Raksamessut – Onnit ja Offit

Rakentamisen suurtapahtuma Lahden Messukeskuksessa 9.-11.2012, keräsi ainakin avauspäivänään siedettävissä määrin yleisöä. Messukeskuksen pihamaalla oli jo nähtävissä tulevaisuuden suunnitelmien mukanaan tuomia muutoksia, rakennusmateriaaleja ynnä muuta roinaa. Sanottakoon, että ulkopuolelta sai varsin epäsiistin yleisvaikutelman. Perinteinen pääaula ei ollut käytössä, sen virkaa toimitti teltta, telttoja, tai oikeastaan haaroittuva telttajono. Kirpeää pakkasta oli pitämässä loitolla joukko kaasulämmittimiä, sellaisia pystymallisia valopylvään näköisiä. Ja olipa siellä pari puhallintakin, jotka kivasti puskivat telttaan viereisen makkarakojun tuoksuja.

Sisätiloihin ei vielä ollut pahemmin kajottu, joskin näytteilleasettajien kojujen varjopuolille näytti kertyneen jonkin verran ylimääräistä roinaa. Näitä epäsiisteys asioita oli nähtävissä varsinkin ylätasanteen kahvilasta, josta muutenkin avautui ko. hallin näkymä varsin hyvin. Yleisilmeeltään messut oli ehkä ok. Huomatkaa tämä hieman varovainen kannanotto, oikeasti hieman epäselvä olo jäi kyseisiltä kinkereiltä. Saapastelin paikalle kymmeneksi ja viivyin lähes kolmeen, viisi tuntia, huh. Kyllähän siinä ajassa ehti kaiken katsastaa lähes kahteen kertaan, joitakin mukavia juttuja ja piristäviäkin asioita löytyi. Harmillista oli se, että hyvin moni osasto oli täysin puolivaloilla pystytetty, tai muuten esillä olleet tarpeet eivät vakuuttaneet. Varsin näyttäviä ja huikeitakin osastoja mahtui mukaan. Parilla osastolla asiakaspalvelu olisi voinut sujua hieman paremminkin, mutta muutama osasto hoiti homman kotiin sitten heidänkin puolestaan.

Messu kiertelyn alkutaipaleelta päädyimme ystäväni Sauli Hirvosen kanssa kahvittelemaan, matkalla kohti kahvilatasannetta, silmään tarttui kaivinkoneurakoitsijan ständi, New Holland kaivuri, jonka kumitelojen päällä lepäsi hieman tavallisesta poikkeavampia ”käyntikortteja”, pelimerkkejä. Täydet pisteet mielialan nostattamisesta, vanhaan pokerin pelaajaan chipit upposivat kuin Kursk Barentsinmerellä.

Esitimme varsin kiinnostuneita myös nimeltämainitsemattoman saunafirman osastolla, tutkaillessamme lauteita, ilmeisesti tarkentavia kysymyksiä esittäessämme bluffimme paljastui ja esittelijä siirtyi parilla isolla askeleella palvelemaan selvästi potentiaalisempia asiakkaita. Saattoi meillä siinä jäädä joku sana seuraavasta kysymyksestä kesken, mutta emme jääneet paikalle itkemään.

Mielenkiintomme kohdistui tietysti myös Lahden alueen kuntien yhteiseen messuosastoon. Lahden tulevasta tontti tarjonnasta olikin mukavasti infoa esillä. Lahden alueella asuu noin 200000 asukasta, joten epäilemättä alueen kehittämiselle on koviakin paineita. Ja onhan tunnin ajomatkan päässä varsin iso asukaskeskittymä, joten potentiaalista ostovoimaa ja matkailun nostattajaa olisi kyllä tarjolla omienkin lisäksi. Kohutusta toriparkista en onnekseni havainnut mainittavaa ilmoitusta. Ratapihan kansainvälinen suunnittelukilpailu osana WDC-touhua oli esillä, ja onhan se yksi asia jolla Lahtea voidaan mainostaa sekä tehdä Lahdesta ulkopaikkakuntalaisia houkuttelevampi kohde, esimerkiksi shoppailun merkeissä. Ajaahan ihmiset sankoin joukoin Tuuriin ja Ideaparkkiinkin, ja ne sijaitsee ihan metsässä.

