Julisteita Lahden museoissa

Taidemuseossa avautuu sunnuntaina 14.6. 17. kerran kansainvälinen julistebiennale ja tällä kertaa esillä on vaatimattomasti maailman parhaat julisteet. Biennalessa on kaksi sarjaa: yleinen sarja, johon kuuluvat sosiaaliset ja aatteelliset, kaupalliset ja kulttuurijulisteet. Ympäristöjulisteet muodostavat oman erikoissarjansa.

Julisteita saapui lähes 2600 julistetta eri puolelta maailmaa, osallistuvia maita yhteensä 49, joista uusia tulokkaita Uusi-Seelanti ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Biennalen kilpailutoimikunta valitsi näyttelyyn 252 julistetta 35 eri maasta. Valintaperusteissa korostuivat ajankohtaisuus, korkeatasoinen visuaalinen suunnittelu, uuden ilmaisun etsiminen ja monikulttuurisuuden arvostaminen.

Julistemuseon järjestämä näyttely kestää 27.9.2009 asti.
banneri_pieni.gif

Lahden historiallisessa museossa kolmen monitahoisen julistenäyttelyn kokonaisuus. 3×1=1 Julistenäyttely on kolmiosainen, jossa kahdessa huippusuunnittelijat tarttuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin käsitellen niitä kukin omalla tavallaan. Näyttelyn kolmas osa kertoo huipputason graafisen suunnittelijan elämäntyöstä.
311otsikko.jpg

Hiihtomuseon kesässä saadaan nauttia nostalgisesta julistetaiteesta. Useat kuuluisat suomalaiset taiteilijat, kuvittajat ja mainosgraafikot ovat suunnitelleet urheiluaiheisia julisteita eri tapahtumiin.

Sunnuntaina 14.6. avautuva Urheilu julistetaiteen innoittajana -näyttely tuo esille tunnelmia urheilun maailmasta. Julisteiden estetiikkaan on vaikuttanut urheilun vauhti ja voima. Näyttelyn julisteet on koottu Lahden julistemuseon kokoelmista.2060131.jpg
Salpausselän Hiihdot Lahdessa 26-27.2.1949
Raimo Raimela
litografia 1948
99,5  x 67 cm
Julistemuseo, Lahti

Rautatiepäivä lauantaina

Neljättä kertaa järjestettävä Lahden Rautatiepäivä on vakiinnuttanut paikkansa maanläheisistä ja monipuolisimmista alkukesän ilmaistapahtumista.

Kesäkuun 6. päivä varikon idyllisessä miljöössä kohtaavat höyryjunat, vanha rautatiekalusto, resiinat, höyrykoneet, maamoottorit sekä museoajoneuvot menneiden vuosikymmenten hengessä.
Vanhalla Transit-pakettiautolla paikalle saapuvat palkitaan eturivin paikalla ja Transitmies Jouko Mäki-Lohiluoman keikalla.

Vetonaulaksi saapuu Pikku-Jumbo höyryveturi museovaunuineen, joka tekee kaksi edestakaista matkaa Heinolaan. Liput tapahtuma-alueelta lähtevään höyryjunaan voi ostaa ennen junan lähtöä varikolta, sekä junasta.

Puhtaasti talkoovoimin järjestettävän tapahtuman veturina toimii varikon vesitornissa kerhotilojaan pitävä Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry. Yhdistyksen ylläpitovastuulla olevasta kalustosta ovat esillä 157 tonnia painava Risto-höyryveturi, satavuotias lumiaura sekä museovaunuja.

Resiina-ajelun, työnäytösten ja koneiden lisäksi tapahtumassa on esillä valokuvia, pienoisrautateitä, rautatieaiheisia elokuvia ja näyttelyitä, esiintymislavalla ajanhenkeen sopivaa musiikkia unohtamatta. Alatorilta järjestetään museobussikuljetus suoraan tapahtumapaikalle.

Tapahtumassa julkaistaan myös Varikolla Tapahtuu – lehti, joka on Pro Varikko -työryhmän oma tiedotuslehtinen.

