Lahden kaupungintalo on yksi kaupunkialueen silhuettia dominoivista rakennuksista.
Eliel Saarinen sai vuonna 1911 tehtäväkseen suunnitella kaupungille rakennus, johon sijoittui kaupunginhallinto: maistraatti, sen kanslia, julkinen notaari, raastuvanoikeus, kaupunginviskaali, rahatoimikamari, kaupunginvouti, pastorinkanslia, kaupunginvaltuusto, lautakunnat ja palolaitos. Pohjakerrokseen sijoittuivat poliisilaitos, lukusali ja kirjasto. Lahdessa asui talon valmistumisvuonna 1912 neljätuhatta asukasta.
Saarinen valitsi julkisivumateriaaliksi tumman, poltetun tiilen ja rakennus on arkkitehtuurityyliltään myöhäistä jugendia.
matkailu-opas.com kertoo:
”Rakennuksen tärkein yksittäinen arkkitehtuuri elementti on sen porrastettu kellotorni, joka hallitsee julkisivua varsinkin Mariankadulle päin. Kaupungintalon interiöörit on suunniteltu vastaamaan harmonisesti julkisivun antamaa kuvaa rakennuksesta, joka näkyy varsinkin jugend-periodin vahvoina väreinä ja luonnonornamentteina.”
Samantyylinen rakennus valmistui myös Joensuuhun vuonna 1914. Lahden kaupungintalo kuuluu merkittäviin suomalaisiin monumentaalirakennuksiin.
Vuonna 1934 rakennusta laajennettiin, rakentamalla talon eteläpuolelle talon avoimen pihan sulkeva julkisivu, näin ollen talon sisälle muodostui sisäpiha. Suunnitelmat piirsi kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen.
Vaurioita ja peruskorjaus
Kaupungintalo on sodissa ollut pommituksen kohteena. Sisällissodan aikana sen torni kärsi vaurioita tykkitulesta. Talvisodassa talo joutui ilmapommituksen kohteeksi 27. tammikuuta 1940, jolloin se kärsi huomattavia palovahinkoja.
Sodissa syntyneet vauriot sekä talon muutos- ja korjaustyöt aiheuttivat sen että rakennus menetti sisäpuolelta alkuperäisen hillityn ja arvokkaan ilmeensä. Kokonaisuudessaan rakennus oli päässyt huonoon kuntoon. Lisäksi taloa kohtasi onneton tulipalo syksyllä 1981, joka tuhosi ullakkokerroksen. Korjaustöiden jälkeen käynnistettiin koko rakennuksen muutos- ja peruskorjaustyöt. Tavoitteena oli palauttaa rakennuksen historiallinen arvo.
Lopputuloksesta kerrotaan kaupungintalon sivuilla seuraavaa:
”Pelkistetyt luontoaiheiset koristekuviot ja luonnonläheiset värisävyt palauttivat tilojen hillityn viehätyksen. Kun tulee kaupungintaloon pääsisäänkäynnin kautta ja liikkuu valtuuston istuntosalissa sekä linnanpihamaista sisäpihaa kiertävissä käytävä- ja aulatiloissa, kokee tulleensa Eliel Saarisen 1910-luvun myöhäisjugendin maailmaan.
Saarisen kokonaistaideteoksen suunnitteluperiaatetta on noudatettu luomalla rakennuksesta ja sen sisustuksesta yhtenäinen taiteellinen kokonaisuus.”
Kaupungin omana työnä toteutettu projekti saatiin päätökseen syyskuussa 1985. Rakennuksen kokonaiskerrosala on saneeraustöiden jälkeen 5 160 m2 ja tilavuus 19 950 m3.
Rakennuksessa kokoontuvat kaupunginvaltuusto ja -hallitus ja lisäksi siellä toimii Lahden kaupungin konsernipalvelut. Talossa on runsaasti myös erilaisia kokous- ja neuvotteluhuoneita. Kellarikerroksessa toimii lounasravintola Tyrmä.
Puistoja
Kaunpungintalon merkitystä korostavat puistot sen pohjois- ja itäpuolella.
Kaupungin talolta kohti ristinkirkkoa laskeutuu Marianpuisto. Se kuuluu osana Alfred Cawenin vuonna 1878 suunnittelemaa Lahden seremonia-akselia, johon nivoutuu kaupungin hallinto (kaupungintalo), kaupalliset toimet (tori) ja hengellisyys (kirkko). Museovirasto on määritellyt akselin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Varsinainen edustuspuisto, Saarisen suunnittelema Kaupungintalonpuisto on talon itäpuolella, johon on pystytetty merkittäviä patsaita, kuten Victor Janssonin tekemä Vapaudenpatsas, vuodelta 1921 sekä Yrjö Liipolan suunnittelema Työn Patsas, vuodelta 1946. Se kuvaa puunkaatajaa, ja se on omistettu lahtelaiselle puunjalostukselle ja työnteolle.
Kaupungintalon ympärillä oleviin kortteleihin on suunniteltu lisärakentamista. Näitä toimia perustellaan asuinkortteleiden tiivistämisellä, joka on aiempina vuosina jäänyt kesken.
Avoimet ovet ja tutustumiskierrokset
Tänä vuonna kaupungintaloon pääsee tutustumaan 17.4. ja 18.9., kun ovet avataan yleisölle. Lisäksi järjestetään kahdeksan yleisökierrosta 5.3., 16.4., 14.5., 11.6., 10.9., 15.10., 5.11. ja 10.12.
Etelä-Suomen Sanomien nettisivut kertoivat että kaupungintalon ensimmäiset avoimet ovet houkuttelivat paikalle satoja ihmisiä. [lisätty 17.4.]
Rakennus netissä
Kaupungintalon esittely, katso myös kaupungintalon virtuaaliesitys.
Lähteet:
Lahden kaupungin nettisivut
www.matkailu-opas.com
Lahden kaupungintalo – the Town Hall of Lahti
Kaupunkilainen 1/2012
Wikipedia