Gigantin osasto oli järkyttävän vihreä, samoin näyttivät muutkin kodinkoneliikkeet tunnustavan omaa väriään. Hellaa ja jääkaappia olikin esillä, ja suunnilleen samat tarpeet löytyivät jokaisesta pilttuusta, isoja valikoiman eroja näillä ei näytä enää olevan. Esimerkiksi Festivon kylmiöitä löytyi niin Gigantin, kuin Veikon koneen ja Expertinkin looseista. Jostain syystä Gigantilla oli tosin kaikista potkituimmat mallit kyseisistä kylmiöistä, mainittakoon tässä, että nämä kylmiöt valmistetaan yhä Suomessa, tässä naapurissa Hollolan Salpakankaalla.

Omaa mieltäni kovasti, sähköala taustaisena kiinnosti myös LED-tekniikalla toteutetut valaisimet yms. Vastakkaisissa lokeroissa olikin sopivasti kaksi ledivaloja myyvää puljua. Kärkkäisen tavaratalosta löytyvän Lampputalon esittelijä osasikin esitellä tuotteensa hyvin ja ammattitaidolla. Ledinauhan lisäksi perinteiseen E27 kantaan sopivat led-polttimot suorastaan häikäisivät allekirjoittaneen valotehollaan. Ajattelin nostaa esiin ELITE G2 LED-valoputken, joka siis korvaa loisteputken valonlähteenä. Esillä ollut 18 watin (120cm) versio oikeastaan pesi mennen tullen vastaavan mittaisen loisteputken. Ja jos ymmärsin aivan oikein, näitä aletaan valmistamaan Kajaanissa. Hyvä Suomi.

Puukeskuksen territoriosta löytyi päivän selkein väripilkku, vihreät saunan lauteet. Aivan absurdi lähestymistapa, ei ehkä käytännön kohteissa lainkaan menestyspohjaa, mutta huomion herättäjänä teki tehtävänsä. Tulihan siitä muutenkin varsin pirteä olo, eikä se ollut niin sairaan vihreä kuin koko Gigantin osasto. Tulihan siinä sitten vanavedessä tutkailtua tarkemmin erilaisia paneleita ja kyllästettyjä sekä lämpökäsiteltyjä lautoja.

Messut tarjosi laidasta laitaan tuotteita ja palveluja, rakentajalle, saneeraajalle ja remontoijalle. Sisustusvinkkejä hakeneelle tarjonta olikin sitten huomattavasti suppeampi, joskin laattaa ja tapettia oli onneksi jonkin verran esillä. Keittiöt olivat totuttuun tapaan myös esillä, ehkä hieman tavallista nihkeämmin. Varsinkin Isku pisti silmään vaatimattomuudellaan. Työkaluja olisi saanut olla hieman enemmän, en oikeastaan huomannut tutustua muihin kuin Dewaltin muutamaan akkukäyttöiseen koneeseen Starkin osastolla. Jossa olikin sen vanhan tutun naulan hakkaamisen sijasta yleisön kilpailuvietin tehostajana nopeusruuvaus-kilpailu. Viiden ruuvin ruuvaaminen pöytään kiinni oheisella akkukoneella, sain ajaksi n. 14 sekuntia. Päivän nopein aika oli siihen mennessä ollut 11 sekuntia. Messuilla oli nähtävissä myös erilaisia työnäytöksiä tasatunnein alkaen.

Mikäli omakoti- tai mökkirakentaminen on ajankohtaista nyt tai lähitulevaisuudessa, uskoisin että messuilta löytyy paljon vinkkejä ja jopa sitä asiantuntija apuakin.

