Kevään ja kesän aikana olen seurannut työmatkani varrella sijainnutta Paskurinojan kunnostustyömaata Ajokadun ja Launeen Citymarketin välisellä alueella. Paikalla on pyörinyt monenlaista maansiirtokonetta, mutta hiljattain koneet olivat hävinneet.
Eräs kaunis sunnuntaipäivä päätin käydä katselemassa tarkemmin työn tuloksia. Ja oikein hyvältähän se näytti. Uomaa oli avattu ja reunoille aseteltu kiviä ja istutuksia. Tällainen vesialueiden korostaminen piristää mukavasti, erityisesti ankean arkkitehtuurin ja asfalttikenttin puristuksissa. Kunhan kasvillisuus pääsee kukoistamaan, luulen että alueesta tulee entistäkin viihtyisämpi.
Lahden Paikannimistö -kirjassa (Marjukka Laapotti, 1994) kerrotaan että Paskurinoja saa alkunsa Lotilasta laskien Porvoonjokeen. Rinnakkaisnimiä ovat mm. Lotisevanoja ja Ruopanoja. Perimätiedon mukaan oja on aina ollut sameaa ja likaista ”kautta aikain”, mistä nimikin.


Kaupunkiympäristössä tällaisia projekteja soisi enemmänkin toteutettavan.
Tilanne 20.8.2023
Kuljin lauantaina 19.8.2023 Pohjoista Liipolankatua ja samalla tulin katsahtaneeksi Paskurinojan tilannetta. Se näyttikin oikein hyvältä. Ojan reunukset olivat saaneet vehreää kasvustoa ja vesi virtasi iloisesti. Kuten totesinkin, kasvillisuuden lisääntyessä, ojasta on muodostunut oikein piristävä keidas ajoratojen keskelle. Ainakin sorsat ja västäräkit näyttivät nauttivan ojan antimista.

Tilanne 16.8.2026
Paskurinojan kunnostustyöt välillä Kerintie-Pohjoinen Liipolankatu valmistuivat elokuussa 2026. Työt alkoivat huhtikuussa, ja kunnostettavan osuuden kokonaispituus oli noin 640 metriä. Myöhemmin uomaa on ilmeisesti tarkoitus kunnostaa Vanhanradankadulle saakka.
Lahden kaupungin sivuilla kerrotaan Paskurinojasta ja kunnostushankkeesta seuraavaa:
”Paskurinoja on Etelä-Lahden halki virtaava puro, joka laskee Porvoonjokeen. Sen valuma-alue on laaja ja tiiviisti rakennettu ja on noin 750 hehtaaria. Paskurinojalle vuonna 2020 laadittu selvitys tunnisti toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa ojan vedenlaatua ja pienentää tulvariskejä. Avouomaan johdetaan hulevesiä laajoilta katu- ja korttelialueilta hulevesiviemärissä, ja virtaamavaihtelut sateiden aikaan ovat suuria. Uomaan kulkeutuu myös pohjavettä, mikä ylläpitää virtaa sateettomina aikoina.
Tavoitteena on ehkäistä nykyisen avouoman eroosiota ja parantaa sen stabiliteettia eli vakautta sekä avata ja suojata yhdistyviä sivuojia. Lisäksi tarkoituksena on lisätä puroluonnon monimuotoisuutta ja kalojen selviytymistä rakentamalla koskimaisia osuuksia ja pohjakynnyksiä, kehittää purouoman maisemallista ilmettä sekä torjua vieraslajeja.”
Kävelin tuon reitin läpi ja kuvasin osuuden. Kaupunkiluonto näyttäytyi kiehtovalta ja tällä pienellä retkellä näin ojassa kalan. Matkan varrella näin myös kaksi käpytikkaa (toki voi olla sama) sekä neljä sinisorsaa. Viidennenkin, joka tosin nuokkui Pohjoisen Liipolankadun aiemmin valmistuneella osuudella.
Samalla matkalla näin oravankin nauttimassa käpyä.