Dancehall Reggae X-MAS!

Joulu on täällä taas! Pouta Sound juhlistaa tänäkin vuonna sitä omaan, astetta rennompaan, tyyliinsä huippureggaen tahdissa! Vieraaksi saapuu tämän hetken ehdottomasti kuumimpiin reggae-soundeihin Euroopassa lukeutuva hollantilainen Herb-A-Lize It! Hollannin selkeä ykkössoundi on juuri nyt varusteltu äärimmäisen kovilla spesiaalibiiseillä. Soundi on tällä hetkellä erittäin kysytty ympäri Europpaa.Pouta Sound esittelee ylpeänä Herb-A-Lize It:n ensimmäistä kertaa Suomessa! Tätä ei kannata missata! Tervetuloa Lahteen perjantaina 19.12. viettämään ikimuistoista iltaa, paikkana Cumulus Nightlife! X-Mas – What a beatiful Ting!

Vuoden 2008 Hemmo Painajainen

Hemmo-direktoraatti perustettiin vuonna 1987. Tarkoituksena oli suunnata suuren yleisön huomio ansioituneisiin populäärikulttuuriin tekijöihin ja toimijoihin, eritoten niihin, jotka niin sanottu valtavirta oli unohtanut huomionosoituksia jakaessaan. Haluttiin tuoda kadunmiehen, siis kulttuurin kuluttajan näkökanta esiin, ainakin kerran vuodessa.
Tänä vuonna palkintogaala järjestettiin maanantaina 8.12. ja paikkana tietenkin Lahden Torvi. Vuoden 2008 Hemmoksi valittiin Painajainen.

Hemmot 1987-2007:
1987: Pitkä Kari Lehtinen, Vesa Viikuna Leskinen, Niilo Valtari, Badding Rockers, Arwi Vuorinen. 1988: Risto Klemetti, Arto Purtsi Purjeranta, Pekka Parviainen, Dave Lindholm, Esa Palsa Lahti. 1989: Raija-Sinikka Rantala,Olavi Lanu, Timo Vilska, Jukka Kulmala, Hessu Pursiainen. 1990: Pepe Ahlqvist, Kauko Rivinoja, Matti Luhtala, Keijo Koskinen, Markku Koski. 1991: Martti Peippo, Rokki-Make Salonen, Seppo Vallgren, Pekka Virtanen, Elina Saari ja Aki Leppänen. 1992: Satu Säävälä, Ilpo Keminen, Leo Savonen, Matti Heinänen, Heikki Rahikainen. 1993: Olli Kykkänen. 1994: Bawa Halonen. 1995: Wallu Heinomaa. 1996: Arska Tiainen.1997: Hot Club Dance Company.1998: Harri Hate Kinnunen. 1999: Pekka Nieminen. 2000: Teatteri Vanha Juko. 2001: Matti Taponen. 2002: Tiina Salmi. 2003: Tero Sundell. 2004: Komeetta-klubi. 2005: Rooster Records, 2006: Ismo Haavisto. 2007: Poutasound. 2008: Painajainen.

Lahden Kirjamessut laajenee

Lahden toiset Kirjamessut pidetään Lahti Hallissa 21. – 22. maaliskuuta Lahden messukeskuksessa. Samaan aikaan Lahti Hallissa järjestetään tasokkaat antiikkimessut. Lahden Kirjamessut aikoo laajentua jatkossakin.

– Tavoite on laajentua tulevina vuosina eri taiteenaloja yhdistäväksi kulttuurimessuksi, Lahden Kirjamessujen pääjärjestäjä Tiina Koivunen kertoo.

Lahden Kirjamessujen teemaksi nousee Sana ja liike. Tarjolla on suuren yleisön suosikkeja ja kokeilijoita. Edellisvuoden tapaan messuja piristävät myös useat näyttelyt.

Sarjakuva on Lahden kirjamessuilla laajasti ja kunnianhimoisesti esillä. Lahtelainen sarjakuvataiteilija Marko Turunen tekee messujen päänäyttelyn. Turunen palkittiin Suomen arvostetuimmalla sarjakuvapalkinnolla Puupäähatulla vuonna 2007.

Lahden ja lähiseudun kirjailijat ovat mukana messuja toteuttamassa. Messuemäntänä toimii suomentaja-kirjailija Anuirmeli Sallamo-Lavi. Ohjelmaa suunnittelee kirjailija Heikki Saure. Oman panoksensa antavat ainakin Pieni Karhu -kustantamon Leena Reiman, kirjailijat Seppo Jääskeläinen, Timo Sandberg, Mila Teräs ja Kalle Veirto.

Lahden Kirjamessujen käytettävissä ovat neuvonantajina runoilija, suomentaja kustantaja Leevi Lehto ja suomentaja, Suomen Penin puheenjohtaja Jukka Mallinen. Lehto ja Mallinen ovat kotoisin Päijät-Hämeestä.

