Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 12.
Vuoden nettisivut 2008
Lahti näkyy hyvin internetissa. Suomen Parhaat Verkkosivut 2008 -kilpailun voittajat julkistettiin perjantaina 19.12. Lahtelaisen valtuutetun Leena Mantereen ”aurinkoiset, mutta asialliset” sivut voittivat yksityisen sarjan. Yritysten yleisessä sarjassa Lahti Aqua sijoittui toiseksi.
Tänä vuonna Hemmo-palkintogaala järjestettiin maanantaina 8.12. ja paikkana oli tietenkin Lahden Torvi. Gaalassa fiilisteltiin tuttuun tyyliin keiton ja ”keiton” voimalla sekä letkeän musiikkin. Illan kohokohta oli tietenkin pystin myöntäminen ansiokkaalle kulttuuritoimijalle. Vuonna 2008 Hemmo on silkkipaino Painajainen.
Voisitteko esitellä Painajaisenne?
Painajainen on vuonna 2004 aloittanut silkkipainoliike, joka tuolloin avasi myymälänsä Lahteen, Rautatien- ja Loviisankadun kulmaan. Päätoimialamme on silkkipainolla painetut tekstiilit. Myös julisteet, kortit, flyerit ja tarrat kuuluvat valikoimiin. Tapahtumien järjestys on tullut vaivihkaa mukaan kuvioihin. Me tehdään oikeastaan mitä vaan, mitä osataan.
Miltä palkinto tuntuu ja mitä Hemmo-palkinto teille merkitsee?
Hemmo tuntuu hyvältä! Tuli sellanen fiilis, että on tässä kai jotain osattu tehdä oikein. Me arvostetaan Hemmoa kohti ääretöntä ja sen yli. Edellisten vuoden Hemmot onkin jo ehtinyt opastamaan, että ”Hemmoille ei Lahdessa vittuilla!”. Se tuntuukin aikamoiselta etuoikeudelta, kun ottaa kaupungin huomioon.
Mitä itse arvelette mitkä olivat ne perustelut että Hemmo-direkroraatti päätyivät teihin?
On tullut oltua niin monessa mukana, että kai ne rumat naamat on jostain jäännyt mieleen…
Painajainen järjestää monipuolisia tapahtumia. Minkälaisia tapahtumia järjestätte ja minkälaista fiiliksiä ja ajatuksia niillä haluatte herättää?
Tavoitteena, kun kemuja aletaan järkkäämäään on se, että tästä tulee sellasta tekotaiteellista paskaa mitä ei oo ennen nähty. Haluamme, että tarjolla on jokaiselle jotakin, -vaihtoehtoja, yksi iso hedelmäcocktail!
Kunnon autotallimeingillä saa aikaan paljon, kun vaan jaksaa säätää ja keksiä puoli-ilmaisia ratkaisuja. Haeskella bändejä maispeissistä ja kysellä tutuilta mikä on nyt tosi kuumaa ”elektropunk jazzia”. Loppujen lopuksi, mukaan päätyy moni irtonainen idea vuosien varrelta, muokattuna ja yhteen liimattuna.
Yksikään tapahtumista ei valmistuisi, ilman vapaaehtoisia ja talkoolaisia (suom. perhe&frendit). Toivommme, että tapahtumaan osallistuja voi lekotella hyvässä meinigissä ja nautiskella tunnelmasta.
Minkälaista ja minkä tahojen kanssa pyritte yhteistyötä tekemään?
Aitojen ihmisten, yhteisöjen ja yritysten. Homman pitää kolahtaa.
Miten omasta mielestänne alakulttuurit Lahdessa voi?
Useat underground-skenet voi nähdäksemme hyvin, reggae/hipit, hoocee, heavy-osasto ja techno on perinteisesti ollut Lahdessa hyvin edustettuna jo vuosia. Uudet ug-posset on aina tervetulleita!
Minkälainen rooli on Torvelle alakulttuurien kohtauspaikkana?
