Tutustumista Mytäjäisten varikkoon

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry. järjestää yhdessä Lahti-seuran ja Lahden Kaupunkikulttuuriseuran kanssa opaskierroksen Mytäjäisiin, tutustumaan vanhan veturivarikon ympäristöön torstaina 28.8.2008 alkaen klo 18.30.
Oppaana toimii tutkija Riitta Niskanen, joka kertoo mm. Pietarin-radan historiasta, asemien rakennusperiaatteista, rautatieläisten asuinalueista yleensä. Lisäksi Topparoikka ry.:n puheenjohtaja kertoo yhdistyksen toiminnasta.
Opaskierros alkaa Topparoikka ry.:n puheenjohtajan puheenvuorolla vesitornin juurelta. Samalla on mahdollista kahvitella. Tämän jälkeen Riitta Niskasen puheenvuoro, jonka jälkeen on mahdollista esittää kysymyksiä. Tilaisuus kestää yhteensä noin tunnin.
Varikkoalueen kiinteistöt ovat myynnissä, joten voi olla viimeisiä hetkiä kokoa historiallisesti arvokas alue autenttisessa tilassaan. Tervetuloa tutustumaan wanhaan Lahteen.

Opaskierros on osa Topparoikka ry:n juhlavuoden tapahtumia – Lahden Rautatieharrastajat 20 vuotta (1988-2008)

Taidepanimo jatkaa?

Lahden kaupunki, Kauno ry ja vanhan panimokiinteistön omistajat Oka ja Skanska käyvät neuvotteluja Taidepanimon jatkosta. Keskusteluissa on esillä että omistajat vuokraisivat tiloja kaupungille, joka vuokraisi niitä edelleen Kaunolle. Nykyinen vuokrasopimus päättyy syyskuun lopulla.

Lähde: Etelä-Suomen Sanomat 26.8. / ees.fi

Lahti Big Band torilla

Jännä on huomata miten toisistaan näennäisesti erilliset asiat kulkivat samaan suuntaan nopeassa ajassa, ja kohtasivat leikkauspisteessä, joka voidaan nimetä swingiksi. Vielä kuukausi sitten en tiennyt swingistä mitään, enkä tosin vieläkään, mutta nyt olen siihen jo tehnyt tuttavuutta. Mielikuva swingistä on ollut vanhojen mustavalkoisten elokuvien varassa. Mielikuvissa paikkana toimii yökerho, jossa esiintyy vahva, mutta samalla sensuelli nainen pitkässä punaisessa puvussaan. Yhdessä pöydässä istuu tyylikkäine hattuineen ja pukuineen kovaksi keitetty gansterilauma iskemään näppinsä satamaan tulevaan viinalastiin. Pihalle pysäköidystä Chrysler Airstream:n takapenkillä on laatikollinen dynamiittia ja etupenkillä konepistoolit.

Itse musiikkiin tutustuin muutaman mutkan kautta. Lyhyesti se meni näin: Ensin oli metallibändi naisvokalistilla, josta päästiin bändiin joka yhdistelee musiikissaan
metallia ja swingiä(!). Sittenkin oli jo vuorossa wikipedia ja sieltä swing: linkeistä Lahti Big Band. LBB:n etusivulla kerrottiin että bändi ”on erikoistunut amerikkalaisen 1930-40 -lukujen suurten orkesterien soittamaan tanssimusiikkiin, jota esittävät alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.” Nappiin! Yritin löytää jotain ääninäytettä, miltä se oikea swing sitten kuulostais LBB:n esittämänä, mutta sen suhteen jäin nuolemaan näppejäni. Tästä en masentunut, ainakaan hirveästi, kun en heti päässytkään nauttimaan swing-musiikista. Jouduin siis hetken odottamaan että pääsisin bändin antiin tutustumaan. En kauaa, sillä keikkakalenterin mukaan seuraava keikka oli jo ovella: Lahti Big Band esiintyisi Lahden Jazztorilla, kauppatorilla ja vieläpä ilmaiskonsertissa.

Konsertti pidettiin sunnuntaina 17.8. ja samassa rytäkässä esiintyi Lahti Big Bandin lisäksi myös Varusmiessoittokunta, joka esiintyi mitä ilmeisemmin ns. viihdekokoonpanossa. Ainakin soittolista sisälsi perusvarmoja hittikappaleita, mainittakoon myös sellainen erikoisuus kuin Hurriganisen ”Get On” -kappale swingversiona. Aivan loppuun ei esitystä viehättävän seuralaisen kanssa katsottu, vaan kävimme kaupungilla vetämässä henkeä ennen H-hetkeä.

