Artikkelissa nostan esille kulttuuritilaisuuksista ja -tapahtumia sekä kirjaesittelyitä Päijät-Hämeen historiasta sekä Salpausselän hiihdoista. Artikkeli on julkaistu alunperin Lahti-Seuran Hollolan Lahti -lehdessä 1/2023.

Lahdessa vietetään tänä vuonna merkittäviä tasavuosia. Lahden ammattimainen teatteritoiminta täyttää 100 vuotta ja teatteritalo täyttää 40 vuotta. Teatterin alkutaipaleesta kuulimme jo syksyn Lahti-päivän seminaarissa.

Kino Iiriksen paikallisdokumenttiesitykset jatkuivat kevätkaudella 2023. Näytökset toteutettiin Lahti-Seuran toimesta yhteistyössä Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien kanssa.

Lahti-Seuran ja Lahden museoiden yhdessä kustantama Lahtelaisen sanakirjan kolmannes painos julkaistiin vuoden 2022 lopulla yhteistyössä Lahden kaupunginmuseon kanssa. Kirjaa myytiin mm. vuoden ensimmäisille Lahden markkinoille ja sitä on saatavilla mm. Suomalaisesta kirjakaupasta, Pro Puu -galleriasta sekä tietysti seuran tapahtumista sekä verkkokaupastani.

Suomalaiset Historiapäivät

XXIV Suomalaiset Historiapäivät järjestettiin 3.-4.2.2023 tuttuun tapaan Sibeliustalossa. Hengästyttävä määrä mielenkiintoisia luentoaiheita houkutteli paikalle runsaasti tiedonjanoista väkeä. Itse keskityin tällä kertaa kahteen Puusepän Salissa järjestettyyn luentosarjaan: Kansantalous ja talouskriisit puheenjohtajanaan Kari Salmi ja Näkökulmia Lahden paikallishistoriaan puheenjohtajanaan opetusneuvos Ville Marjamäki, joista jälkimmäisen luentosarjan aiheet puhuttelivat lahtelaisia: Suuri ja tuntematon? Diplomaatti ja tieteentekijä G. J. Ramstedt lahtelaisena vaikuttaja (Janne Ridanpää), Arkelogisia näkökulmia paikallishistoriaan (Päivi Repo) ja Kuka oli ”Lahlen Kalle?” – Lahden seutu ja asukkaat keskiajalta 1500-luvulle (Anu Lahtinen). Tapahtuman esitykset striimattiin verkkoon.

Paikalliskirjallisuutta:

Hyvä paikka – Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan

Syksyllä on julkaistu paikalliskirjallisuutta, mm. kaupunginmuseo julkaisi Hyvä paikka – Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan -teoksen 3.11.2022. Kirja liittyy näyttelyyn, joka aukeaa historiallisessa museossa keväällä 2024. Samassa yhteydessä museorakennus avataan yleisölle.

Hyvä paikka -kirja käy läpi eri kirjoittajien aiheiden kautta alueen historiaa esihistorialliselta ajalta. Kirja avaa hyvin varhaisten suomalaisten elämäntapoja ja sitä kautta ”lahtelaisten” vaiheita, sekä paljon myös myöhempää kyläelämän arkea, tapoja, asumista, eläinten merkityksiä. Kirja avaa myös kauppalan ja kaupungin oloja. Itse olen vasta kirjan puolivälissä, mutta voinen todeta, että 312-sivuinen aikamatka on ehdoton lukusuositus, tai jopa -pakko, kaikille alueen historiasta kiinnostuneille.

Timo Taulon teokset Lahden hiihtoseurasta Salpausselän kisoista

Lahden hiihtoseura täytti viime vuonna 100 vuotta ja tänä vuonna saman iän saavutti Salpausselän kisat. Timo Taulo on kirjoittanut molemmista kattavat teokset.

Lahti-Seuran kevätkokouksen (22.3.2023) jälkeen Taulo piti esitelmän aiheella: ”Salpausselän hiihtojen ensimmäiset vuosikymmenet”. Taulon esitelmä liittyi Salpausselän juhlakisoihin, jotka järjestettiin 24.-26.3.2023 sekä hänen kirjoittamaansa Kaikkien aikojen hiihtokilpailut -kirjaansa (Kustantaja Salppuri Oy, 2023) Salpausselän kisojen historiasta. Viime vuonna julkaistiin Taulon 330-sivuinen Kaikkien aikojen hiihtoseura LHS 1922-2021 (Kustantaja Lahden Hiihtoseura ry, 2022).

Molemmat kirjat etenevät vuosikymmen kerrallaan. Hiihtoseuran kirjan vuodet on myös otsikoitu eri teemoin, ja niissä nostetaan esille mielenkiintoisimmat tulokset, sattumukset ja muut ko. vuoteen liittyvät tapahtumat. Kisakirja esittelee joka vuoden ”Salpaussselän tähdet” ja aikalaisten kommentteja on kerätty ”Ladun varrelta” -otsikon alle. Kuvitusta, valokuvia ja vanhoja lehtileikkeitä on tarpeeksi, ja grafiikka tuo lisämaustetta ulkoasuun. Molempien kirjojen, sinänsä tyylikkäisiin kansiin, olisi kaivannut lisää näyttävyyttä ja ehkä persoonallisempaa otetta.