Hyvin tärkeä, tärkein, ainakin täysi-ikäisille. Me uskotaan että, Lahdessa olisi tilausta toisellekkin hyvälle keikkapaikalle. Ne mitkä ei Torveen mahdu ovat jakautuneet Anttilanmäenbaari, PitkäPub ja Cumulus-osastolle. Jotka eivät ole hullumpia vaihtoehtoja nekään, esim. Pitkä Pubi on osoittaunut oivaksi valinnaksi clubi-illoille. Vuoden 2008
Lahti-kohokohdat? Omat tai muiden.
Omat Lahti-kohokohdat:
Kisapuistorockin tapahtumateltta KingGongGlub, lauantai.
Luke Vibert ja muun Rephlex crew:n ilta Pikku-Veskun rannassa.
Sekä kaikki muut tapahtumat jossa olaan oltu messissä. Muutamia mainitakseni esim. Rantagalleria, Asunnottomien Yö, Phantom Club, Tehi Fest ja Easy Sausage 08-näytös.
Muiden Lahti-kohokohdat:
Kisapuistorockin tapahtumateltta KingGongGlub, perjantai.
Alborosie & Sheng Yeng Clan, Pouta BigUp!
Lahteen rantautunut Pesäkallion kesäteatteri lunasti myös paikkansa.
Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia Painajaisella on?
Avaamme uuden verkkokaupan. Pyrimme keittämään sitä käyttäjäystävälliseksi ja reagoimaan sen kautta maailman menoon. CyberSpaceRulesOK!
Uusia tapahtumia vuodelle 2009 siintää jo silmissä. Tämän vuoden näytos, joka muuttui näytelmäksi, on saannut jatkoa musikaalin muodossa… ainakin hurjimmissa skenaarioissa.
Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 11.
Vuoden kaupunginosa 2008
Keskustan vieressä, radan toisella puolella, puutaloalue Anttilanmäki on niitä harvoja asuinalueita, joissa on pyritty säilyttämään puuvaltaisuus. Vaikka modernit kivirakennukset ovat osaltaan hajoittaneet vanhan harmoniaa, on asuinalue silti rauhoittavan ”kokonainen”. Melkein naapurissa asuessa on mukavaa välillä astella kapeita katuja pitkin ja antaa mielen vaellella menneeseen aikaan. Romantiikkaa kaikki tyynni, mutta kivikeskustan kainalossa tyytyväisenä oloaan viettävä asuinalue on piristivä poikkeus. Myös taiteilijat ovat inspiroituneet Anttilanmäestä, tästäpä esimerkkinä vaikkapa Risto Teräslinnan impressionistiset maalaukset.
Ei siis ihme että Anttilanmäki valittiin Suomen kaupunginosaksi vuonna 2008. Kun valintaan johtavia perusteluja on mietitty, varmastikaan pelkät kuoret eivät olleet valintaperusteena. Anttilanmäen-Kittelän asukasyhdistys ry on tehnyt paljon työtä asuinalueensa eteen, näkyvästi, mutta myös sitä tärkeää työtä joka ei näy ulospäin. ”Puutalojen idyllissä, vaahteroiden katveessa, kävelymatkan päässä Lahden kaupungin keskustasta sijaitsee vanha, mutta uusi Anttilanmäki.” Virkkeessä on kiteytetty mainiosti se mitä Anttilanmäki on.
Jos ei paikanpäälle pääse syystä tai tai toisesta voi alueeseen tutustua internetissä. Nettisivuilta löytyy runsaasti valokuvia, asiaa kaavoituksesta ja rakentamisestä sekä yleistä tietoa yhdistyksen toiminnasta. Sivut ovat rakenteellisesti hieman sekavat ja sisältö on hajallaan, mutta silti ajaa asiansa hyvin. Ehdottamasti kiinnostavinta antia on kuvagalleriat. Sivuilta löytyy valokuvia, niin uusiakin kuin vanhojakin ja on kiinnostavaa tehdä vertailuja uuden ja vanhan välillä, mikä ei ole helppoa. Kuvia on mm. Lahden kaupungin museon kuva-arkistosta sekä monien asukkaiden itse tallentamina.