Lahden kaupungintalo 100 vuotta

Lahden kaupungintalo on yksi kaupunkialueen silhuettia dominoivista rakennuksista.
Eliel Saarinen sai vuonna 1911 tehtäväkseen suunnitella kaupungille rakennus, johon sijoittui kaupunginhallinto: maistraatti, sen kanslia, julkinen notaari, raastuvanoikeus, kaupunginviskaali, rahatoimikamari, kaupunginvouti, pastorinkanslia, kaupunginvaltuusto, lautakunnat ja palolaitos. Pohjakerrokseen sijoittuivat poliisilaitos, lukusali ja kirjasto. Lahdessa asui talon valmistumisvuonna 1912 neljätuhatta asukasta.

Saarinen valitsi julkisivumateriaaliksi tumman, poltetun tiilen ja rakennus on arkkitehtuurityyliltään myöhäistä jugendia.
matkailu-opas.com kertoo:
”Rakennuksen tärkein yksittäinen arkkitehtuuri elementti on sen porrastettu kellotorni, joka hallitsee julkisivua varsinkin Mariankadulle päin. Kaupungintalon interiöörit on suunniteltu vastaamaan harmonisesti julkisivun antamaa kuvaa rakennuksesta, joka näkyy varsinkin jugend-periodin vahvoina väreinä ja luonnonornamentteina.”

Samantyylinen rakennus valmistui myös Joensuuhun vuonna 1914. Lahden kaupungintalo kuuluu merkittäviin suomalaisiin monumentaalirakennuksiin.

Vuonna 1934 rakennusta laajennettiin, rakentamalla talon eteläpuolelle talon avoimen pihan sulkeva julkisivu, näin ollen talon sisälle muodostui sisäpiha. Suunnitelmat piirsi kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen.

Vaurioita ja peruskorjaus

Kaupungintalo on sodissa ollut pommituksen kohteena. Sisällissodan aikana sen torni kärsi vaurioita tykkitulesta. Talvisodassa talo joutui ilmapommituksen kohteeksi 27. tammikuuta 1940, jolloin se kärsi huomattavia palovahinkoja.

Sodissa syntyneet vauriot sekä talon muutos- ja korjaustyöt aiheuttivat sen että rakennus menetti sisäpuolelta alkuperäisen hillityn ja arvokkaan ilmeensä. Kokonaisuudessaan rakennus oli päässyt huonoon kuntoon. Lisäksi taloa kohtasi onneton tulipalo syksyllä 1981, joka tuhosi ullakkokerroksen. Korjaustöiden jälkeen käynnistettiin koko rakennuksen muutos- ja peruskorjaustyöt. Tavoitteena oli palauttaa rakennuksen historiallinen arvo.
Lopputuloksesta kerrotaan kaupungintalon sivuilla seuraavaa:
”Pelkistetyt luontoaiheiset koristekuviot ja luonnonläheiset värisävyt palauttivat tilojen hillityn viehätyksen. Kun tulee kaupungintaloon pääsisäänkäynnin kautta ja liikkuu valtuuston istuntosalissa sekä linnanpihamaista sisäpihaa kiertävissä käytävä- ja aulatiloissa, kokee tulleensa Eliel Saarisen 1910-luvun myöhäisjugendin maailmaan.
Saarisen kokonaistaideteoksen suunnitteluperiaatetta on noudatettu luomalla rakennuksesta ja sen sisustuksesta yhtenäinen taiteellinen kokonaisuus.”

Kaupungin omana työnä toteutettu projekti saatiin päätökseen syyskuussa 1985. Rakennuksen kokonaiskerrosala on saneeraustöiden jälkeen 5 160 m2 ja tilavuus 19 950 m3.

Rakennuksessa kokoontuvat kaupunginvaltuusto ja -hallitus ja lisäksi siellä toimii Lahden kaupungin konsernipalvelut. Talossa on runsaasti myös erilaisia kokous- ja neuvotteluhuoneita. Kellarikerroksessa toimii lounasravintola Tyrmä.

Puistoja

Kaunpungintalon merkitystä korostavat puistot sen pohjois- ja itäpuolella.

