Kirjoittajan arkistot:Sauli Hirvonen

Kirjastoon sunnuntaina?

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Etelä-Suomen Sanomien kertoi maanantaina 15.12. että Lahden kaupungin kirjaston aukioloja suunnitellaan laajennettavan myös sunnuntaille. Aiemmin ainakin Helsingissä muutamat kirjastot ovat olleet auki sunnuntaina ja pidän ehdotusta erittäin tervetulleena. Sunnuntaiaukiolon ehdotuksen esille tulon ajankohtaan voi osaltaan vaikuttaa marraskuinen pääkirjaston remontti, jolloin kirjastoon asennettiin mm. palautus-automaatit, joiden ansiosta henkilökunta saadaan nimenomaan siihe oikeaan asiakaspalveluun. Sunnuntaisi kirjaston ei tarvitsi tarjota kuin peruspalvelut, ja näistä automaatit hoitavat jo osan ja toivottavasti henkilökunnalle jää asiantunteva palvelualttius.

Aukioloajan laajentamista tuskin tullaan juurikaan vastustamaan, kuten on kauppojen kohdalla tapahtunut. Sunnuntaina on varmasti paras päivä monille käydä kirjastossa, koska jos kristillisten tai materialisten tarpeiden tyydyttämiseen (tai molempien) ei koe tarvetta, voi vaikkapa sateisen sunnuntain käyttää kirjastossa.

Kirjasto on yksi tärkeimmistä verovaroilla kustannetuista yhteiskunnallisia instituutioita, kiteytyyhän niissä länsimainen sivistys ja tasa-arvo, jonka palveluista voi nauttia jokainen, varallisuuteen katsomatta. Ainoa seikka asiassa ihmetyttää, on se että miksi aukioloaikoja ei ole aiemmin laajennettu koskemaan sunnuntaina.

Kirjastoista puhuttiin myös Ylen Radio Peilin Ennakkoluuloja-ohjelmassa, jossa väiteltiin kirjaston mahdollisesta kuolemasta. Orimattilan kirjaston johtaja Jari Paavonheimo pohti väitteitä kirjastojen mahdollisesta uhanalaisuudesta uusien sähköisten muotojen puristuksissa, mikä on ollut voimakkainta viime vuosikymmeninä. Paavonheimo totesikin että kirjastot voivat kuihtuvat, jos ne eivät seuraa kehitystä. Populaarikulttuurissa kirjasto mielletään usein pölyisiksi ja hämäriksi tai ainakin kuiviksi paikoiksi, jotka ovat pala menneisyyttä, eivätkä niinkään nähdä tulevaisuuteen suuntautuvina. Tärkeää onkin se että miten kirjastot pystyvät ja haluavat omaksua uusia tapoja toimia.

Paavonheimon mukaan kirjastot ovat eräänlaisia kulttuurin kokoonpanijoita, joita sivistyneissä yhteiskunnissa tarvitaan. Hän painotti etenkin kirjastojen tärkeyttä paikallisine informaatiokeskittyminä, joka tallentaa mm. paikallishistoriaa. Yksi suurimmista uhkista kirjaston elinvoimaisuudelle Paavonheimo arveli kuntien määrärahojen niukkuuden. Tämä nähtiin poliittisena kysymyksenä.

Orimattilan kirjaston johtajan mietteisiin on helppo yhtyä. Siispä kaikki kirjastopalveluja käyttämään.

Juna myöhässä taaaaas

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Seuraavat esimerkit arkistojen uumenista todistavat että rautateillä on – niiden trendikkäästä ja vihermäisestä imagosta huolimatta – perustavanlaatuisia ongelmia. Vai onko? Tarkoin valikoidut esimerkit on koottu Lahe Kaupunkilehdestä Lahen kaupungista, Suonesta. Niillä ei ole mitään tekemistä Suomen, Lahden kaupungin tai valtiomme rautateiden kanssa.

