Vanhojen (paikallis)lehtien selailu on kiinnostavaa puuhaa ja iästäni johtuen, kiinnostus kasvaa, jos lehti ajoittuu 1970-90-lukujen väliin. Tällä kertaa eteeni kannettiin (mökiltä?) vanha Etelä-Suomen Sanomat 29 vuoden takaa ja päiväys on 27. kesäkuuta 1984. Käynkin läpi muutamia paikallisesti kiinnostavia uutisia.

Heti etusivulla on iso otsikko: Lasitehdas elpyy uusin konstein. Kyseessä oli siis vuonna 1969 valmistuneesta Okeroisten tehtaasta. Jutussa pohdittiin tehtaaseen kohdistuvien omistussuhteiden uudelleenjärjestelyitä ja tehtaan rakennemuutoksesta, jotta tehdas pystyisi jatkamaan. Kuten nyt tiedetään, tehtaan omistanut NSG Group sulki tehtaan ja tuotanto päättyi toukokuussa 2012.
Muista talousasioista taloussivulla, jossa uutisoidaan että lahtelaissyntyinen Uponor osti pienen viipaleen Thyssenistä. Saksan liittotasavaltalaiseen Thyssen AG:n kuuluva tytäryhtiö Thyssen Plastik Anger KG valmistaa mm. muoviputkia. ThyssebKrupp toimii nykyään Suomessa mm. materiaalitoimittajana ja hissivalmistajana.

Sivulla kolme on paikallisuutisia, jonka yhden aiheena on kaupungintalon jätättävä kello (tai vielä se on paikallaan…). Jutussa kerrotaan että sen koneisto uusitaan remontin yhteydessä ja täsmällistä aikaa se alkaa näyttää seuraavana vuonna. Kaupungintalon korjaustöiden arvioitiin valmistuvan kokonaisuudessa uoden 1985 maalis- tai huhtikuussa.
Toisessa artikkelissa pähkäillään Helsingin tien liikennejärjestelyijä. Vilkkaan tien ali tarvittaisiin  kevyenliikenteen tunneleita sekä uusi ajoyhteys Mustanmäenkadulta. Nyt voikin käydä katsomassa miten nämä suunnitelmat ovat toteutuneet. Jutun yhteydessä olevassa kuvassa näkyy Helsingintien ja Hennalankadun (silloisen Riihimäentien) risteys, jossa silloin oli vielä liikenneympyrä (nyk. kiertoliittymä), uutisen mukaan risteykseen suunnitellaan liikennevaloja…

Kulttuurisivuilla hehkutetaan Hanoi Rocksin ja Thundersin keikkoja Jokimaan juhannusfestivaaleilla. Festareilta raportoitiin mm. seuraavaa: ”Hämmästyttävää kyllä, Suomessa kohtuuttaman suosittu hittimylly Yö, jätti Jokimaan kuulijat välinpitämättömäksi. Vasta Popeda sai toden teolla vauhtiin raviradan juhlat. Popeda on vuosien mittaan karaistunut lepsusta ja eittämättä hölmöstä rapparibändistä vahvaksi ja tiukaksi kokoonpanoksi.” Ehkä festivaaliyleisön käyttäytymisessä kiteytyy selkeästi se mitä lahtelaiset arvostivat/arvostavat…

Tapahtumakalenterissa mm. Karirannan kesäteatterinäytelmä Silkkikivi, joka on Pekka Saariston komedia. Esitykset joka päivä paitsi perjantaisin.

Tämä sanomalehtikatsauksesta, 29 vuoden päästä uuudestaan.

Lahden Sibeliusalolla saa lokakuussa ensi-iltansa Sleepy Sleepers -henkinen musikaali Kuka, Mitä, Häh?. Musikaali kertoo tarinan 70-80-luvun vaihteen lahtelaisista kaveruksista, jotka eivät turhia jarrutelleet. Kuka, Mitä, Häh? -nättely kertoo siitä, millaista oli olla nuori 70-80-lukujen vaihteen Lahdessa ja Suomessa. Puusepän verstaalle koottu näyttely on kasattu Mato Valtosen säilyttämistä artikkeleista ja lehtileikkeistä sekä legendaarisen Sleepy Sleepersin yhtä legendaarisesta rekvisiittavarastosta. Liikkuvan kuvan ja videomateriaalin näyttelyä varten ovat valmistaneet Lahden ammattikorkeakoulun multimedia-alan opiskelijat. Näyttelyä on täydennetty muun muassa RAvintola Torven alkuperäiskalustuksella, Sleepy Sleepers -yhtyeen kultalevykokoelmalla ja Lahden Moottoripyörämuseon kokoelmista lainatulla ”Saaran Jaavalla”.