Kun palailemme sunnuntaiselta kaupunkikierrokselta, kuului jo torin teltasta sointuja.
Astelimme sisään telttaan ja lavalla irroitteli orkesteri vauhdikkaan musiikin – jonka tunnistin swingiksi(!) – tahdissa. Ganstereita ei näkynyt, viinalastikin oli taidettu juoda jo edellisenä iltana, ilman kieltolain tuomaan lisäjännitystä. Joka tapauksessa lavalla näytti oleva näyttäviä naisia ja sliipattuja herrasmiehiä. Lauluosastolla koostui kolmesta naislaulajasta, kahdesta neidistä ja rouvashenkilöstä sekä tyylikkäästä herrasta. Solistit Elina Pakkanen, Laura Peltoniemi, Kati Solehmainen (liittyi hiljattain) ja Tarmo Valmela, laulamisen ohella juttelivat yleisölle mukavia. Laulusolisten välispiikit ja keskinäinen huulen heitto oli vapautunutta, ehkäpä spontaania tai ennaltaan kirjoitettu, mutta ei suinkaan väkinäistä.

Kolmesta tasavahvasta naislaulajasta jäi mieleen punapukuinen rouvashenkilö, lieneekö esityksessä tittelin tuomaa itsevarmuutta. Keväällä orkesteriin liittyneen Valmelan laulu ei päässyt sille tasolla mihin olisi odottanut. Nopeammassa kappaleessa laulu kuulosti katkonaiselta ja irraltaan muusta kappeleesta. Särö muuten sympaattisen ja huolitellun olemuksessa ja esiintymisessä. Toivotaan että harjoittelun myötä hän hioutuu saumattomasti orkesteriin. Muutaman kerran orkesteri antoi taustatukea laulun muodossa. Vaikka puhallinsoittajien osaaminen on muualla kuin laulamisessa, taustat olivat piristävä säväys, vaikka esiinty- minen oli hieman jäyheää. Itse Martti Peippo, orkesterin johtaja, sen sijaan irroitteli vapautuneesti koko konsertin ajan ja näytti hoitavan tonttinsa; johtamisen ja soittamisen rutiinilla, muttei tylsästi.

Oman mausteen esitykseen toi muutamat tanssiparit ”parketilla”. Erityisesti lavan edessä esiintynyt helsinkäläispari taisi pestä lahtelaiset ammattimaisella otteellaan. Pisteet kuitenkin kaikille tanssijoille rohkeudesta ottaa musiikin tuoma haaste vastaan. Swingin tanssityylistä käytetään nimeä Lindy hop.

Orkesterin esittämät kappaleet olivat ikivihreitä klassikoita, joista tunnistin ainakin Ihmemaa Oz:n tunnusmusiikki ”Over the rainbow”. Osa kappaleista olivat säveleltään tuttuja, mutta musiikin tietämys ei ole sitä luokkaa että uskaltaisin näin jälkeen päin arvailemaan mitä itse asiassa kuultiin. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen kokemus swingistä oli erittäin mieluisa, eikä kliseinen mielikuva swingin ympärillä ainakaan murentunut. On asioita johon vielä turvautua, muuttuvassa maailmassa. Ajan kulumistakaan ei huomannut, oli Lahti Big Bandin esiintyminen sen verran naulitsevaa. Lupasin itselleni mennä kerran jos toisenkin Lahti Big Bandin konserttiin.

Toriparkin havainnekuvat

Lahen Lehti laati kohutulle toriparkille mahdolliset havainnekuvat. Erittäin ja hyvin kalliin konsultin ja mainosgurun käyttämistä tehtävään ei harkittu edes leikillään ja tuloskin on sen näköinen: selkeä ja vähän puhutteleva, suorastaan sanaton. Vastustajien ja puolustajien mahdolliset havainnekuvat teki sama henkilö, mutta hänelle ei maksettu tuplasti, kuten oikeasti tehtäisiin, vaan tekoon tuhrattu 10 minuuttisen tuplataan ja vähennetään se tekijän oikeasta palkasta. Jos näin olisi tapahtunut.