Dokumentteja ja lyhytfilmejä:

Kaitafilmiä Lahdesta 1960-luvulta ja muita näytöksiä

Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry ja Lahden videokuvaajat saivat todella hienon lahjoituksen Päivi Myllymäeltä; Kalevi Oksasen kaitafilmimateriaalia Lahdesta 1960- ja 1970-luvuilta. Kattavan aineiston digitoi Aatos Suomilammi. Tästä runsaasta kaitafilmimateriaalista saatiin esitettävää useampaankiin näytökseen. Tuosta materiaalista esitettiin otoksia Kino Iiriksessä kahdessa Salpausselän kisojen aikaan järjestetyssä näytöksessä, joissa kävi yhteensä 67 katsojaa. Lisäksi Oksasen kuvaamaa materiaalia nähtiin huhtikuun (23.-24.4.) Lahti-näytöksissä, sekä todennäköisesti materiaalia tullaan näkemään lisää muissa yhteyksissä.

Kino Iiriksessä esitettiin vuoden 2023 alussa Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:n tuottamia dokumentteja, jotka ovat kiinnostaneet laajalti lahtelaisyleisöä. Taiteilijaprofessori Olavi Lanusta (1925-2015) kertova dokumenttielokuva sai ensi-iltansa 27.1.2023 Keijo Skipparin tekemä Lanu – ympäristötaiteen edelläkävijä -dokumentti avaa lahtelaistaiteilijan elämää ja taidetta. Lanu tuli kansainvälisesti tunnetuksi taiteilijaksi vuonna 1978 edustaessaan Suomea Venetsian Biennaleilla, jossa hänen näyttelyosastonsa “Elämää suomalaismetsissä” herätti suurta huomiota. Dokumenttia esitetään tulevaisuudessakin maksuttomissa näytöksissä.

Tämän vuoden alusta järjestettiin lisänäytöksiä viime vuonna ensi-iltansa saaneelle Kari Vähävuoren Populaarikulttuuria Lahdesta -dokumentille. Se kertoo 1950-60 -lukujen nuorisokulttuurin eri ilmenemismuodoista.

Lahden ainoa elokuvafestivaali

Lahdessa kevättalven elokuvafestivaali KINOS järjestettiin muutaman vuoden tauon jälkeen, paikkana Saimaankatu ja Päijänteenkatu. Kino Iiriksen ohjelmisto koostui pääasiassa lyhyistä videoteoksista. Päivä käynnistyi vanhoilla tv-mainoksilla, mukana myös Isku, Asko ja Mallasjuoma. Festivaalin iltaohjelma järjestettiin Malskilla yhteistyökumppaneiden tiloissa. Ant Brew’n ohjelmisto koostui vanhoista olut- ja tupakkamainoksista sekä Ant Forumista, jossa Tapani Ripatti keskusteli lahtelaisesta populaarikulttuurista Tiitu Saastamoisen ja Markku Kosken kanssa. Hyvää keskustelua, ja kokonaisuudessaan erittäin antoisa tilaisuus.

Malvan Kumma-tilassa järjestettiin kolmas Ovi Kummaan -tapahtuma. Tilaisuudessa esitettiin lahtelaista videotaidetta neljän teoksen muodossa.

Sarja kuvia Lahdesta

Lahti-Seuran Sarja kuvia Lahdesta (Salaiset valokuvat) -hankkeen työpaja järjestettiin keskiviikkona 30.11.2022 Lahden Steinerkoulussa. Pajaan osallistuivat koulun 4. luokkalaiset, vastuuopettajanaan Vilma Tuomaala. Sarjakuvapajan ajankohta osui parhaillaan käynnissä olevaan paikallishistoriaosuuteen. Työpaja järjestettiin yhden koulupäivän aikana. Oppilaita luokalla oli 28, joten työpaja jaettiin kolmeen kahden tunnin osaan. Yksi kaksituntinen sisälsi kolme osiota. Ensimmäinen osa sisälsi oman sarjakuvan piirtämisen, toisessa osassa käytiin läpi Lahti-valokuvia, joiden päälle lapset saivat piirtää “omanlaisensa Lahtea”. Pohjana toimivat vanhat valokuvat yleisesti tutuista Lahden paikoista. Tarkoitus oli tarinallistaa lasten omia kokemuksia mielikuvituksen värittäminä omasta lähiympäristöstä. Kolmannessa osassa piirrettiin “Tulevaisuuden minä”. Paja sujui erittäin hyvin ja lapset olivat innoissaan, ja jopa jatkoakin toivottiin. Työpajoissa syntyi runsaasti lasten tekemiä piirustustöitä, jotka skannattiin digitaaliseen muotoon ja käsiteltiin painokelpoiseksi julkaisua ja näyttelyä varten. Lasten tekemästä materiaalista taitetaan sarjakuvalehti, ja töiden lisäksi lehdessä esitellään hanke kokonaisuudessan ja kerrotaan mm. yhteistyökumppaneista. Lehti on maksuton ja sitä on saatavilla mm. Kino Iiriksestä.

Sarja kuvia Lahdesta on osana Suomen Kotiseutuliiton koordinoima Mestarit ja Kisällit -hanketta, joka on ylisukupolvista kulttuuriperintötyötä. Hanketta vetää Lahti-Seura ja se toteutetaan yhdessä Lahden Sarjakuvaseura ry:n ja Steinerkoulun 4. luokan kanssa. Hanketta tukee Suomen Kotiseutuliiton Mestarit & Kisällit sekä Osuuskauppa Hämeenmaa. Lahdessa hanketta koordinoi Lahti-Seuran Sauli Hirvonen sekä Timo Peippo, joka hoitaa mm. yhteydet yhteistyökumppaneihin.