Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 19.

Wikipediaa ironisempi (ja hauskempi?) hakuteos Hikipedia – Vangittu tietosanakirja tarjoaa myös Lahdesta oman artikkelin. Lahen Lehti kirjoitti jo aiemmin siitä miten Lahtea käsitellään Wikipediassa, joten on hyvä tuoda esille myös toisenlaisia näkökulmia.

Hikipedian mukaan Lahti (ruots. Lahtis, engl. Chicago) on perustettu 1905 tai 1837. Kunnanjohtaja on Al Capone.

Artikkelissa valotetaan seuraavia käsitteitä kuten Runomaratoni, Lahden Kulttuurilama 1996 – 2008, Lahden Lehmä-aalto, Lahden pimeä aika – Puudelinkusettajien voitto jne.Uusille lahtelaisille nuo eivät tuollaisenaan välttämättä avaudu, mutta ovat varmasti tärkeitä, koska ovat internetissä. Sivulta selviää myös ketkä ovat (surullisen) kuuluisia lahtelaisia.

Teksti on ajoittain lennokasta, Hikipedia-tyyliin kieli poskella kirjoitettu. Eri kirjoittajien haasteena on kirjoittaa ehyt kokonaisuus ja vaarana on että tekstistä tulee sekavaa, punaisen langan kadotessa itsetarkoituksellisiin absurdioihin ja irtovitseihin. Voidaan hyvällä syyllä otaksua että tietyt kohdat on yhden kirjoittajan aikaansaannoksia. Esimerkiksi usein toistuva teema Puudelinkusettajat nousee lähes salaliittoteoria-asteelle. Tosin tahattomat kirjoitusvirheet verottavat artikkelin “uskottavuutta”.

Mutta kuten artikkelin alussa todetaan “Tämä artikkeli ei ehkä ole paskaa, muttei se mikään loistavakaan ole” kertoo selvästi mistä Hikipediassa on kyse.

Lahti Hikipediassa

Liipolan kaupunkikylä
Kaupunki osti vuonna 1967 Launeen likeltä maa-alueet (lähde: Wikipedia) uutta asuinaluetta varten, sillä Lahteen suuntautuvan muuttopaineen kasvaessa kaupunki tarvitsi kipeästi uusia asuntoja. Liipola rakennettiin 1970-luvulla ja siitä muotoutui ajalleen tyypillinen lähiö elementtikerrostaloineen ja ostokeskuksineen ja muine palveluineen. Liipolaa voidaan luonnehtia yhdeksi Lahden legendaarisemmaksi lähiöiksi, sillä olikin pitkään negatiivinen maine, lähinnä sosiaalisten ongelmien johdosta. Viime vuosina Liipolassa on tehty kovasti töitä asumisviihtyisyyden lisäämiseksi, Liipolan Lähiöseura ry toimii alueensa hyväksi mm. tapahtumien muodossa. Etenkin Liipolan asukastupa on hieno esimerkki siitä kuinka hyvinvointia voidaan parantaa nimenomaan asukkaiden omien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Kovan työn tuloksena Liipola nosti profiiliaan, paransi olosuhteitaan, joten omistautuminen alueen kehittämiseksi huomattiin myös Liipolan ulkopuolellakin ja se valittiin Päijät-Hämeen vuoden kyläksi 2008. Perusteluissa todetaan: ”Päijät-Hämeen kylät ry haluaa Vuoden Kylän valinnalla osoittaa, että asukkaiden vapaaehtoistoiminta ja talkootyö kantaa hedelmää myös kaupungin asuinalueella. Kylätoiminta on asukkaiden toimintaa oman asuinalueensa yhteiseksi hyväksi.
Liipolaiset ovat toiminnallaan luoneet Liipola-hengen ja alueen maine on muuttunut siitä mikä se joskus oli. Liipolalaiset ovat pitkäjänteisesti, aktiivisesti ja kylämäisesti toimineet alueensa viihtyisyyden ja yhteisöllisyyden puolesta.
Liipolassa erityisen huomionarvoisaa on voimallinen panostus sosiaaliseen vastuuseen ja työllistämiseen: Asukastupa toimii kylän yhteisenä olohuoneena, kokoontumispaikkana.”

Jo aiemmin, vuonna 2005 Liipola sai Lahden Ympäristöforumin Vuoden Ympäristötekijä -tunnustuksen lähiluonnon ja -ympäristön hoitotyöstä.