Kaupungin talolta kohti ristinkirkkoa laskeutuu Marianpuisto. Se kuuluu osana Alfred Cawenin vuonna 1878 suunnittelemaa Lahden seremonia-akselia, johon nivoutuu kaupungin hallinto (kaupungintalo), kaupalliset toimet (tori) ja hengellisyys (kirkko). Museovirasto on määritellyt akselin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Varsinainen edustuspuisto, Saarisen suunnittelema Kaupungintalonpuisto on talon itäpuolella, johon on pystytetty merkittäviä patsaita, kuten Victor Janssonin tekemä Vapaudenpatsas, vuodelta 1921 sekä Yrjö Liipolan suunnittelema Työn Patsas, vuodelta 1946. Se kuvaa puunkaatajaa, ja se on omistettu lahtelaiselle puunjalostukselle ja työnteolle.

Kaupungintalon ympärillä oleviin kortteleihin on suunniteltu lisärakentamista. Näitä toimia perustellaan asuinkortteleiden tiivistämisellä, joka on aiempina vuosina jäänyt kesken.

Avoimet ovet ja tutustumiskierrokset

Tänä vuonna kaupungintaloon pääsee tutustumaan 17.4. ja 18.9., kun ovet avataan yleisölle. Lisäksi järjestetään kahdeksan yleisökierrosta 5.3., 16.4., 14.5., 11.6., 10.9., 15.10., 5.11. ja 10.12.
Etelä-Suomen Sanomien nettisivut kertoivat että kaupungintalon ensimmäiset avoimet ovet houkuttelivat paikalle satoja ihmisiä. [lisätty 17.4.]

Rakennus netissä

Kaupungintalon esittely, katso myös kaupungintalon virtuaaliesitys.

Lähteet:
Lahden kaupungin nettisivut
www.matkailu-opas.com
Lahden kaupungintalo – the Town Hall of Lahti
Kaupunkilainen 1/2012
Wikipedia

Lahti-hardcoren konkareiden paluu

Morning After on täällä taas! Vuonna 2006 pillit pussiin panneet Business City hardcoren (BCHC) konkarit ovat kuvioissa ainakin yhden julkaisun ja yhden keikan verran. Julkaisu on vanha kunnon seiskatuumainen vinyyli, sisältäen yhden uuden ja kolme vanhaa kappaletta, uudelleennauhoitetut Commercialized Warfare ja Thorn In My Side, jotka on julkaistu vuonna 2006 lahtelaisella Hometown Pride-kokoelmalla, jonka julkaisijana toimi Pekka Productions (lahtelaisesta hardcoresta lisää luettavissa täällä, kohdassa Business City hardcore). Mukana on myös vanha klassikko White Is the Colour of Hate, jossa soittaa kaikki Morning Afterissa soittanutta kitaristia eli Heikki, Jukka ja Jyri. Uusi veto on nimeltään Cherish the Memory.

Levy ilmestyy Full House Recordsin kautta tammikuussa ja sen nimeksi valikoitui “Skeletor Is Dying”.

-Oli muutenkin tosi lämminhenkinen ja mahtava sessio ja tosi upeeta nähä kaikkia ukkoja pitkästä aikaa vanhan rakkaan harrastuksen puitteissa, bändin laulaja AV hehkuttaa bändin studiokäyntiä, jatkaen levyn omitakeisesta nimestä.

-Skeletor is Dying on Arton (basisti) ja Jukan (ex-kitaristi) ekan bändin Kepexin peruja, ja siis oldskoolstyle. Paras nimi ikinä!! Ja Skeletorhan on kaiken maailman he-manien pahin vihollinen!!

Tuo bändin ainoa keikka on siis Turussa eikä suinkaan Lahdessa. Bändi esiintyy tammikuussa Killing The Legacy festeillä.

Tiedusteluihin siitä jääkö keikka ainoaksi laatuaan, AV vierittää vastuun keikkajärjestäjille.

