Lahden kaupungin nettisivuilla julkaistiin vuoden 2012 lopulla keskustan liikenneselvitys, joka tukee kaupungin valtuuston päätöksen mukaisesti liikennesuunnittelua, jonka tarkoituksena on vahvistaa kaupallista keskustaa, kehittää liikennejärjes-telmää, eheyttää kaupunkirakennetta ja kohentaa ympäristön laatua.
Tavoitteena on tehdä “keskustasta elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja asumisen näkökulmasta houkutteleva ja elinvoimainen.

Selvitykseen voi tutustua täällä ja keskustasuunnitelmat löytyvät kokonaisuudessaan Lahden kaupungin sivuilta.

Aleksanterinkatu jouluaattona 2008

Suunitelman tavoitteet ja toivotut vaikutukset

Selvitys kokonaisuutena pyrkii  viihtyisyyden parantamiseen keskustassa, pääpaino liikenteellisten muutosten toteuttamiskelpoisuudessa ja vaikutusten analysoimisessa. Artikkelissa käydään läpi selvityksen pääkohdat kirjoittajan kommentein.
Liikenneselvityksessä esitetyt ratkaisut vastaavat selvitykselle asetettuihin tavoitteisiin.

(kursivoidut osuudet on poimittu suoraan esityksestä, osittain tiivistetty)

Autoliikenne ja pysäköinti

Mannerheimintien liikenteen siirtyminen etelämmäksi sekä keskustan liikenteen ohjaaminen kehälle, jonka toteuttaminen rauhoittaisi liikennettä kehän sisäpuolella ja mahdollistaa sen kehittämisen jalankulun ja pyöräilyn ehdoilla.
Vesijärvenkadun katkaiseminen siirtää liikennettä keskustan kehälle; liikenne siirtyy Saimaankadulla.
Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle parantaa kehän saavutettavuutta. Vaihtoehdossa 1 Vuoksenkatu liittyy Saimaankatuun tunnelin kautta. Vaihtoehdossa 2 keskustan kehä liittyy Mannerheiminkatuun nykyjärjestelyin.Keskustan kehän liikenteellinen toimivuus on riittävän hyvä, vaikkakin ruuhka-aikana liikenne jonoutuu samaan tapaan kuin nykyisinkin ja pääsuunnan sujuvuuden varmistamiseksi sivusuunnille on sallittava viivytyksiä.
Kadunvarsipysäköinnin siirtäminen vaiheittain pysäköintilaitoksiin mahdollistaa katutilan kehittämisen viihtyisämmäksi. Suunnittelualueella on yhteensä 4900 autopaikka, joista kadunvarsilla n. 1 300 ap, pysäköintilaitoksissa n. 2 300 ap, Linjausten mukaisesti pitkäaikaispysäköinti tulee keskittää pysäköintilaitoksiin.

Aleksi on tarkoitus sulkea Rauhankadun ja Vesijärvenkadun väliseltä matkalta kokonaan autoliikenteeltä. Keskustan painopiste on jo aiemmin siirtynyt idemmäksi Trion sekä
Paavolan kauppakeskittymän vuoksi. Toriparkki voi tuoda imua Aleksin alkupäähän ja lisäksi Ranta-Kartanon asuinalue lisännee asiointia Aleksin alkupäässä.

Pysäköintiä keskustassa keskitetään, liikenne ohjataan kehälle. Turha ajaminen vähenee, jos reitit merkitään selkeästi ja pysäköintitiloista saa ajanmukaista tietoa. Liikenne vä-henee keskustan ydinalueilla mutta lisääntyy kehällä ja kokoojakaduilla. Erityisesti ongelmana olisi Vuoksenkatu, jolla liikennemäärät vaikuttavat huomattavasti alueen turvallisuuteen etenkin koulujen läheisyydessä, joita kadun vaikutuspiirissä on kolme.

Jalankulku ja pyöräily

Selkeä pääpyöräreitti- ja pyöräpysäköinti- järjestelyt edes-auttavat tavoitetta pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisesta. Pyöräilyn erottaminen yksisuuntaisina pyöräteinä jalankulkualueesta kävelykadulla selkeyttää pyöräilijän asemaa ja pyörille rakennetaan keskitettyjä parkkeja.