Tervetuloa nauttimaan nostalgisen päivän annista Mytäjäisiin, vanhalle veturivarikolle (Varikonkatu 22). Tapahtumaan on vapaa pääsy!

Varikolle järjestetään museobussikuljetus Alatorilta. Tapahtuman ohjelma kokonaisuudessaan sekä Pikku-Jumbon ja museobussi aikataulu osoitteessa www.topparoikka.net

Nauhakaupungin kehitysaskel

uusikyla_asema.jpg
Uudenkylän vanha asema. Uusi pysähdyspaikka on tarkoitus rakentaa asemalta muutama sata metriä Lahteen päin

Nastolan kunnanvaltuustoa päätti lähteä rahoittamaan 25.5. tehdyllä päätöksellään kahden uuden pysähdyspaikan rakentamisesta Lahti-Kouvolan radalle valtionosuuden ns. jälkirahoitusmallin mukaisesti. Uusien pysähdyspaikkojen – Uudenkylän ja Villähteen – rakentaminen tapahtuu loppuvuodesta 2010 radanparannushankkeen Lahti-Luumäki viimeisessä vaiheessa.

Nastolassa on tällä hetkellä yksi seisake, joka muutama vuosi sitten siirrettiin Uudestakylästä kirkonkylälle. Vaikka matkustajamäärät ovat nousseet, seisake ei ole hyödyntänyt muita ”nauhakaupunginosia” Uuttakylää ja Villähdettä. Rahoituspäätös ilmentää asennemuutosta että Nastola todella haluaa hyödyntää rautatien potentiaalin ja toivottavasti kehittää radan vartta pitkällä aikavälillä tiiviimmäksi, tukeutuen näin moderniin nauhakaupunki-ihanteeseen.

Vaikka pysäkit on tarkoitettu ”vain” taajamajunille, on radanvarren maankäytöllä voi olla ratkaiseva, mihin suuntaan Nastola kehittyy. Onhan sillä takapihallaan sykkivä suoni – kansainvälinen rautatie joka yhdistää kaksi metropolia Helsingin ja Pietarin. Pysähdyspaikalla voi olla myös positiivisia heijastuksia Lahteen ja tulevaan suurkuntaan. Radan hyödyntäminen on koko seudun etu.

Taajamajunien pysähdyspaikkahanke lähti liikkeelle vuonna 2006 Villähteen ja Nastolan asukasyhdistysten aloitteesta. Laadittu suunnitelma on nähtävillä Joukkoliikennetyöryhmän nettisivuilta.

Pro Puu -keskuksen avajaisviikko

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla 1.-7.6.2009 avataan uudistunut Pro Puu -keskus. Pro Puu -galleriassa järjestetään viikon ajan puuaiheisia seminaareja ja esittelyjä sekä konsertteja. Ohjelma:

Ma 1.6.
klo 11. alkaen uuden kirjamyymälän avaus, Rakennustieto Pasi Pulakka. Esittelytilaisuus klo 14.

Ke 3.6.
klo 13. Rantagalleria esittely, Markku Tonttila
Klo 14. Saunapiha esittely, Pauli Lindström
klo 19. Band´o, konsertti, käsiohjelma 10 €

To 4.6.
klo 13. Woodism Luento, Sisustusarkkitehti Merita Soini ja Muotoilija Tapio Anttila.

Pe 5.6
klo 13. Suomalainen puuarkkitehtuuri luento, Arkkitehti Unto Siikanen
klo 14.30. Puuarkkitehtuuripuisto luento, Puu Kulttuurissa ry

Su 7.6.
klo 16. Yodel boys, konsertti, käsiohjelma 10 €

Ranta-Kartano. Piste

rantakartano.jpg
Parempaa tilalle, muttei parasta?