-Jatkoa ei ole suunniteltu sen pidemmälle, mutta jos nyt joku hullu festarikeikkoja tai jotain huimia lämppärivetoja idoleiden kanssa tarjoaa, niin sitten voidaan harkita jokainen tarjous kerrallaan. Pohjimmiltaanhan on myös kyse siitä, että tämä tehdään sen takia, koska me ite haluttiin se tehä ja Afterin soitossa on taas se hauskuus mukana.

-Tonni keikasta enkä roudaa, hän lopulta paljastaaa.

Artikkeli perustuu Lammas Zinessä julkaistuun haastatteluun.

”Vanhemmat toivoivat lapsestaan rumpalia – laittoivat kapuloita rattaisiin”
-Heikki / Morning After

Lahti-seuran vuosijuhlaa


Lahden kaupunki täytti tänä vuonna 106 vuotta ja kotiseutuyhdistys Lahti-seura on viettänyt 65. juhlavuotta. Seuran perinteistä vuosijuhlaa vietettiin tiistai-iltana kaupungin syntymäpäivänä 1.11.2011 Lahden Muotohuoltamolla, joka toimii WDC Helsinki 2012 designvuoden Lahden näyttelytilana ja toimipisteenä. Vesijärven kadulla sijaitseva funkistyylinen asema rakennettiin Esson huoltoasemaksi ja se valmistui vuonna 1931. Asema oli vasta Suomen toinen ja Helsingin ulkopuolella ensimmäinen tämän tyylisuunnan huoltamo. Vuodesta 1987 lähtien rakennuksessa toimi ambulanssiasema, jonka jälkeen siitä kunnostettiin Riku Roudon toimesta moottoripyöräliike, ja nyt siis rakennus on Muoltohuoltamo.

Vuosijuhla käynnistyi perinteiseen tyyliin seuran puheenjohtajan avajaissanoilla, jonka jälkeen Muotohuoltamon projektipäällikkö Päivi Ronkainen-Forsius kertoi huoltamon historiasta ja toiminnasta. Paikalla olleet pääsivät tutustumaan Designnäyttelyn Muotoja, jonka järjestäjinä toimi Muoto2 ja Malinen&Takkinen. Pian tämä näyttely vaihtuu Heikki Sauren Kirjoituksia maasta -näyttelyyn, johon voi tutustua ajalla 8.-19.11. Muotohuoltamo tarjosi lahtiseuralaisille myös kahvit.

Ronkainen-Forsius jälkeen 30-päisen yleisön eteen asteli juhlapuhuja Risto Halme. Hän syntyi aivan huoltamon läheisyydessä sijainneessa Lahden synnytyssairaalassa 78 vuonna sitten. Halme valmistui sisustusarkkitehdiksi Taideteollisesta oppilaitoksesta, Ateneumista vuonna 1959, mutta teki työuransa Lahdessa, jossa asuu edelleen. Risto Halme pureutui puheessa Lahden elinekeinoelämän kehitykseen  ja (muotoilu)yrittämisen haasteisiin nykypäivänä. (Puhe on luettavissa seuraavassa Lahti-seuran Hollolan Lahti -lehdestä.)

Halmeen jälkeen päästiin tunteikkaisiin tunnelmiin kun Lahti-seuran puheenjohtaja kukitti Onerva Vartiaisen kanssa Vuoden 2011 Lahtelaiseksi lihamestari Eila Saarisen. Saarinen työskenteli Osuuskauppa Hämeenmaan palveluksessa ennen kun jäi kesäkuussa eläkkeelle, tehtyään 56 vuotta töitä.
(Vuoden lahtelaisesta kattavammin myöhemmin Lahti-seuran nettisivuilla.)

Seuran vuosikokous

Ennen vuosijuhlaa tiloissa pidettiin Lahti-seuran sääntömääräinen syyskokous. Kokouksessa käytiin ensi vuoden asioita läpi, valittiin mm. uudet hallituksen jäsenet. Uusina hallitukseen valittiin Irma Willman ja Heikki Kolunen. Puheenjohtajana jatkaa Sauli Hirvonen, muut hallituksen jäsenet ovat Onerva Vartiainen, Marianne Valola, Paula Sällinen, Martti K. Lehto, Timo Peippo ja Esa Yrjölä. Lisäksi valittiin toiminnantarkastajat vuodeksi 2012, jotka ovat Risto Lassila ja Seppo Toivonen. Varatoiminnantarkastajat ovat Pekka Kotiaho ja Seppo Nieminen.