Anttilanmäen ja Lahdenkin (lähi)historiasta kiinnostuneille sivut on mainio tietopankki. Tällaisia sopisi suotavan muillekin asukasyhdistyksille.
Etelä-Suomen Sanomien kertoi maanantaina 15.12. että Lahden kaupungin kirjaston aukioloja suunnitellaan laajennettavan myös sunnuntaille. Aiemmin ainakin Helsingissä muutamat kirjastot ovat olleet auki sunnuntaina ja pidän ehdotusta erittäin tervetulleena. Sunnuntaiaukiolon ehdotuksen esille tulon ajankohtaan voi osaltaan vaikuttaa marraskuinen pääkirjaston remontti, jolloin kirjastoon asennettiin mm. palautus-automaatit, joiden ansiosta henkilökunta saadaan nimenomaan siihe oikeaan asiakaspalveluun. Sunnuntaisi kirjaston ei tarvitsi tarjota kuin peruspalvelut, ja näistä automaatit hoitavat jo osan ja toivottavasti henkilökunnalle jää asiantunteva palvelualttius.
Aukioloajan laajentamista tuskin tullaan juurikaan vastustamaan, kuten on kauppojen kohdalla tapahtunut. Sunnuntaina on varmasti paras päivä monille käydä kirjastossa, koska jos kristillisten tai materialisten tarpeiden tyydyttämiseen (tai molempien) ei koe tarvetta, voi vaikkapa sateisen sunnuntain käyttää kirjastossa.
Kirjasto on yksi tärkeimmistä verovaroilla kustannetuista yhteiskunnallisia instituutioita, kiteytyyhän niissä länsimainen sivistys ja tasa-arvo, jonka palveluista voi nauttia jokainen, varallisuuteen katsomatta. Ainoa seikka asiassa ihmetyttää, on se että miksi aukioloaikoja ei ole aiemmin laajennettu koskemaan sunnuntaina.
Kirjastoista puhuttiin myös Ylen Radio Peilin Ennakkoluuloja-ohjelmassa, jossa väiteltiin kirjaston mahdollisesta kuolemasta. Orimattilan kirjaston johtaja Jari Paavonheimo pohti väitteitä kirjastojen mahdollisesta uhanalaisuudesta uusien sähköisten muotojen puristuksissa, mikä on ollut voimakkainta viime vuosikymmeninä. Paavonheimo totesikin että kirjastot voivat kuihtuvat, jos ne eivät seuraa kehitystä. Populaarikulttuurissa kirjasto mielletään usein pölyisiksi ja hämäriksi tai ainakin kuiviksi paikoiksi, jotka ovat pala menneisyyttä, eivätkä niinkään nähdä tulevaisuuteen suuntautuvina. Tärkeää onkin se että miten kirjastot pystyvät ja haluavat omaksua uusia tapoja toimia.
Paavonheimon mukaan kirjastot ovat eräänlaisia kulttuurin kokoonpanijoita, joita sivistyneissä yhteiskunnissa tarvitaan. Hän painotti etenkin kirjastojen tärkeyttä paikallisine informaatiokeskittyminä, joka tallentaa mm. paikallishistoriaa. Yksi suurimmista uhkista kirjaston elinvoimaisuudelle Paavonheimo arveli kuntien määrärahojen niukkuuden. Tämä nähtiin poliittisena kysymyksenä.
Orimattilan kirjaston johtajan mietteisiin on helppo yhtyä. Siispä kaikki kirjastopalveluja käyttämään.
Lahden Yrittäjät valitsivat Jouluisessa ansiomerkkijuhlassa 11.12. Vuoden 2008 yrittäjiksi M.J. Paasikivi Oy:n ja Lainion Akku Oy:n.
