Lahen Raidasta tulee Lahden perinnekangas

Mikä on kauneinta ja rakkainta Lahdessa? Sitä mietitään, kun suunnitellaan Lahdelle perinnekangasta.

Hartolalla on, Orimattilalla on, Kärkölällä on, Hollolalla on… Mutta Lahdella ei ole omaa perinnekangasta eikä kansallispukua. Kansallispuvut ovat 1700- ja 1800-luvun perintöä, ja silloin Lahti oli vain pikkuinen pitäjä suuressa Hollolassa.

Tänään Lahti ja lahtelaisuus ovat voimissaan ja Lahti on meille rakas kotikaupunki. Lahtelaisuuden hyvää fiilistä juhlistetaan Lahen Raidalla, Lahden uudella, ihan oikealla  perinnekankaalla. Viralliset perinnekankaat ja kansallispukuasut kokoaa yleensä kansallispukuraati, mutta Lahen Raita tehdään lahtelaisten voimin, hyvällä mielellä ja myötätuulen siivittämänä ihan ite. Lahden kaupungin kulttuuritoimi on tukenut Lahen Raitaa pienellä apurahalla.

Suomen tärkein kansallispukuja valmistava yritys Helmi Vuorelma Oy on toiminut Lahdessa yli 100 vuotta. Muotoilja Marianne Valola ja Helmi Vuorelma Oy laittavat nyt kaiken taitonsa ja tarmonsa peliin kehittäessään Lahen Raitaa. Suunnittelun pohjaksi toivotaan kaikkien lahtelaisten ajatuksia siitä, mikä on parasta Lahdessa. Mitä lahtelaisuus juuri sinulle merkitsee? Mikä on lahtelaisuutesi ydin? Lähetä ajatuksiasi osoitteeseen lahenraita@gmail.com tai kerro niistä Lahden kaupungin Facebook-sivuilla.
Jokainen tunne, muisto ja mielipide on tärkeä. Tule siis mukaan tekemään lahtelaisten omaa Lahen Raitaa!

Lisää tietoa Lahen Raita -projektista tästä linkistä.

Lähimatkailupalvelua netissä

Nopsa Travels on lähimatkailupalvelu, joka nostaa esiin paikallista luksusta. Sivuilla kerrotaan palvelun toiminnasta:

”Syksyllä 2009 istuimme lounaalla Kaartintuvassa Helsingissä. Saimme ajatuksen: Mitä jos perustettaisiin erilainen matkatoimisto? Sellainen, jossa matkat eivät maksaisi mitään, koskaan ei lähdettäisi kauas ja matkan keston voisi itse valita. Ei olisi pakettimatkoja, vaan matkapaketteja.
[…]
Matkoilla ei olisi massoja, koska matkustettaisiin yksin, kaksin tai pikku porukassa. Valikoima kehittyisi ja kasvaisi jatkuvasti.”

Sivustosta löytyy monia mielenkiintoisia reittejä, yhteensä 54 kpl ja kohteita siis vieläkin enemmän. Lahdesta on mukana vain kuusi kohdetta: Muotohuoltamo, Oskarin Piha, Sibeliustalo, Puuarkkitehtuuripuisto, Piano-paviljonki ja Hiihtomuseo. Jokaisesta kohteesta on pieni esitely kuvineen ja karttoineen.

Sivusto on graafisesti hyvännäköinen ja muutenkin hyvin toteutettu. Blogiosastolla kerrotaan Nopsan kuulumisia ja vaatelainaamosta voi lainata uutta vaatetta itselleen. Sivustolla matkakohteet on jaettu kätevästi myös teemoittain: arkkitehtuuri, baarit, juna, kahvitaukopaikat, kummitukset(!), luolat, rantaloma, talvi, vintage ym. ym.

Nopsa toimii vuorovaikutussuhteessa matkailijoiden kanssa. Todellinen helmi -osio haluaa tuoda esille kohteita jotka kaipaavat uutta elämää, lisäksi kaivataan vinkkejä uusista matkakohteista.

Geokätköjen salaisuudet

Ajauduin sattumalta lauantaina geokätköilyn saloihin kun Herralaan suuntautunut pyöräretki tyssäsi jo Okeroisiin. Okeroisten asemalla (tai sen rauniolla) eväiden ääressä älypuhelimen kanssa touhunnut Make ilmoitti että aseman lähellä on geokätkö, nimeltään ”Okeroisten vanha kansakoulu”. Geokätkeily oli itselle aiemmin nimenä tuttu ja tiesin jotain siitä, mutta varsinaisiin etsintöihin en ole ryhtynyt. Make oli jo pidemmän aikaa harrastanut kyseistä puuhaa tovin, joten kyselin kätkemisen perusperiaatteista. Myös Wikipedia antaa lyhyen oppitunnin mistä oikein on kyse.

Eväiden jälkeen suuntasimme kompassi ojossa kohti kansakoulua. Kouluahan ei enää ollut olemassa, se paloi 1973, mutta viitteitä siitä oli ympäristössä. Kätkön nimi ”Okeroisten vanha kansakoulu” ja vihjeenä ”orava puussa”. Pienen hapuilun jälkeen, paikallistimme koulun paikan. Geokätkeilijöiden sivustosta yritimme vielä hankkia lisävihjeitä. Reilu puoli tuntia pyörimme pusikossa, mutta tulosta ei syntynyt. Eikä ihme: Koulun tarkka paikka selvisi myöhemmin illalla Lahden kaupungin nettisivujen vuoden 1946 ilmakuvasta. Olimme haravoineet metsäkaistaletta väärällä puolella tietä!

Paluumatkalla päätimme tarkistaa vielä yhden rastin ja se olikin helpompi, varsinkin kun osuimme tällä kertaa oikealle paikalle. Okeroisten tien varrella sijainnut kätkö löytyi tällä kertaa nopeasti ja ”Peltohiiri” kätköön Make laittoi puumerkkinsä. Tässä vaiheessa olin saanut jo tarpeeksi kätköistä, mutta myönnettäköön että geokätköily on monipuolinen ja hyvä harrastus, jos aikaa ja malttia riittää. Niitähän tämä harrastus kehittää. Se on samalla oiva tapa tutustua kotiseutuun. Lahden seudulla on n. parisen sataa kätköä ja ne ovat listattu harrastajien em. omalle sivustolle. Kohteista on pienet esittelyt vinkkeineen ja erityisesti ns. historiallisista paikoista voi saada mielenkiintoista tietoa.

Vielä illalla kaverin kaverin Facebook-statuksessa päiviteltiin: ”Voi pöhköt, aikuiset miehet, ryömivät puskissa ja koirakin ihmetteli mitä puuhaavat”. Oliko Make ja Sauli bongattu Okeroisissa?

Rautatievideoita Lahden seudulta

Kuten tämänkin lehden palstoilta on moni varmasti huomannut että Lahdessa on voimakas rautatieharrastamisen perinne. Paikallisen rautatieharrastajien yhdistyksen aktiivinen toiminta on julkisuudessakin noteerattu, oli kyseessä museojuna-ajot tai varikon tilannekatsaus.

Harrastajia mieltymyksineen on monenmoisia ja yksi olennainen rautatieharrastamisen muoto on tietenkin valo- ja videokuvaus. Yhtenä esimerkkinä ravemaz-nimimerkin YouTube-sivusto, josta löytyy runsaasti videoita Lahden seudulta.

Videoista nauttii tänä päivänä lähinna vannoutuneet rautatieharrastajat, mutta tulevaisuudessa videot esittelevät yhden liikenne- sekä kulttuurimuodon arvokasta ajankuvaa Lahden seudulta.