Suomen suurimmat jalo- ja korukivimessut sekä 6. helmimessut Lahdessa, teemana pääsiäinen.
Jokimaan ravikeskuksessa la 23.- su 24.3.2013 klo 10-17.
Lisätietoa Lahden Jalo- ja Korukiviharrastajat ry:n nettisivuilta.
Suomen suurimmat jalo- ja korukivimessut sekä 6. helmimessut Lahdessa, teemana pääsiäinen.
Jokimaan ravikeskuksessa la 23.- su 24.3.2013 klo 10-17.
Lisätietoa Lahden Jalo- ja Korukiviharrastajat ry:n nettisivuilta.
Lahteen perustettiin lokakuussa 2012 uusi yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia katto-järjestönä eri musiikkitahoille ja -tyyleille.
Elävän musiikin yhdistykset ovat tuttuja monissa muissa isoissa kaupungeissa. Miksi Lahdessa vasta nyt, perustajajäsen Antti Vedenpää?
– Lahteen on puuhattu Elmua jo vuosia, ja aina se on tuntunut jäävän pubi-keskustelun tasolle. Nyt aika tuntui olevan kypsä aiheelle, ja oikeat ihmiset olivat oikeaan aikaan yhteydessä toisiin-sa. Meillä Lahessa on paljon tieto-taitoa aiheesta ja alasta, joten oli vain ja ainoastaan luonnollis-ta, että löimme viisaat päämme yhteen hyvän asian puolesta. Lahen Elmun on tarkoitus toimia kattojärjestönä kaikelle lahtelaiselle elävälle populaarimusiikille. Emme tulleet tallomaan jo vaikuttavien yhdistysten – Rytmin Ystävät ja Blues Mafia – varpaille, vaan pyrimme hyvässä hengessä vaikuttamaan siihen, että kaikilla olisi hyvä ja helppo toimia Lahessa elävän musiikin hyväksi.
Elmu on avoin kaikelle alaan liittyvälle yhteistyölle, ja nytkin olemme yhteistyössä jo toimivien muiden kaupunkien Elmujen kanssa. Olemme sopineetkin hyviä juttuja tulevaisuuden varalle.
Minkälaista toimintaa Elmu sitten tullee järjestämään?
– Elmu järjestää keikkoja, tapah-tumia, työpajoja, luentosarjo-ja. Tarkoituksena on tukea myös lahtelaisia yhtyeitä ja artisteja auttamalla bändikämppäasiassa ja tulevaisuudessa jakamalla myös stipendejä, joiden turvin bändit voivat tehdä levyjä ja kiertueita. Esimerkiksi bändikämppiä ei ole koskaan liikaa ja pyrimmekin vaikuttamaan, että Elmun kautta voisi saada vuokrattua bänditiloja tai että voisimme toimia linkkinä tilanvuokraajan ja bändin välillä.
Tarkoituksena on tehdä pysyvää pitkäkestoista työtä, ja yhtenä tavoittee-na on omien tilojen eli meidän tapauksessa pysyvän keikkapaikan hankkiminen, se olisi tärkeää toiminnan jatkuvuuden kannalta. Toinen iso tavoite on järjestää oma festari. Nuo ovat tosiaan pitkän tähtäimen juttuja.
Jalat maassa, pikku hiljaa edetään, niin hyvä tulee.
Jotain on jo suunnitteilla lähitulevaisuuteen?
– Nuorisokeskuksella Fillarissa ja Kasisalilla järjestetään pääasiassa nuorten keikkoja pitkin kevättä, kesällä muutama rock-henkinen Vesijärviristeily, ja syksyllä aloitamme sitten isommin klubitoimintaa baareissa. Tulossa on myös nuorten työpajoja tapahtumanjärjestämisen ja levynjulkaisun tiimoilta.
Minkälainen paikka Lahti on järjestää keikkoja?
– Oman kokemukseni mukaan Lahdessa on suhteellisen helppo järjestää keikkaa, jos haluaa alkuun nähdä vaivaa ja on valmis tekemään kaiken itse. Julkisen sektorin tukeen ei kannata tuudittautua, sitä ei ole juurikaan myönnetty.
Lahdessa ehkä suurimpana haasteena ovat paikat, joissa voi olla sekä alaikäisiä että täysi-ikäisiä, esimerkiksi ravintoloihin teinit eivät pääse, ja pelkästään nuorille tarkoitetut tilat eivät välttämättä houkuta aikuista kuuntelijaa. Niinpä moni keikkajärkkääjä heittääkin hanskat tiskiin.