Nykyinen keskustan “pyöräilyverkosto” on hajanainen ja kirjavasti merkitty. Pyörätieverkoston on oltava  yhtenäinen, johdonmukainen ja kaikille liikkuville selkeästi hahmotettava. Em. seikat edistävät pyöräilykulttuurin arvostusta. Monesti pyörätietä käytetään – etenkin Aleksilla – väliaikaiseen pysäköintiin ja esim. vaalimainostelineiden asetteluun.

Yhtenäisen kävelyalueen toteuttaminen parantaa keskustan toimintojen saavutettavuutta kävellen.

Käytännössä tämä tarkoittaa siis Aleksanterinkadun muuttamista kävelyalueeksi. Se, soveltuuko Aleksanterinkatu pelkästään kävelykaduksi, on ollut puheenaiheena, ja mm. useat keskustan yrittäjät ovat kritisoineet sitä. Muun muassa Lahden valtuustolle osoitetussa aloitetekstissä 14.1.2013 Tapani Ripatti (sd) ja Matti Kataja (kok) toteavat: ”[..] loppukesällä 2012 luovutettu adressi, jonka allekirjoitti yli 150 keskustan yrittäjää. Adressilla vastustetetaan Aleksanterinkadun muuttamista kävelykaduksi.” (Uusi Lahti)
Myös Hämeen kauppakamari vastustaa jyrkästi liikenteenrajoittamista keskustassa (ess.fi 11.2.2013) sekä Tekninen lautakunta, josta lisää yhteenvedosta.

Aleksin pysäköintipaikat hävisivät suurimmaksi osin 1990-luvun puolivälin katuremontissa, jonka jälkeen katu on toiminut pääasisssa läpiajo- ja joukkoliikennekatuna.
Kriitikot huomauttavat myös, että Aleksi ei sovellu kävelykaduksi, koska se on liian leveä ja sesonkikausi Suomessa tällaiselle käytölle on liian lyhyt. Jälkimmäiseen mallia voidaan hakea samanlaisissa ilmasto-olosuhteissa sijaitsevissa samankokoisista kaupungeista.
Torin joulukylä on hyvä esimerkki miten kylmissäkin talvioloissa saadaan onnistuineita tapahtumia aikaan.
On toki hyvä tiedostaa pohjoisen ilmanalan tuomat haasteet. Oulu kattaa kävelykatunsa, Calgaryn keskustassa kävelijät ovat suojassa viimalta ns. kävelyputkissa.

Meidän Aleksi -ohjelmassa kävelykadulle on ideoitu erilaisia toimintoja, kuten tavaratalojen ulkomyyntipisteitä, suihkulähteitä ja vesielementtejä, lisää katuvihreää, tansseja, musiikkia, tapahtumia, lastenleikkipaikkoja, kahviloita, Salpausselän kisojen tapahtuma-aluetta.
Aleksi kävelykatuna toisi lisää tilaa myös markkinoille ym. toritapahtumille.

Lahti on laatinut “Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2025” – joka pureutuu kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen.

Joukkoliikenne

Joukkoliikennereitit tavoittavat keskustan keskeiset toiminnot: Kävely-yhteydet joukkoliikenteen solmukohtiin.
Joukkoliikennekaistat ja –etuudet parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta joukkoliikenteen pääkaduilla.

Linja-autoliikenteen pysäkit sijoite-taan suunnitelmassa pääasiassa Vesijärvenkadulle ja Trion edustalle. Toripysäkit jäisivät Vapaudenkadun puolelle. Toimenpiteet ovat keskustan osalta joukkoliikenteen saavutettavuuden parantamiseen tähtääviä parannuksia. Joukkoliikenteelle kaupungin asettamien yleisten tavoitteiden mukaan sen käytön tulee olla helppoa, esteetöntä ja edullista, jotta joukkoliikenteen käyttäjämäärät lisääntyvät. Esityksessä keskusta-alueen joukkoliikennejärjestelyt koskevat pysäkkien hyvää tavoitettavuutta, etuajo-oikeuksia sekä ajankohtaista informaatiota.
Näistä suunnitelmista on moni huomauttanut, että tori on nyt toimiva joukkoliikenteen keskus.
Oleellista joukkoliikenteen kehittä-misessä on kiinnittää huomiota sen toimivuuteen kokonaisuutena, johon vaikuttavat lippujen hinnat (siirtoliput, lastenvaunut), aikataulut ja reititykset.

