MM-kisojen varjossa

Kuudentoista vuoden tauon jälkeen Lahdessa kisataan hiihtolajeissa MM-tasolla. Surullisen kuuluisat Lahden 2001 MM-hiihdot ovat jo reilusti takanapäin, mutta lienevät vielä tuoreessa muistissa doping-sotkujen takia. Suoranaisestihan Suomen Hiihtoliiton sisäiset sotkut eivät liittyneet Lahteen, mutta jättivät leimansa kaupunkiin.

Salpausselän kisat ovat edelleen tärkeä osa lahtelaista identiteettiä ja urheiluimagoa, halusi tai ei. On ollut kuitenkin havaittavissa, että kisojen urheilullinen puoli on jäänyt vuosien saatossa hieman taka-alalle. Ainahan kisat ovat ollet kokonaisuus, johon on liittynyt muutakin kuin pelkkiä hiihtolajeja.
Toisaalta on harmiteltu että kisat näkyvät vähäisesti esimerkiksi keskustassa ja keskustan liikkeissä. Tulevien MM-kisojen oheistapahtumat ovat nostaneet päätään ja ”kisahenkeä” on Lahdestakin löydettävissä jo tässä vaiheessa, piti kisoja tarpeellisena tai ei. Vuoden 2017 kisoista on tarkoitus tehdä koko maakunnan yhteinen tapahtuma. Kisat näyttyvät muuallakin alueella ”kisakylinä”. Suomen juhlavuonna kisoista haetaan myös myös Suomen juhlavuoden teeman mukaisesti yhteisöllisyyden henkeä.

Usein kuuleekin pohdintaa, onko järkevää ylläpitää kalliita tapahtumapaikkoja, ja voisiko esimerkiksi hyppyrimäkiä hyödyntää myös muuhun käyttöön kuin mäkihyppyyn, kiipeily- ja näköalapaikan lisäksi. Kilpailupaikkojen ylläpidon kustannukset ovat kaupungissa kestopuheenaihe, aina ennen MM-kilpailuita investointien tarve kasvaa. Viime vuonna esitettiin kritiikkiä, kun kisapaikkojen rakennus- ja kunnostustöissä tuhoutui sisällissodan aikaisia muinaismuistoja, mm. juoksuhautoja.
Tosin, järjestetäänkö jatkossa Lahdessa isoja kisoja, riippuu myös sekä kansallisesta että kansainvälisestä hiihtoliitosta. Ainakin tämän ESS:n uutisen perusteella hankausta tuntuu olevan. Toki MM-kisat tuonevat (toivottavasti positiivista) näkyvyyttä sekä rahaa kaupunkiin, suoraan ja välillisesti.

Mainittakoon, että olen itsekin ollut muutama vuosi sitten urheilukeskuksessa kunnostamassa kilpailupaikkoja, ja olen sitä mieltä että kisoilla on edelleen paikkansa lahtelaisessa tapahtumatarjonnassa.

Lahtelaisittain – ja miksei muidenkin – kannalta nosta kaksi asiaa, mitkä ns. pistivät silmään. Ensimmäisestä aiheesta on jo somessakin ehditty keskustelemaan.

1) Hiihtomuseo

Hiihtomuseo avautui loppiaisena pitkähkön remontin jälkeen. Jo joulukuussa Etelä-Suomen Sanomat uutisoi että museo tulee olemaan MM-kisaorganisaation käytössä, joilloin museo pidetään yleisöltä suljettuna. Museonjohtajaa tilanne luonnollisesti harmittaa, ja tuntuukin kovin oudolta että suomalaiseen ja lahtelaiseen hiihto- ja mäkihyppyhistoriaan ei pääse tutustumaan, vaan verorahoilla ylläpidettävä kulttuurilaitos on valjastettu kisaorganisaation käyttöön.
Vuosien 2015-17 talousarviossa todetaan: ”Hiihtomuseon vetovoimaisuutta kohennetaan käytettävin resurssein vuosina 2015—2016 ennen hiihdon MM 2017-kisoja.”
Kisojen aikana alueella on tuhansia potentiaalisia asiakkaita. Näin Suomea markkinoidaan ulkomaille sulkemalla suomalaisesta hiihto-osaamisesta ja -historiasta kertova museo kisojen ajaksi.

Tämänkin uutisen valossa museon kiinnipitäminen tuntuu hieman oudolta. Nythän kaupungilla ja hiihtolajeilla olisi ollut oiva tilaisuus markkinoida itseään oikeissa olosuhteissa. En kuitenkaan osaa arvioida mikä rooli museon sulkemisessa on kaupungilla, vai onko mitään.

Museo on joka tapauksessa nyt auki.

Pikku-Jumbo kulki rautatieaseman ja Salpausselän välillä moottoripyörämessuilla vuonna 2008 (Kuva Sauli Hirvonen)

Pikku-Jumbo kulki rautatieaseman ja Salpausselän välillä moottoripyörämessuilla vuonna 2008 (Kuva Sauli Hirvonen)


2) Salpausselän seisake

Satamaradan tynkä loppuu nykyään Salpausselän seisakkeelle, seisakkeelle joka perustettiin nimenomaan vuoden 1938 MM-hiihtoihin. Seisake on myös kesäisin ahkerassa käytössä museojuna-ajojen lähtöpaikkana.
Kisaorganisaatio on keksinyt radalle muuta käyttöä. Jo viime vuoden kisoissa rataosuus toimi hiihtäjien lämmittelyalueena. Tietysti hiihtäjät ovat kisoissa pääosassa, mutta ihmisvirtojen likellä keskeisellä paikalla alueelle olisi voitu sijoittaa esim. kisakävijöitä palvelevia toimintoja. Tämän tiedon mukaan kisajuna kulkee, mutta ajoi kisajuna tai ei, olisi paikalle voinut miettiä muutakin käyttöä, esimerkiksi junanvaunuista muodostettu ”kisakylä”, torin joulukylän tapaan.
Tällainen järjestely varmasti loisi lämpimää ja maanläheistä, suomalaista tunnelmaa aivan kisapaikan ytimeen.

Kisajuna Salpausselällä vuonna 2006 (Sauli Hirvonen)

Kisajuna Salpausselällä vuonna 2006 (Sauli Hirvonen)

Vastaa