Ajan saatossa olen myös huomannut että isot bändit, ulko- ja kotimaasta genrestä riippumatta, kiertävät Lahden kaukaa. Tähän pyrimme saamaan muutoksen oman tapahtumapaikan myötä.Mutta koska hanke vaatii paljon aikaa ja rahaa, joudumme myöntämään, että se ei ole vielä odotettavissa seuraavan viidenkään vuoden aikana, ellemme saa neuvoteltua hankkeeseen rahoitusta.
Elmun Tukikeikka järjestettin Sibeliustalon Finlandia-klubilla 19. tammikuuta, miten se sujui?
– Tapahtuma oli hyvä tulikoe aloittelevalle yhdistykselle ja järjes-telyjen puolesta asiat menivät paremmin kuin hyvin. Bändit olivat hyviä, aikataulut pitivät, yleisö viihtyi ja palaute on ollut kaikin puolin todella hyvää ja positiivista. Väkeä olisi voinut olla enemmän, mutta tästä on hyvä jatkaa, ja saimme tapahtumasta kuitenkin sitä paljon kaivattua alkupääomaa Elmun toiminnan aloittamiseen.
Artikkeli julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 1/2013
Elmu järjestää loppukeväästä kolmena torstaina demoklubin ravintola Torvessa, päivämäärät ovat 25.4. 9.5. ja 30.5. Tapahtumat ovat tarkoitettu Lahden talousalueen demobändeille, jotka eivät ole vielä julkaisseet levyä. Kolme bändiä per ilta, tyyli vapaa mutta pakollinen. Kiinnostuneet voivat lähettää meiliä tapahtumavastaavalle osoitteeseen antti@lahenelmu.fi. Demoillat jatkuvat syksyllä.
Lahden monikulttuurikeskus Multi-Culti (Päijänteenkatu 1) järjestää tiloissaan Elävän kirjaston rasisminvastaisella viikolla.
Tiistaina 19.3 on mahdollisuus lukea eläviä kirjoja, ihmisiä, joilla jokaisella on tarina kerrottavanaan. Kirjat edustavat erilaisia tahoja, joita kohtaan ihmisillä saattaa olla ennakkoluuloja. Nyt on oiva tilaisuus päästä rauhassa keskustelemaan esimerkiksi eläinaktivistin, romanin, poliisin, tai motoristin kanssa. Kirjasto alkaa klo 15.00 ja päättyy klo 18.00.
August-gaala historiallisella museolla 5.3.2013
”Tieteen rahoitus on pitkään nojannut julkiseen tukeen tai apurahoihin. Suomalainen yhteiskunta on murroksessa, minkä vuoksi tarvitaan uusia rahoituslähteitä. Siksi Historiallinen museo on yhdessä Lahden kartanon ystävien kanssa päättänyt järjestää hyväntekeväisyysillallisen, August-gaalan”, kertoo arkeologi ja Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takala.
Illallisen idea on saatu angloamerikkalaisesta maailmasta, jossa tieteen tuloksia esitellään tukijoille ja muille kiinnostuneille gaalaillallisen muodossa. Yhteisen juhlan avulla myös luodaan edellytyksiä tutkimuksen jatkumiselle.
Mistä tulivat Lahden seudun ensimmäiset asukkaat?
Arkeologia tutkii esihistoriaa. Vanhan toteamuksen mukaan, mitä kauemmas menneisyyteen ihminen näkee ja tietämyksensä ulottaa, sitä kauemmas hän myös näkee tulevaisuuteen.
”Sillä on jo merkitystä, että Lahden kaupungin-museossa on 15 vuotta tehty pitkäjänteistä tutkimustyötä saman päämäärän eli varhaisimman jääkauden jälkeisen asutushistorian selvittämiseksi.”
”Olemme edenneet pienin askelin, mutta nyt alkaa olla tietoa niin paljon, että meidän on mahdollista tehdä laajempia yhteenvetoja. Viime kesänä museon tutkimuksissa saatiin uusia merkittäviä ajoitustuloksia Orimattilasta ja Laatokan Karjalasta Harlusta. Niillä on tärkeä sija, kun tehdään yhteenvetoja niin Lahden seudun kuin koko Etelä-Suomen asutushistoriasta ja mietitään vastausta siihen, mistä nämä ensimmäiset asukkaat tänne tulivat”, Takala toteaa.
Tutkimuksen tulokset kerrotaan August-gaalan juhlaesitelmässä.
Lisätiedot: arkeologi Hannu Takala, puh. 050-559 4158