Huoltoliikenne

Työssä esitetyt ratkaisut mahdollistavat huoltoliikenteen järjestelyt. Huoltoliikenteen rajoittaminen tiettyyn ajankohtaan edesauttaa sen häiriöiden minimoimista muulle liikenteelle ja oleskelulle keskustassa, saattaa aiheutua haittaa huoltoliikenteelle.
ja
Huoltoliikenne tulisi pyrkiä rajoittamaan selkeämmin tiettyyn ajankohtaan, esimerkiksi ennen klo 10.

Miten huoltoliikennettä käytännössä rajoitetaan tiettyyn ajankohtaan? Pienilläkin yrityksillä on oltava mahdollisuus tavaratoimituksiin aukioloaikoinaan.
Merkittävät yksittäiset huoltoliikenteen aiheuttajat ovat keskusta-alueella Trio ja Sokos, josta ensimmäinen hoituu jo nyt Vapaudenkadulta, ja jälkimmäinen kävely-Aleksin toteutuessa hoidettaisiin Hämeenkadun kautta, joten vaikutukset eivät olisi suuria.

Kaupunkikuva ja kulttuurihistorialliset arvoalueet

Kävely- ja kävelypainotteisten alu-eiden muodostaminen lisää keskustan viihtyisyyttä. Ainakin kävelykatuosuudella sekä yhteisen tilan periaatteella toteutettavilla kaduilla uusiutuvat katukalusteet ja pinnoitteet parantavat kaupunkikuvaa.
Ratkaisut edesauttavat kaupunkikuvallisesti tärkeän akselin korostamisen Ristin kirkon ja kaupungintalon välillä.

Esityksessä Harjukatu on merkitty kokoojakaduksi, kulkien kaupungintalon editse. Tämä lisännee liikenteen tuomia haittoja kaupungintalon edessä.

Ympäristö

Ajoneuvoliikenteen aiheuttamat haitat (päästöt, melu ja pöly) vähenevät merkittävästi Aleksanterinkadulla etenkin kävelykatuosuudella, jossa ajoneuvoliikenne poistuu lähes kokonaan. Myös Vesijärvenkadulla liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät merkittävästi.
Haitat lisääntyvät keskustan kehäkaduilla.

Elinkeinoelämä

Keskustan kehä ja sieltä tapahtuva ajantasainen opastus pysäköintilaitoksiin parantaa keskustan ja sen yritysten saavutettavuutta.
Kävelykatuosuus sekä kävely- ja pyöräilypainotteiset alueet parantavat keskustan viihtyisyyttä ja sitä kautta keskustan elinkeinoelämän edellytyksiä.

Automarkettien (“reuna-alueiden” ostokeskusten) etuna keskustaan verrattuna on tietenkin paikkojen ilmaisuus, mutta myös se että tilaa on runsaasti eikä aikaa tarvitse käyttää paikan etsimiseen. Psykologisessa mielessä automarketteihin ajaminen voi tuntua helpommalta, kun tietää, että tarjolla on runsaasti ilmaista paikoitustilaa, riippumatta siitä, saako auton aivan oven eteen.
Täytyy ottaa huomioon myös, että markettiasiointi eroaa keskusta-asioinnista: marketit ovat selkeästi rakenteeltaan ostoskeskittymiä, johon pysäköidään ja jossa asioidaan poikkeuksetta yhdessä rakennuksessa.
Keskustan palvelutarjonta on hajanaisempi – vaikka keskustassakin on eduksi mitä lähemmäksi asiakas saa autonsa asiointipaikkaa – keskustassa usein hoidetaan useampia asioita kerralla. Oleellista on, voiko asiat keskustassa hoitaa joustavasti yhden pysäköinnin taktiikalla vai kannustaako se ajamaan lyhyitäkin matkoja asiointipaikasta toiseen?
Yksi suunnitelman tärkeimmistä tavoitteista koskeekin nimenomaan kaupungin elinkeinoharjoittajille tarjoaman palvelutason parantamista.

Yhteenveto

Selvityksen tarkoituksena on tutkia aiempien päätösten mukaisten ratkaisujen liikenteellinen toimivuus ja toimia keskustan suunnittelun tukena. Näiden pohjalta voidaan löytää vielä uusia ideoita ja ajatuksia.
Joka tapauksessa suunnitelmaa ei ole sellaisenaan ainakaan toistaiseksi tarkoitus toteuttaa.
Maanantaina 18.2.2013 kaupunginhallitus teki päätöksen jatkaa mm. Aleksin muuttamista joukkoliikennekaduksi ja kehän suunnittelua, vaikka tekninen lautakunta oli aiemmin päätynyt toisenlaisella kannalla.

