasta mielestä keskustelupaneelin tavoitteet onnistuivat ja minkälaista palautetta järjestäjät saivat?

Kaupunginvaltuutettujen paneelikeskustelun tavoite oli antaa valtuutetuille haaste miettiä, mitä päätöksiä pitäisi Lahdessa tehdä, jotta Lahti olisi onnellinen ekokaupunki vuonna 2023. Haaste oli tosi hankala, koska onnellisuuden määrittely on niin vaikeaa, ja aika usein päivänpolittiiset asiat vievät huomion tällaisissa tilaisuuksissa. Ainakin valtuutetut toivat esiin halunsa pyrkiä kohti tuota tavoitetta. Ideoita ja toimintatapoja siitä, miten ekotehokkuus yhdistetään onnellisuuden tavoitteluun tarvitaan lisää, ja ne pitää saada ajettua päätöksentekoprosesseihin sisään.

Oma mielipiteesi siitä, mistä asioista koostuu onnellinen (Lahti) kaupunki?

– Yhteisöllisyys
– Tiivis asuminen
– Viihtyminen ja toimiminen omalla asuinalueellaan ja yhteisössään
– Hyvät mahdollisuudet elää ekologisesti kestävästi
– Lähipalvelut
– Aktiivinen ja osallistava kulttuurielämä
– Osallistavat toimintatavat (poliittisessa) päätöksenteossa
– Kevyt- ja joukkoliikenne