Kokouksen aikana ja sen jälkeenkin keskustelua herätti erityisesti, miten seura saataisiin paremmin nuorten tietoisuuteen. Esille tulikin monia hyviä kehittämisideoita, joita uusi hallitus pääsee ensi vuonna pureksimaan.

Lisäksi tilaisuudessa palkittiin viirillä Kari Knuuttila pitkästä ja ansiokkaasta työstä seuran hyväksi. Tunteikkaat terveiset toi Tauno Salo seuran pitkäaikaiselta puheenjohtajalta Unto Tupalalta.

Vuosijuhlasta ja syyskokouksesta lisää tulevassa Hollolan Lahti -lehdessä nro 4/2011.

Museojunia Lahdessa

Lahdessa kulkee tänäkin vuonna museojunat. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry yhteistyössä Haapamäen Museoveturiyhdistyksen kanssa järjestää ajot Heinolaan 7.-8.5.2011 sekä 18.-19.6.2011. Aiemmista tiedoista poiketen Keiteleen Museon lättähatut (Dm7) eivät ole tulossa, resurssipulan takia eivät tällä kertaa lättäajot jäävät tekemättä. Höyryveturi Ukko-Pekkakin (Hr1 1009) oli tarkoitus tulla Lahteen, mutta toistaiseksi veturi on remontin alla. Jos kunnostus etenee suunnitelmien mukaan, on mahdollista, että höyryjuna saapuu Lahteen myöhemmin kesällä.
Tämän vuoden varmistuneista ajoista lisää artikkelin lopussa.


Lahti on ollut otollinen paikka museojuna-ajoille. Keskeinen sijainti sekä Lahdesta suuntautuvat teollisuuskäytössä olevat rautatiet Heinolaan ja Loviisaan ovat mahdollistaneet epäsäännöllisen matkustajajunaliikenteen.

Lahdessa järjestettiin 1980-luvulla kesäisin säännöllisesti museojuna-ajoja Lahdesta Heinolaan. Lähdöt tapahtuivat Vesijärven asemalta. Heinolan radalla liikennöinyt höyryjuna valittiin 1985 Suomen hauskimmaksi matkakohteeksi (Wikipedia). Lue täältä viime vuoden yhdestä junamatkasta täältä. Myöhemmin ajoja alettiin järjestämään Lahden Rautatiepäivän yhteydessä, josta jäljempänä.

Viime vuosina toukokuisten Classic Motor Show:n yhteyteen Salpausselän seisakkeelle messuhallin tykö, Topparoikka järjestivät rautateihin liittyvää toimintaa: vuonna 2009 Salpausselällä seisoivat liikuteltava Risto-höyryveturimuistomerkki sekä Fo-konduktöörivaunu, jossa pääsi tutustumaan lahtelaiseen rautatiekulttuuriin.
Vuonna 2010 oli vuorossa liikkuvaa kalustoa Ukko-Pekan muodossa, paikalla seisovan konduktöörivaunun toimiessa lipunmyyntipisteenä. Viikonlopun aikana oli tarkoitus ajaa neljästi Heinolaan, mutta kerrat jäivät kolmeen, koska Kymijärven voimalaitoksesta haetut hiilet hyydyttivät Pekan ja viimeinen matka jäi tekemättä.

Ajoja on myös järjestetty Loviisaan. Höyryllä Walkoon -tapahtumaan (vuosina 2008 ja 2009) Pikku-Jumbolla ajettiin tietysti Lahden kautta vaikka tarkoitus oli palvella Loviisan ja Valkon väliä kulkevia.

