Kalustesarjan kimpussa osa 5

Tämänkertaisessa katsauksessa ei paljon ole kerrottavaa, mutta jatkan kuitenkin kirjoitussarjaa. Kuviakaan en ottanut, sillä aihe on tuttu viime kirjoituksesta.

Tällä kertaa kävin huhtikuussa Wellamo-opistolla jälleen maalaushommissa. Opisto tarjosi edukkaasti kolme arki-iltaa puu- ja ja metallitöihin.

Iltapajojen ensimmäinen ilta meni tyystin hiontatouhuissa. Hiottavaa oli sen verran että, paperia piti hakea lisää ”paikallisesta sekatavarakaupasta”. Aiemmasta maalauskerrasta jääneet muutamat valumat piti hioa pois. Toisaalta maalia ei ollut tarpeeksi joissakin pinnoissa.

Keskiviikkona pääsin varsinaisin tositoimiin. Opettajan pienellä avustuksella kävimme läpi maalauksen vaiheet sekä ruiskun toimivuuden. Lisäksi opettaja sekoitti ohenteen ja maalin, saadakseen maalille halutun viskositeetin.

Tällä kertaa ruiskumaalaus sujui varmemmin ottein. Selvästi kehitystä edelliseen kertaan. Työ sujui paremmin kuin viimeksi, ja nopeammin. Jälkikin vaikutti paremmalta.

Torstaina hain osat pois niiden kuivutta vuorokauden. Täysin tyytyväinen en ollut ollut, joten vielä kuten edelliseen kertaan. Parantamisen varaa vielä jäi. Jotkin kalustesarjan osat kaipaavat vielä kolmannen maalikerroksen.

Joka tapauksessa projekti etenee – hitaasti – mutta ”eteenpäin on menty”.

Vastaa