Liikennesuunnitelma on looginen ja siinä on otettu hyvin huomioon eri kohteiden vaikutukset toisiinsa. Ydinkeskustan perus, ruutukaava, ei tule muuttumaan, niinpä on ilmeistä että suunnitelman yksittäiset – esimerkiksi liikennerakenteelliset – kohteet eivät ole irrallisia vaan keskustan kehittämistä on pyrittävä tarkastelemaan, että ottaen huomioon syy-seurausvaikutukset koko alueella:
Työssä on selvitetty keskusta-alueelle kaavailtujen liikenneratkaisujen toteuttamiskelpoisuus ja analysoitu ratkaisujen vaikutuksia.

Nykytilanne keskustassa perustuu autokeskeisyydelle, mikä tietysti on 1900-luvulta alkanut trendi, joka ei ole toistaiseksi taittumassa. Meillä Lahdessa on kuitenkin keinot vaikuttaa keskustamme palvelutasoon, viihtyisyyteen sekä kaupan mahdollisuuksiin.
Asioinnin helppouteen kuuluu myös se, että keskustaan voi tulla autolla.

Viihtyisyyden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden vaihtoehtoja pyritään lisäämään toriparkin rakentamisella; autopaikoituksen keskittäminen selkeyttäisi muita liikenteellisia hankkeita ja antaisi siis enemmän valinnanvaraa. Kannattajat korostavat, että parkki ei ole itseisarvo vaan väline, joka mahdollistaa keskustan maanpäällisten osien kehittämisen tiettyyn suuntaan eli käytännössä painottumisen kevyelle liikeenteelle sekä joukkoliikenteen “terminaalien” uudelleen sijoittelulla.

Yleinen tuntuma on, että ydinkeskustan liikenteestä osa on kuitenkin pelkästään läpiajoliikennettä tai iltaisin ns. korttelirallia, koskien lähinnä Aleksanterin- ja Vesijärvenkatua. Keskustan kehittämisessä on kaupungin otettava huomioon myös muiden liikkumismuotojen tarpeet; tällä hetkellä esimerkiksi pyörätieverkosto on täysin epäyhtenäinen ja -selkeä.

Autoliikenne ei lopu kohdentamalla resursseja pelkästään joukkoliikenteeseen tai kieltämällä keskustassa autoilua kokonaan, jota toki kukaan ei ole ehdottanutkaan. On odotettavaissa, että keskusta ei ole kuihtumassa, niin kauan kuin keskustassa asuu ihmisiä ja siellä on työpaikkoja ja auton saa pysäköityä vaivattomasti. Silloin siellä tehdään myös kauppaa, viihdytään ja/tai vain ollaan.

Mihin tahansa ratkaisuihin päädytään, on yhteisenä tavoitteena parantaa yleistä viihtyvyyttä sekä luoda elinkeinoelämälle otolliset puitteet, keskustan on oltava houkutteleva kauppapaikka sekä hyvä asuinpaikka.
Kaupunkimme keskus tarjonnee myös tulevaisuudessa monipuolista palvelua kaupunkilaistemme erilaisiin tarpeisiin.

Artikkeli julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 1/2013

• Mielipide keskustasta (Sauli Hirvonen)
  

Todettakoon, että kirjoittajana minulla ei ole juurikaan henkilökohtaisia int-ressejä edellä käydessä suunnitelmaa kohtaan, ainoastaan halu tarkastella suunnitelmaa, sen pääkohtia ja hieman pohdiskella sen mahdollisia vaikutuksia, joista olen tietysti kiinnostunut keskustassa asioivana ja asuvana lahtelaisena. Vaikka toimin Lahti-seuran puheenjohtajana ja suunnitelman kommentoijana, siinä esiintyvät huomiot ovat omiani, eivätkä ne edusta Lahti-seuran “virallista” kantaa, koska sellaista ei toistaiseksi ole.