Toriparkin vastustajien mahdollinen havainnekuva (kuvan auto ei välttämättä liity tapaukseen)
tori_vastu.jpg

Toriparkin puolustajien mahdollinen havainnekuva (kuvan autot eivät välttämättä liity tapaukseen)
tori_puol.jpg

Vellamo vinkkaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 9

Weenneito Vellamo
Kuka tai mikä on Vellamo? Onneksi on wikipedia, joka opastaa tietämätöntä: ”Vellamo on hyvä ja arvostettu veden emäntä, veden eukko tai veen emonen kalevalaisessa runoudessa”. Mytologia on oiva polttoaine pitämään historialliskulttuurillisia yhteyksiä ja käsitteitä, joita nykypäivänä kaupalliset ja yhteiskunnalliset tahot hyödyntävät. Vaikka symbolin alkuperä voi olla kaukainen tai tuntematon, sen muuntaminen arkipäiväiseksi tekee siitä helposti lähestyttävän ja kotoisen. Muutamia esimerkkejä: Vellamo-nimen alta löytyy merikeskus, pullovettä ja nimellä tarjotaan myös lähivakuutusta. Vellamo-nimisiä henkilöitä oli Suomessa vuoden 2006 lopulla 1680. (lähde wikipedia). Lahtelaisille tuttuja ovat myös Vesijärvellä seilaava laiva sekä lahtelainen Vellamo-akatemia, jossa koulittiin jalkapalloilijoita. Vellamo-opisto taasen on Suomen suurin seudullinen kansalaisopisto.

Edellä mainituissa esimerkeissä Vellamo-nimen alla toimivan tahon toimintapaikka usein sijaitsee Päijät-Hämeessä tai se jollain tavalla se linkittyy seudulle. Siksi on ehkä yllättävää että Kotkan Merikeskuksen nimeksi valikoitui Vellamo. Ei sillä ole väliä missä vesissä Velloma polskuttaa, mielikuvissa kuitenkin Vellamon helpommin yhdistää kirkkaisiin järvivesiin, joka Vesijärvikin joskun muinoin oli ja toivottavasti joskus taas on. Päijät-Hämäläisille Vellamo on alueen symboli ja on ollut sen tunnuksena ja mm. työnimenä kuntaliitos. Päijät-Häme ei ole maakuntana kovinkaan vanha (vakiintui vasta 1980-luulla) ja vaakunanikin virallistettiin vasta vuonna 1997.

Vedenneito oli ehdolla aikoinaan Lahden vaakunaksi.

Vellamon Vinkit
Vellamosta riittäisi tutkimusaiheitta kirjasarjaksi asti, mutta otsikon mukaisesti artikkelin tarkastelun kohteena on kuitenkin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämä Vellamon vinkit, portti päijäthämäläiseen verkkotietoon, josta levittäyttyy päijäthämäläisyys internetin kautta. Sivuilla kerrotaan että ”Vellamon vinkit on Lahden kaupunginkirjaston tuottama verkkopalvelu, jonka tavoitteena on parantaa paikallistiedon löytyvyyttä ja tuoda esille päijäthämäläistä kulttuuria.”

Sivut on jaettu kymmeneen osaan. Kirjailijoille, kuvataiteilijoille ja säveltäjille on luotu omat aakkokselliset hakemistot, joista löytyy henkilögalleria esittelyineen.

Ehdottamasti kiinnostava on Lahti kirjallisuudessa, joka esittelee Lahtea kirjojen kautta. Kaunokirjallisuuden eri teoksista missä Lahti esittäytyy on pieni esittely sivuilla. Jos ei kirjoja koskaan lukisi, esittelytkin on jo oma lukunsa.

Sivuilta löytyy myös paikannimihakemisto, joka on samantyylinen kuin Kuka, Mitä, Lahti -sivustolla, mutta runsaampi sisällöltään. Vinkit tarjoaa kattavan listan päijäthämäläisistä internet-sivuistoista.

Yhdistyksiin voi tutustua on myös Kuukauden yhdistykset -osiossa, joita on esiteltu marraskuusta 2005 tammikuuhun 2008 asti. Se miksi päivitykset eivät enää jatku, johtuu siitä että Vellamon Vinkit osa yli kolme vuotta toiminutta Päive-projektia joka on siis jo päättynyt. Eija Eskola Lahden Kaupungin kirjastosta kertoo että, sivustoa kyllä ylläpidetään, mm. linkkien ajantasaisuus tarkistetaan, mutta uusia kokonaisuuksia taiteilijahakemistojen tapaan ei enää perusteta.

Projektiluontoisuudesta huolimatta Vellamon Vinkit on suuri tietopankki ja päijäthämäläinen hakukone. Verkkotietopalveluista voi kysyä jotain Lahtea ja ympäristöä koskevista asioista. Kysymyksiä ja vastauksia on kerääntynyt runsaasti, jota kannattaa hyödyntää oman Lahti-tietoisuuden lisäämiseen.

Yhdessä ja erikseen Lahtikult.fi, Kuka, Mitä, Lahti ja Vellamon Vinkit ovat oivia tapoja tutustua Päijät- Hämeeseen internetin avulla, joita kannattaa suositella vanhoille lahtelaisille kuin uusille tulokkaille.

Vellamon Vinkit

vinkit.jpg