Näyttely on avoinna 26.6-26.7.2013 ma-pe kello 10-16, Vapaa pääsy.

Sibeliustalon Metsähallissa on samaan aikaan esillä Lahden alueen teollista muotoilua esittelevä Lahti Biennale ’13 -näyttely.

Helteinen päivänavaus

Aloitin keskikesän helteisen keskiviikko aamun kulttuurikylvyllä, varsinainen pulahdus koostui jo yllä mainittujen näyttelyjen lisäksi Art Meets Science -näyttelystä Felmanniassa. Tieteen Ja taiteen rajapintaa hapuilevasti kosiskeleva näyttely koostui 14 kutsutun teiteilijan ja muotoilijan teoksista. Teosten tarkoituksena oli kommentoida tai visualisoida Lahdessa järjestettävän uraauurtavan osallistavan innovaation PIN-C 2013 -konferenssin tutkijoiden tutkimusmateriaalia. Näyttely on avoinna yleisölle 19.6.‒25.7.2013 Fellmannian pohjakerroksessa ja osin myös katutasossa osoitteessa Kirkkokatu 27. Mukana on mm. grafiikkaa, maalauksia, veistoksia, ääntä ja videota. Mitään varsin suuria tunteita ei esillä olevat teokset herättäneet, yhteys lähdeteoksiin jäi hieman hataraksi, kun pitkälti englanninkielisiä sepustuksia töiden ohessa ei jaksanut aivan loppuun saakka tavata. Teosten tekijät ja heidän henkilökuvansa tuli josain määrin ensimmäisten lauseiden lomassa toki esiin. Ilmastoidusta kellaritilasta oli kavuttava takaisin helteiseen katukuvaan, tulipa siinä saapastellessa havaittua että taidemuseo on kiinni koko kesän remontin vuoksi.

Kohti Sibeliustaloa ja juuri alkanutta Biennalea, joskin sisään astuttuani huomion varasti yksinoikeutetusti yllä isommin mainittu Kuka, Mitä, Häh? -näyttely. Puusepän verstaaseen poikkesi kulkuni ja lähdin taivastelemaan ja hämmästelemään Sleepers -henkistä näyttelyä. Lehtileikkeistä, julisteista yms. materiaalista kootut seinäkkeet saivat hetkessä uppoutumaan pauloihinsa. Aikaa kannattaa varata, sillä jos aihe ja historia 70-80-lukujen taitteesta yhtään kiinnostaa, niin siellä on esillä eräänlainen kiikaroitu näkemys tuon ajan menosta ja meiningistä. Oheiskama kuuluu asiaan ja näyttely onkin varsin onnistunut kokonaisuus, sopinee muillekkin kuin rokki-tyypeille.

Biennale 13, kokosi suunnilleen kaiken mitä tässä on ollut osittain esillä jo useampaankin otteeseen erinäisten näyttelyiden yhteydessä. Eli tätä paikallista teollista muotoilua, se että onko sitä nyt kuitenkaan ihan täysiveriseksi näyttelyksi asti jää vähän hampaan koloon. Konsepti perustuu jonkin standardin mukaisiin kuljetuslaatikoihin, joihin näitä muotoilun paikallisia kukkasia on kasattu, pinottu, nidottu ja niputettu. Laatikot on avattu ja roinat levitelty jollakin tapaa esille, ainakin tämä systeemi on erittäin helppo viedä messuille ja mihin vain näyttelytiloihin. Näyttelykaman kuljetus ja säilytys kun on aina ikuinen ongelma, tässä sille on oiva ratkaisu, tila vain on hieman rajallinen tekijä, eikä näyttelyn perusilmettä voi kovastikaan muutella. Laatikko pyörillä on laatikko pyörillä. Laatikko itsessään on jo omanlainen näyttelyesine monine avautumisominaisuuksineen ja joissain tapauksissa on jopa häiritsevän hallitseva elementti.

Sibeliustalon Metsähalli on avaruutensa vuoksi hyvin hankala tila täyttää, joten melko pienehköltä ja kapealta tämä paikallinen osaaminen vaikuttaa. Eipä sitä voi tämän kokoiselta kylältä nyt ihan mahdottomia vaatiakkaan, pitää olla hyvillä mielin, että teollista toimintaa täällä jaksetaan vielä harjoittaa. Isku, Stala, Naisten pukutehdas, Pedro, Asor, HT-Collection, Karlux, Keraplast, Muoto2, UPM sekä CleanDesign Center -mainitakseni näyttelyn esillepanijat. Näyttely myös virtuaalisesti osoitteessa: www.lahti.fi/lahtibiennale

Käykäähän ihmiset vilkuilemassa, näyttelyihin on vapaa pääsy.

Julkaistu alunperin Tapio – Puusta ja muusta -blogissa