Lisäksi Heinolan ja Loviisan radoilla on nähty vuosien varrella erinäisiä avoimia sekä epävirallisempiakin museojuna-ajoja höyryllä ja dieselillä. Mainittakoon että Loviisaan ajettiin vuonna 2005 Dr12 2216:n eli Hurun vetämä SRHS:n syysretkijuna.

Lahden runsaan rautatiestön ansiosta myös kaupungin sisäisesti on pystytty järjestemään useita museojuna-ajoja, mm. vuonna 2010 Pikku-Jumbo (Tk3 1136) pendelöi moottoripyörämessuilla Lahden aseman ja messualueen välillä. Topparoikan satavuotias lumiaura oli radan päätepuskimella toivottamassa messuvieraita tervetulleeksi: kaminassa oli lämminhenkiset tulet.

Myös Mukkulaan on tehty muutamia yleisömatkoja sekä höyryjunalla että dieselillä, kuten oheisesta kuvasta (vaunut.org) näkyy.

Oman mausteensa epäsäännölliseen liikenteeseen ovat tuoneet perinteiset Salpausselän kisajunat (kuvia kisajunista vuodelta 2006 ja 2007 Topparoikan kuvagalleriassa). Vanhaa satamarataa on toki hyödynnetty muissakin tapahtumissa, tosin satunnaisesti ja ne eivät ole edustaneet ns. museojunakulttuuria. Näin matkustajat ovat päässeet suoraan tapahtumapaikalle urheilu- ja/tai messukeskukseen. Ratayhteys satamaan katkesi Jalkarannantieltä 1990-luvun alussa ja Jalkarannantien ja Salpausselänkadun välinen yhteys purettiin vuonna 2006.

Rautatiepäivät 2006-2009

Topparoikka järjesti vuonna 2006 ensimmäiset nykymuotoiset rautatieharrastajien avoimet ovet Lahden varikolla. Silloin ei vielä ollut liikkuvaa kalustoa resiinaa lukuunottamatta, mutta jo seuraavana vuonna 2007 järjestettiin höyryinen yleisöjuna. Ukko-Pekka matkasi ensimmäistä kertaa Helsingistä oikorataa pitkin. Mäntsälän asemalla oli varsinainen kansanjuhla. Lahdessa soittokunta otti höyryjunan vastaan.
Vuoden 2008 Rautatiepäivänä koettiin jopa pientä museojunaruuhkaa. Tuttuun tyyliin paikalle Helsingistä saapui Ukko-Pekka (Hr1 1009). Ukko-Pekan saavuttua Mytäjäisiin Pikku-Jumbo, aloitti matkansa Heinolaan. Paikalla vieraili myös PorHan lättähättu (Dm7), jonka mukana matkasi saksalaisen televisiokanavan SWR:n Eisenbahn Romantik-kuvausryhmä. Televisioryhmä matkusti rengasmatkan Suomen museorautatiekohteisiin ja ensimmäisessä osassa ryhmä vieraili myös Mytäjäisten varikolla.
Vuonna 2009 Pikku-Jumbo kuljetti tuttuun tyyliin ihmisiä Mytäjäisistä Heinolaan.
Tapahtumapaikalla oli myös saattajana toiminut museodieselveturi Huru.
Vuonna 2010 ei Rautatiepäivää ei järjestetty varikon epävarman tilanteen takia.

Museojuna-ajot vuonna 2011

Museojunakauden avaa 7. ja 8.5.2011 kun legendaarinen museoveturi Pikku-Jumbo vaunuineen saapuu Lahteen. Viikonlopun yleisöjunat järjestetään Classic Motor Show-tapahtumasta Heinolaan. Topparoikka järjestää ajot yhdessä Messukeskuksessa järjestettävien Classic Motor Show-tapahtuman kanssa.

Kesäkuussa Topparoikka järjestää höyryveturivetoisia museojunia yhteistyössä Haapamäen museoveturiyhdistyksen kanssa KesäHeinola-tapahtumaan 18.6 ja 19.6.2011.

Loppukesän mahdollisista muista ajoista myöhemmin tiedotetaan Museojunalla Lahdesta -sivulla.