Ess.fi kertoi 26.5. että tekninen lautakunta hyväksyi äänin 7-4 Ranta-Kartanon eteenpäin viemiseksi valtuustoon ja hallitukseen. Päätös pitäisi tehdä ennen valtuuston lomia. Niin kiire on asialla. Vai kertooko se enemmän jotain politiikanteosta? No, jokatapauksessa kansalaisliikkeen vastusteluista ja vaihtoehtoisista suunnitelmista huolimatta hanke etenee Laituria pitkin. Pitkään keskustelua hallitsi mustavalkonen ”rakennetaan / ei rakenneta” -vastaikkainasettelu. Nyt keskustelun paino siirtynyt epäolennaiseen havainnekuvakinasteluun. Asiassa täytyy nähdä fyysikan lisäksi alueen henki. Fyysisyys alueelle muodostuu luonnostaan kunhan vain Ranta-Kartanon luonne ja henki tunnistetaan. Toki tässä prosessissa on huomio on myös rakennetussa ympäristössä.

Kirjoitin aikoinaan oman suunnitelmani Ranta-Kartanosta ja totesin että paikoitusalue on tällä hetkellä toiminnallinen kynnys keskustan ja Vesijärven välissä. Olin väärissä. Oikea muoto olisi ollut kuoppa. Tuleva umpikortteli olisi se kynnys. Hyvin iso ja epäfunktionaalinen. En niinkään ole huolissani näkymistä järvellä, järvihän näkyy kun menee sen rannalle. Suurimmalle osalle lahtelaisista – ei edes kaikille keskustassa asuville – Vesijärvi ei näy. Suurempi murhe tulee siitä että ympyrän sisälle tungetaan neliötä. Tällaiset muka-veikeät sanaleikit eivät kuitenkaa asiaa vie eteenpäin, mutta jokainen joka on kävellyt Vesijärveltä keskustaan tietää että alue on keskustaan kupeessa, ei keskustaa. Vasta kun linja-autoasema (toivottavasti) siirretään rautatieaseman yhteyteen, voidaan aluetta puolihuolimattomasti kutsua osana keskustaa, jota se onkin, mutta ei siinä perinteisessä mielessä. Kisapuisto ja Fellmaninpuisto sekä vilkas Lahdenkatu pitävät huolen että aluetta ei voida suoranaisesti liittää keskustaan. Ellei ympäristökin koe radikaalia mullistusta.

On ehdotettu että Ranta-Kartanoon rakennettavat neliöt voitaisiin rakentaa jonnekin muualle. Vaikka ehdotus tuntuu hieman erikoiselta, vastakritiikkikin tuntui yhtä ontuvalta: Ilkka Viljanen kertoi Uusi Lahti -lehdessä 27.5. ettei enää haluta 1970-80-lukujen lähiöitä. Näyttää kuitenkin siltä että tälle kriittiselle paikalle – joka ei ole keskustaa eikä rantaa vaan jotain ainutlaatuisempaa – aiotaan rakentaa 1970-80-lukujen tyylinen tylsä getto, joka on irrallaan muusta rakennetusta ympäristöstään, myös keskustan sykkeestä. Viiden vuoden lisäviivästys on pieni harmi Laiturin toteuttamiseen johtavaan arkkitehtuuriseen ja toiminnallisuuden 100 vuoden piinaan. Rakennetaanko lahtelaisten olohuoneelle kolkkoa odotustilaa? Toivon että olen väärässä.

Päivitys 11.6.
Tarkennettakoon että en pidä Laituria sinänsä tylsänä gettona – ehkä mielikuvituksettomana – mutta sijaintinsa takia siitä sellainen muodostunnee.
Yleensähän hienot suunnitelmat tuntuvat muuttuvan vielä rakennusvaiheessa, jolloin rakennuksesta karsitaan kaikki ylimääräiset kaupunkikuvalliset ”turhakkeet” taloudellisen hyödyn maksimoimiksi.
Laiturin henki sopisi paremmin esim. Paavolan nykyiselle paikoitusalueelle. Paavola on rakenteellisesti lähempänä keskustaa fyysisellä ja henkisellä tasolla.

Kuuntele valtuuston kokous 15.6. täällä.
Keskustele Ranta-Kartanosta Alatorilla.