Lähtökohtaisesti julkisessa keskustelussa vastakkain ovat keskusta ja isot marketit. Asetelma on kovin yksipuolinen; keskustassa myös asutaan ja käydään töissä, ihmiset tuottavat palveluita ja kuluttavat niitä. Keskusta on myös ei-ostamisen kohtaamispaikka, nuoret kokoontuvat keskustaan. Lisäksi täytyy muistaa että kaupanteko on muuttunut, sillä osa kaupankäynnistä on siirtynyt internettiin.

Keskustaan on tulossa asumisneliöitä on lisää, kaupunki tiivistyy ja kasvaa maltillisesti ylöspäin, mikä on hyvä suunta. Liiallinen yhdyskunnan hajanaisuus vaatii investointeja infraan ja resursseja ylläpitää sitä. Keskustan valmiiden rakenteiden tiivistäminen kuormittanee ympäristöä vähemmän. Asunnontuotannossa olisi myös otettava huomioon autopaikattomien asuntojen rakentaminen. Keskustan pitäminen asuttuna ja elinvoimaisena tekee kaupungista kaupungin. Keskustassa viihdytään ja vietetään aikaa, “hengataan”, tavataan ihmisiä.

Entisenä keskustan kauppiaana ymmärrän alueen yrittäjien huolia. Rautatienkadulla toimiessani yrittäjänä (yrityksemme oli silloin Lahden Yrittäjät ry:n ja Keskustaeheytys ry:n jäseniä) kannatin kevyen liikenteen mahdollisuuksien parantamista. Osittain sille kannalle päädyin tarkastellessani nuorta asiaskuntaamme, joista harvat asioivat autolla. Tämä on tietenkin vain osatotuus keskustan kuluttajakäyttäytymisestä. Luulen, että jos ihmiset viihtyvät eli viettävät aikaansa keskustassa, he luultavasti käyttävät myös enemmän rahaa, on se myös yrittäjien etu. Aleksi on vanha valtaväylä, joka halkoo vieläkin vilkkainta “kävely”-Lahtea, vaikka sen funktio tyystin muuttunut 1980-luvulta, mutta sen rippeet ovat rasitteena menneisyydestä. Parempaan suuntaan mennään, oli se sitten joukkoliikennekatu tai kävelykatu.

Kävelykatua vastustavaa kantaa perustellaan Suomen pitkällä talvella. Jos se olisi syy kävelykatujen toimimattomuudelle, näissä ilmasto-olosuhteissa ei olisi kävelykatuja. Samalla logiikalla Suomen torialueet voitaisiin rakentaa umpeen. Lahdestakin meillä on toimivana talviesimerkkinä mainio torin Joulukylä. Keskustalla on tarjottava kaupunkilaisille lisäarvoa ja se on nimenomaan viihtyisyyden lisääminen, sosiaaliset kohtaamiset ja tapahtumat ja kaikkien kauhistelema jouten olo. Jos satama on Lahden olohuone, niin keskusta on Lahden keittiö, ja tie sydämeen käy vatsan kautta, kunhan fasiliteetit ovat kunnossa.

En ole koskaan omistanut autoa, pyörää käytän ympäri vuoden, joten henkilökohtaisesta lähtökohdista mielestäni kevyen liikenteen mahdollisuuksia tulisi parantaa. Ylipäänsä arvostukset ja kaupunkisuunnittelun painopisteet ovat muuttumassa kohti ympäristöystävällisempää liikkumista ja ihmisläheisempää kaupunkisuunnittelua. Vaikka en pidä itseäni kovinkaan “ympäristötietoisena” ihmisenä sen ekologisessa viitekehyksessä, on suunta kuitenkin kokonaisuutena toivottava.

Vaikka hankesuunnitelmaa voidaan perustella loogisista lähtökohdista, me ihmiset eivät välttämättä ole sitä. Meillä on tapoja, arvostuksia ja teemme päätöksiä tunteidemme perusteella. Se viestittänee että kotiseutu ja asuin- ja asiointiympäristö koetaan tärkeäksi. Kansalaiskeskustelua tarvitaan, mutu-argumentointi ei riitä, jos halutaan rakentavia vaihtoehtoja tai vain kritisoidaan vaihtoehtoja tarjoamatta.Joka tapauksessa asian suhteen toivoisi rohkeita päätöksiä, viisautta käyttäen, omaatuntoa kuunnellen, vaihtoehtoja pohdiskellen, faktoihin tutustumista, vaikutuksia punniten ja tulevaisuutta ajatellen. Pelkät toiveet eivät riitä vaan tarvitaan myös konkreettisia muutoksia.