Seuran nettisivut
Tunnustukset kertovat siitä että asukasyhdistys on toiminut tavoitteidensa mukaisesti, seuran internetsivuilla kerrotaan että ”yhdistyksen tarkoituksena on järjestää ja tukea kotipaikkansa asukkaiden asumista ja viihtyvyyttä: edistää alueellista asukastoimintaa, selvittää asumiseen ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä, vaikuttaa asukkaiden etujen mukaisen asunto-, työllisyys-, ympäristö- ja aluepolitiikan aikaansaamiseen ja harjoittaa neuvontaa asumiseen liittyvissä erilaisissa kysymyksissä.”

Visuaalisesti ja rakenteeltaan seuran sivut ovat hyvinkin alkeelliset ja ”90-lukulaiset”. Valikon puuttuessa alasivuilta, siirtyminen sivulta sivulle on kankeaa: toiselle sivulle päästäkseen on kuljettava etusivun kautta. Plussaa on että heti etusivulla tulee ilmi että missä kaupungissa sijaitsee Liipola ja se että sivuja päivitetään tiuhaan, mm. asukastuvan ohjelma päivitetään viikottain. Uutisissa saa uusimmat katsaukset Liipolan tapahtumiin kuvien kera. Järjestetyistä tapahtumista ja talkoista löytyy runsaasti valokuvia vuosien varrelta tarinoiden siivittämänä.

Liipolalla on myös oma ryhmä Facebookissa.

Liipola

Joutjoen omakotitaloyhdistys
Joutjojen omakotitaloyhdistykseen kuuluu Joutjoen ja Möysän seutujen pientaloalueet. Kiinnostavia kohteita Joutjoen alueella on lahtelaisen arkkitehdin Unto Ojosen suunnittelema Joutjärven kirkko, Joutjärvi sekä historiallinen Heinolan vanhatie, jota pitkin on vuosisatoja kuljettu etelästä Savoon. Tielinja on koettavissa Lahdenkin alueella vielä monissa kohdin. Yhdistyksen nettisivuilla valotetaan alueen taustoja (Toiminta-alueen kuvaus) ja kerrotaan alueen monista mahdollisuuksista. Harmittavasti sivujen Historia-osuus ei ole valmistunut. Kuvagalleriassa on kuvia kesä- ja talvimaisemissa useita kymmeniä. Kuvatekstit eivät olisi pahitteeksi, nyt aivan kaikkien kuvien sisältö ei aukea Joutjoen seutuja heikosti tuntevalle.

Yhdistys on ilahduttavan aktiivisesti ja avoimesti tuonut nettiin pöytäkirjat, toimintakertomukset ja -suunnitelmat ym. yhdistyksen pöyrittämiseen tarvittavan byrokratian. Kaikiltaosin uusimpia tietoja ei ole päivitetty (hallitus vuodelta 2009), mutta ajatuksena hyvä. Lisäksi yhdistyksellä on oma keskustelupalsta, joka tukee vuorovaikutusta.

Sivut on visuaalisesti hyvin yksinkertaiset, ei kovin modernit ja tyylikkäät. Etusivulle toivoisi houkuttelevampaa kuvaa kuin pelkkä kömpelösti skannattu kartta. Yksityiskohtana mainittakoon, että etusivulla oleva vuosiluku (2006) johtannee sivuilla käviää harhaa, sillä sen voi yhdistää päivittämisvuoteen ja näin ollen karkottanee satunnaisen kävijän turhan helposti.

Yksinkertaisuuden ansiosta sivuilta löytää nopeasti kaiken oleellisen ja on helppo käyttää.

Joutjoella virtaa
Joutjoki saa alkunsa Joutjärvestä (ent. *Möysänjärvi), 40 ha:n suuruisesta suppaan syntyneestä pohjaveden hallitsemasta järvestä. Suurimman osan matkastaan Joutjoki virtaa melko kapeassa laaksossa laskien lopulta Vesijärveen (Lähde: Kaupunkirakentamisen vaikutus pieniin valuma-alueisiin ja vesistöihin Suomessa, s. 19, Paula Kuusisto).
*Lahden kaupunginosan nimi Möysä tarkoittaa maan sisään rakennettua asumasaunaa. Kertoman mukaan Möysä on saanut nimensä Lahden ollessa vielä pieni kylä. Lahdessa pidettiin tuolloin isoja markkinoita, ja kauempaa markkinoille tullut väki majoittui Joutjärven rannalle puoliksi maan sisään kaivettuihin mökkeihin, joita kutsuttiin möysiksi (Lähde: Wellamon Vinkit).

Joutjoen omakotiyhdistys