Heinäkuu 2002
Heinäkuu oli erittäin lämmin. Säätiedotuksesta ennustettiin kovaa tuulta, joka iskisi mereltä rannikolle ensi viikolla torstaina. Kova tuuli yllättikin junailijat ja se iskikin torstaina aivan kuten oli ennustettu, mutta koska ennustetta pidettiin vääränä, se yllätti. Pikajuna Turosta Hylsinkiin suistui kiskoilta jo asemalla, mutta pystyi jatkamaan matkaansa metsässä.
-On se törkeää että ostetaan junia jotka eivät pysy raiteillä kun siihen iskee mereltä 200 m/s puhaltava myrskytuuli. Minun pitäisi olla huomenna Kongossa, ja en usko että ehtisin, manasi aurinkohattuinen mies joka ei halunnut Matti Meikäläinen -nimeään julki.
Metsässä matka hidastui entisestään kun oravat katkaisivat hampaillaan ajolangat.
Lehtien yleisönosastopalstat täyttyivät vihaisista soitoista.

Huhtikuu 2005
Runsas luminen talvi aiheutti keväällä ennätystulvat Pohjonmaalla, joka yllättivät myös autoilijat. Korkealle nousseet vedet aiheuttivat pulmia tasoristeyksissä.
-On se törkeää että en voi ajaa autollani satasta tasoristeykseen katsomatta! Nyt minun pitää pysähtyä katsomaan tuleeko venettä! Junaa en halua vilkaistakaan. Tämä on pienen ihmisen kiusaamista, sanoi Teppo Hovi Ministään.
Pikajuna Aulosta Tampureelle myöhästyi puoli päivää, koska sen piti ajaa Pohjonmaan kautta. Humalainen veturinkuljettaja puhallettiin ja varkaita etsitään vieläkin.
-Sukellusvenehän tässä pitäisi olla että perille päästään. Miksei niitä ole Suoneen hankittu, pulputti rouvashenkilö pikajunan ravintolavaunusta, noin viiden metrin syvyydestä, jossa hän kertoi olevansa viettämässä kosteaa iltaa. Olut oli kuulemma laimennettu vedellä.
Radan rakentamisessa vastuussa oleva virkamies puolustautui sillä että tulvat oli kyllä huomioitu aikoinaan radan rakentamisessa.
-Rakennusmiehille oli jaettu kumisaappaat.

Helmikuu 2008
Kuun puolessa välissä Skemissä satoi lunta viisi viikkoa putkeen ja kinokset olivat lopulta miehen mittaisia. Rautatiet olivat valkean kullan peitossa, kuten erheellisesti sanotaan.
-On se törkeää että junalla ei pääse mihinkään, olemme motissa, emmekä pääse junaan joka on arvattavissa myöhässä, soitti lukija kotoaan toimitukseen.
Helmikuussa ihmiset ovat erityisen kiireisiä.
-Minun piti päästä tänä iltana tietokoneella katsomaan internettiä, mutta nyt se on mahdotonta, sanoi mies ruskeassa hatussa. Hattu oli valtava, jossa hän oli.
Muukin liikenne oli täysin pysähdyksissä.
-Mikä muu liikenne? Ei minua kiinnosta! Paitsi että tavarajunan on kuljettava vaikka ilman kiskoja!, kertoi normaalisti varastettua tavaraa myyvä ”Keke”, jolla ei ollut mitään sanomista.
Löytyi myös maltillisempiakin mielipiteitä.
-Onneksi työt on tehty jo pari kuukautta sitten, niin ei tämä haittaa, virkkoi tyynen oloinen valkopartainen herrasmies. Kommentin jälkeen sinitakkiset veivät punatakkisen.

Jokaisen tapahtuman jälkeen (jonkun) valtion rautatiet vaativat lisärahoitusta voittoihin.
Kuka vielä kehtaa valittaa että valitetaan vähästä ja se ettei valittamalla voisi vaikuttaa? Näin rautateillä, entäs teillä?