Lahden Kirjamessuilla on mahdollisuus kokea, mitä runoudessa tapahtuu juuri nyt. Runous kumpuaa myyttien ikirämeestä ja voi hyvin internetissä.

Esiintyjälista laajenee ja täsmentyy päivän pidetessä kevättä kohti. Mukana on kirjailijoita, kääntäjiä, kustantajia, sarjakuvataiteilijoita ja muita esiintyjiä.

Juna myöhässä taaaaas

Seuraavat esimerkit arkistojen uumenista todistavat että rautateillä on – niiden trendikkäästä ja vihermäisestä imagosta huolimatta – perustavanlaatuisia ongelmia. Vai onko? Tarkoin valikoidut esimerkit on koottu Lahe Kaupunkilehdestä Lahen kaupungista, Suonesta. Niillä ei ole mitään tekemistä Suomen, Lahden kaupungin tai valtiomme rautateiden kanssa.

Heinäkuu 2002
Heinäkuu oli erittäin lämmin. Säätiedotuksesta ennustettiin kovaa tuulta, joka iskisi mereltä rannikolle ensi viikolla torstaina. Kova tuuli yllättikin junailijat ja se iskikin torstaina aivan kuten oli ennustettu, mutta koska ennustetta pidettiin vääränä, se yllätti. Pikajuna Turosta Hylsinkiin suistui kiskoilta jo asemalla, mutta pystyi jatkamaan matkaansa metsässä.
-On se törkeää että ostetaan junia jotka eivät pysy raiteillä kun siihen iskee mereltä 200 m/s puhaltava myrskytuuli. Minun pitäisi olla huomenna Kongossa, ja en usko että ehtisin, manasi aurinkohattuinen mies joka ei halunnut Matti Meikäläinen -nimeään julki.
Metsässä matka hidastui entisestään kun oravat katkaisivat hampaillaan ajolangat.
Lehtien yleisönosastopalstat täyttyivät vihaisista soitoista.

Huhtikuu 2005

Runsas luminen talvi aiheutti keväällä ennätystulvat Pohjonmaalla, joka yllättivät myös autoilijat. Korkealle nousseet vedet aiheuttivat pulmia tasoristeyksissä.
-On se törkeää että en voi ajaa autollani satasta tasoristeykseen katsomatta! Nyt minun pitää pysähtyä katsomaan tuleeko venettä! Junaa en halua vilkaistakaan. Tämä on pienen ihmisen kiusaamista, sanoi Teppo Hovi Ministään.
Pikajuna Aulosta Tampureelle myöhästyi puoli päivää, koska sen piti ajaa Pohjonmaan kautta. Humalainen veturinkuljettaja puhallettiin ja varkaita etsitään vieläkin.
-Sukellusvenehän tässä pitäisi olla että perille päästään. Miksei niitä ole Suoneen hankittu, pulputti rouvashenkilö pikajunan ravintolavaunusta, noin viiden metrin syvyydestä, jossa hän kertoi olevansa viettämässä kosteaa iltaa. Olut oli kuulemma laimennettu vedellä.
Radan rakentamisessa vastuussa oleva virkamies puolustautui sillä että tulvat oli kyllä huomioitu aikoinaan radan rakentamisessa.
-Rakennusmiehille oli jaettu kumisaappaat.

Helmikuu 2008
Kuun puolessa välissä Skemissä satoi lunta viisi viikkoa putkeen ja kinokset olivat lopulta miehen mittaisia. Rautatiet olivat valkean kullan peitossa, kuten erheellisesti sanotaan.
-On se törkeää että junalla ei pääse mihinkään, olemme motissa, emmekä pääse junaan joka on arvattavissa myöhässä, soitti lukija kotoaan toimitukseen.
Helmikuussa ihmiset ovat erityisen kiireisiä.
-Minun piti päästä tänä iltana tietokoneella katsomaan internettiä, mutta nyt se on mahdotonta, sanoi mies ruskeassa hatussa. Hattu oli valtava, jossa hän oli.
Muukin liikenne oli täysin pysähdyksissä.
-Mikä muu liikenne? Ei minua kiinnosta! Paitsi että tavarajunan on kuljettava vaikka ilman kiskoja!, kertoi normaalisti varastettua tavaraa myyvä ”Keke”, jolla ei ollut mitään sanomista.
Löytyi myös maltillisempiakin mielipiteitä.
-Onneksi työt on tehty jo pari kuukautta sitten, niin ei tämä haittaa, virkkoi tyynen oloinen valkopartainen herrasmies. Kommentin jälkeen sinitakkiset veivät punatakkisen.

Jokaisen tapahtuman jälkeen (jonkun) valtion rautatiet vaativat lisärahoitusta voittoihin.
Kuka vielä kehtaa valittaa että valitetaan vähästä ja se ettei valittamalla voisi vaikuttaa? Näin rautateillä, entäs teillä?