Vesijärven satama pienoiskoossa 1/2 – Topparoikan kerhorata

Esittelyssä Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n tekemä Vesijärven sataman pienoisrautatie.
Toisessa osassa Tapani Laakson haastattelu, jossa hän kertoo omasta satama-alueen pienoisrautatiestä.

Topparoikan kerhorata, Vesijärven asema. (Kuva Sauli Hirvonen)

Topparoikan kerhorata, Vesijärven asema. (Kuva Sauli Hirvonen)

 
Taustaa

Ajatus Vesijärven satamaa esittävän pienoisrautatien rakentamisesta on lähtöisin Lahden historiallisen museon taholta. Silloinen museon amanuenssi Esa Hassinen otti yhteyttä Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n, ja selvisi että Lahden historiallisessa museossa tultaisiin järjestämään 5.11.1992-10.1.1993 Vesijärvi, luonto ja ihminen -niminen näyttely. Näyttelyyn tarvittaisiin pienoisrautatie joka esittäisi Vesijärven satamaa miljöineen noin 1920-1930-luvuilla. Radan tulisi olla toimiva, jotta yleisö voisi ajaa sen junilla. Museo tulisi kustantamaan kaiken tarvittavan materiaalin ja kaluston, ja rata tulisi siirtymään Topparoikalle näyttelyn jälkeen.

Topparoikkalaiset päättivät ottaa haasteen vastaan, saataisiinhan näin kerhorata työpanosta vastaan.

Rakentamisaikataulu oli tiukka, koska museon yhteydenotto tapahtui syyskuun aikoihin.

Rakentaminen

Kun päätös radanrakentamisesta oli tehty, päätettiin käyttää Märklinin vaihtovirtakalustoa, saatavuuden, toimivuuden ja vähäisemmän huollontarpeen vuoksi, mittakaavan ollessa pienoisrautateissä paljon käytetty 1:87. Saksalaisvalmistajan Märklinin luettelosta valittiin eniten suomalaismalleja muistuttavaa kalustoa, jonka jälkeen tehtiin kiskotussuunnitelma ja laitettiin hankinnat liikkeelle.

Esko Nikkanen piirsi rata-alustan kiskotussuunnitelman mukaan. Sen jälkeen piirustus toimitettiin museon omaan verstaaseen jossa rata-alusta valmistettiin.

Rata-alustan valmistuttua, se vietiin Topparoikan tiloihin, Mytäjäisten varikon vesitornin pajahuoneeseen. Alusta oli hyvin tehty maalausta myöten, ainoa poikkeus alkuperäissuunnitelmaan oli, että se oli nyt ”yhtäpuuta” kaksiosaisuuden sijaan. Alustan päälle tuleva rakennuslevy sahattiin rantaviivan muotoon ja liimattiin paikoilleen.

Ratapohja kiskotettin Märklinin kolmikiskojärjestelmällä ja ratateknisistä syistä rata rakennettiin perinteen mukaisesti soikioksi, jotta junalla voitiin ajaa ympäri.

Rata maisemoitiin. Aluksi Kariniemenmäki ajateltiin esittää pystysuorien sermien avulla, joihin mäki ja metsä kuvitettaisiin. Lopulta mäen virkaa toimitti kuitenkin vihreä samettikangasmytty.

Maisemoinnin yhteydessä tehtiin myös rataan liittyvät sähköistykset, esim. lähes kaikki vaihteet ovat käännettävissä sähköisesti.

Samanaikaisesti ratapohjan kanssa rakennettiin asemataloa, makasiineja yms. alueen rakennuksia. Aseman piirustukset saatiin Suomen Rautatiemuseolta, muita piirustuksia saatin Junat-lehdistä sekä itse mittaamalla ja piirtämällä. Museon edustaja valitsi rakennusten vaaleanrusken pintavärin.

Rata saatiin kutakuinkin valmiiksi näyttelyn avajaisiin, tosin asemarakennus ei vielä valmistunut, mutta aseman paikalle laitettiin puutikkuja yms, ja kävijöille ilmoitettiin että asemaa vielä rakennetaan, kuten materiaalistakin näkyy.

Näyttelyssä rata sijoitettiin vitriinin taakse, mutta kävijä kuitenkin pystyi ajamaan radan junalla. Rata toimi näyttelyssä hyvin, huoltotoimenpiteitä tehtiin ajoittain.

Pienoisrautatiet ovat ikuisuusprojekteja, joista löytyy kehitettävää ja korjattavaa. Erityisesti ratojen herkät sähköosat ovat vaativat huolellista ylläpitoa ja kunnostusta.