Lahti naamoissa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 11.

Lahden kasvot
Näinkin dramaattisesti nimetty artikkeli ei pääse tutkiskelussaan Facebookia pidemmälle. Facebook on kiitelty ja parjattu virtuaaliyhteisö, jossa oikeat ihmiset muodostavat ryhmiä, milloin mistäkin syistä, vain mielikuvitus rajana. Mielenkiintoiseksi tämä Lahden kannalta tekee että Facebookissa Lahdelle on perustettu kaksi ”virallista” ryhmää: ”Lahti” ja ”Lahti,Suomi, Finland”. Ehkä tässä on havaittavissa se, että jokainen haluaa luoda sen oman Lahden. Kärjistetysti tietenkin.
Ylläpitäjä kuvaa Lahti-yhteisöä seuraavin lausein: ”Group for all the people connected to the business city of Lahti somehow. It is the Chicago of Finland, it has the Lihamuki, it has the spirit. Sibeliustalo. Radiomäki. Mukkula. Liipola. You name it.”

”Lahti,Suomi, Finland” -ryhmän ovat ylläpitäjät kuvaavat ryhmäänsä ytimekkäästi ”Asun Lahdessa ja olen siitä helvetin ylpeä :D”.

Facebookissa ”Lahdella” on 3160 ja ”Lahti,Suomi, Finlandilla” 1158 jäsentä (11/2008). Se on hyvä määrä kun vertaa muihin isoon kaupunkeihin. Vertailun vuoksi jäseniä on Turussa 4251, Kuopiossa 2695, Oulussa 5226, Tampereella on sentään 4374, mutta se onkin Tampere. Opiskelijakaupunki Jyväskylässä on 3571. Sen sijaan Porilla on Facebookissa vehkeet levällään, ja sieltä voidaan erottaa neljä eri ryhmää: ”Pori” (19 jäsentä), ”Pori 2007” (48), ”Pro Pori” (149) sekä hulvaton ”Pori Suomen pääkaupungiksi” (673).

Jäsenten ottamia ja lisäämiä kaupunkikuvia löytyy vain ”Lahdelta” ja peräti videoitakin. Se mitä ne sisältää jääköön facebookilaisten tietoisuuteen. Kommenttakin löytyy molemmista Lahdista ja pääosin positiivisia.

Lahdelle on perustettu myös ”lahti on paska kaupunki” -ryhmä, johon kuuluu 38 henkilöä.
Facebookiin pääsee sisälle rekisteröitymällä. Muut joutuvat tyytymään tähän artikkeliin.

Lahtifb_lahti.jpg

Lahti,Suomi, Finland
fb_lahtisuomi.jpg

Vuoden lahtelaisen mietteitä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

lahtelainen_ots.jpg

Lahti-seuran hallitus valitsi Vuoden lahtelaiseksi 2008 kauppaneuvos Kaija Wardin. Eurokankaan omistaja on pokannut monia yrittäjäpalkintoja. Vuonna 1996 Kaija ja Calle Ward valittiin Lahden Vuoden Yrittäjiksi ja vuonna 1998 myönnettiin Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen Yrittäjä -palkinto. Lisäksi Kaija Ward on ensimmäinen nainen, jolle on myönnetty Päijät-Häme -mitali. Vuonna 2006 tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Kaija Wardin kauppaneuvokseksi. Hänet on myös nimetty kaksi kertaa Euroopan menestyneimmäksi naisyrittäjäksi, joten kansainvälisestikin Kaija Wardin ansiot tunnustettu.
Kaija Ward palkittiin 4.11.2008 seuran vuosijuhlassa. Perustelut löytyvät Lahti-seuran nettisivuilta. Lahti-Seura on valinnut Vuoden Lahtelaisen vuodesta 1981 lähtien.
Kaija Wardin mietteitä valinnasta.

Miltä valinta Vuoden Lahtelaiseksi tuntuu ja mitä se merkitsee henkilökohtaisesti?
Totta kai tuntuu hyvältä. Olen syntyperäinen lahtelainen ja on kiva huomata, että Lahdessa on huomattu, että arvostan Lahtea kotikaupunkina ja koetan viestittää sitä kaikille muillekin.

Mitä itse luulet mitkä ovat ne perustelut miksi teidät valittiin vuoden lahtelaiseksi?
Uskon, että juuri tuo positiivinen suhtautuminen Lahteen ja sen viestittäminen on ollut osittain syy. Lisäksi se on ollut enemmän mahdollistakin mm. Leijonan Kita – tv-ohjelman myötä. Ja ehkä myös sillä on ollut vaikutusta, että työllistämmekin yli 50 lahtelaista.

Miten lahtelaisuus näkyy omassa toiminnassasi henkilönä sekä yritystoiminnassa?
Aina kun mahdollista korostan kaikkialla ylpeänä, että olen kotoisin ”Lahesta” ja myös pääkonttorimme on täällä. Usein nimittäin ilman muuta oletetaan, että olemme jostakin pääkaupunkiseudulta.
Koska meillä on myymälöitä aivan ympäri Suomea, olen voinut tätä lahtelaisuutta korostaa hyvin sitäkin kautta. Kaikki henkilökunnan kokoukset olemme pitäneet myös täällä Lahdessa. Se tarkoittaa aikamoista yöpymismäärää vuosittain sekä mahdollisuutta esitellä näille ulkopaikkakuntalaisille Lahtea paremmin. Ja pääkonttorimme olemme myös yhä halunneet pitää täällä. Toivotaan, että se on mahdollista myös jatkossa, koska uuden isomman varasto-konttoritilan löytäminen rupeaa olemaan ajankohtaista. Näissä asioissahan tietysti viime kädessä ratkaisevat taloudelliset faktat.

Mikä Lahdessa on parasta, entä mitä kehittäisit Lahdessa?
Parhaita asioita Lahdessa mielestäni ovat seuraavat:

– Sijainti. Olemme lähellä pääkaupunkiseutua, jossa usein täytyy poiketa. Kuitenkin tästä on helppo mennä myös muualle Suomeen. Myös lentokenttä ja satama ovat hyvän matkan päässä, kun ulkomaan matkojakin aika usein tulee.

– Kaupungin koko. Sopivan pieni, että kaikki on helposti saavutettavissa, mutta riittävän iso, jotta ei ole mikään tuppukylä.

– Luonto ja vesi ovat oikeastaan keskellä Lahtea. Mäet, harjut, metsät. Ja vettä pitkin halukkaat pääsevät veneillään vaikka kuinka kauas. Kehittämisasioissa tärkeintä olisi pitää huolta, että keskusta pysyy elävänä. Meillä on hyvä tori kaupungin sydämessä kauniilla paikalla. Sinne pitää saada jatkuvasti erilaisia myynti- ja muita tapahtumia, joilla vedetään väkeä keskustaan.

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää lahtelaisille?
Ollaan ylpeitä upeasta kaupungistamme. Ei hakemalla haeta jatkuvasti vikoja, vaan kehitetään asioita yhteisessä hyvässä hengessä. Opetellaan hakemaan kokonaisuuden kannalta hyvää lopputulosta eikä itsekkäästi ajeta omaa etua.

Kauppakamarin kyselyssä toriparkille kannatusta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Hämeen Kauppakamari järjesti syyskuussa päijäthämäläisilleen jäsenilleen, yrityksille ja yhteisöille, kyselyn jossa tiedusteltiin toriparkkia ja pysäköintiä. Vastausprosentti oli 32. Vastanneista 70 prosenttia oli sitä mieltä että toriparkki on myönteinen asia Lahden keskustan kehittämisen kannalta. 40 % vastanneista katsoo että paikoistuspaikkoja lisäämällä vaikuttaa suoraan positiivisesti liiketoimintaa.

Asiasta lisää täällä.