Maisemoinnissa suuri remontti tehtiin vuonna 2008 yhdistyksen 20. juhlavuonna. Rata sai Kariniemen mäkenä toimineen samettikangasmytyn tilalle ”oikean” mäen ja sen myötä myös tunnelin. Samalla maisemointia ja radan miljöötä kokonaisuudessaan kunnostettiin näyttävämmäksi.

Rata sai lisäksi kaksi suomalaistyyppista ”ruskeaa puuvaunua” vaunua.

Topparoikka ry täytti 25 vuotta vuonna 2013, oli jälleen aika remontille. Uutta kiskoitusta vaihdettiin vanhan tilalle ja mäen taakse tehtiin uusi sivuraide, jotta rataa voitaisiin ajaa helposti kahdella junalla. Myös maisemoinnissa tapahtui jälleen muutoksia.

Alkuperäistä rataa olivat tekemässä ainakin:
Jyrki Korhonen (sähköistystyöt, asemarakennus, ratapohja jne.)
Esko Nikkanen (asemarakennus, makasiinit, mökit, halkolotja, ratapohja jne)
Lauri Palo (nosturi, vaja, ratapohja jne.)
Jaakko Tuominen (aseman laituri, ratapohja jne.)
Arja ja Timo Vaittinen (ratapohja jne.)

Myöhempiä kunnostuksia on ollut tekemässä mm. Markus Helenius, Sauli Hirvonen, Tomi Hämäläinen, Esko Nikkanen, Esa Myyry ja Janne Ridanpää.

Työtunteja radan rakentamiseen on käytetty useita kymmeniä ellei satoja tunteja.

Info – Vesijärven sataman pienoisrautatie 1992-

Tapahtumia

Kerhorataa on esiteltyä vuosien mittaan useissa tapahtumissa. Pääpaino on ollut (pienois)rautatietapahtumissa, rata on ollut mukana 1990- ja 2000-luvulla lähes kaikilla Valtakunnallisilla Pienoisrautatie -päivillä.

Rataa esiteltiin vuosina 2006-2009 Lahden Rautatiepäivässä, jonka Topparoikka järjesti Lahden varikolla aina kesäkuun alussa, paikkana toimi Ei-lähiliikennevaunu.

Topparoikan toimintaa on tehty tutuksi pienoisrautatien avulla Lahden alueella muissakin tapahtumissa, mm. vuonna 2008, jolloin vietettiin yhdistyksen 20-vuotistaivalta, rataa ja toimintaa esiteltiin kahvittelun kera Lahden ympäristökeskuksessa Vesijärvenkadulla.

Syksyllä 2009 tehtiin esittelytilaisuus Lahden Länsiharjun kouluun. Videon ja pienoisrautateiden avulla kerrottiin rautateistä ja sen harrastamisesta. Esittelyssä kävi koulupäivän aikana vuorotellen tutustumassa kaikki koulun luokat opettajineen.

Elokuussa 2012 Suomen rautateiden 150-vuotisjuhlassa Hyvinkään rautatiemuseolla Topparoikka oli mukana omalla osastolla.

Syyskuussa 2013 rataa esiteltiin Lahden Yhteiskoulussa järjestettävässä Pienoismallinäyttely VII:ssa. Radan kunnostustöiden lisäksi näyttelyyn tehtiin radasta kertova info. Näyttelyyn osallistuminen oli osana Topparoikan 25-vuotisjuhallisuuksia.

Faktat

Rata rakennettiin syksyllä 1992 Lahden historiallisen museon toimeksiannosta Vesijärvi, luonto ja ihminen -nimiseen näyttelyyn, joka järjestettiin historiallisesssa museossa 5.11.1992-10.1.1993. Rata esittää Lahden Vesijärven asemaa ja satamaa joskus 1920-30-luvuilla.
Näyttelyn jälkeen rata siirtyi Topparoikalle ja on toiminut yhdistyksen ”kerhoratana” kiertäen lukuisissa pienoisrautatie- ym. tapahtumissa.

Kuvaus: Lahden Vesijärven asema ja satama n. 1920-30-luvuilla
Valmistuvuosi: 1992 – rataa huollettu/kunnostettu sittemmin useita kertoja
Mittakaava: 1:87 eli H0
Kiskot: Märklin M-kiskoitus – kolmikiskojärjestelmä
Kalusto: pääasiassa saksalaisvalmisteista, muutamia itse tehtyjä suomalaisia ruskeita puuvaunuja (valm. v. 2008) ja useita G-vaunuja (valm. v. 2013)
Rakennukset: asema tehty oikeiden piirustusten pohjalta, muita rakennuksia on tehty mm. itse mittaamalla
Alustan koko: 3 m x 1,2 m

Artikkeli on julkaistu aluperin Lahden rautatieharrastajien Topparoikka-jäsenlehdessä 1/2013.

Vastaa