Näytelmä: Syntynyt Lahteen


Syntynyt Lahteen -näytelmä sai välittömästi allekirjoittaneen mielenkiinnon heräämään. Aivan tarkkaan en muista missä yhteydessä ensimmäistä kertaa törmäsin siihen, muistaakseni sosiaalisessa mediassa näin näytelmän trailerin. Mielenkiinto kohosi näytelmää kohtaan ensi-illan lähestyessä, vaikka kovinkaan paljon traileri ei kertonut itse näytelmästä. Itseasiassa en ollut kovinkaan kiinnostunut edes pohtimaan sen sisältöä ennakkoon. Nimi kertoi jo kaiken oleellisen ja se riitti toistaiseksi.

Näytelmän ensi-ilta oli Lahden kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä 23.10.2012, johon saavuin seuralaiseni kanssa, tarkoituksena vain nauttia näytelmästä avoin ja vastaanottavaisin mielin.
Edellisestä kaupunginteatterikäynnistä oli jo vierähtänyt tovi, joten jo sekin, että takana oli tauko kaupunginteatterista, sai mukavia väristyksiä aikaan. Taide- tai kulttuurimuotona teatteri on kiinnostava ja yhtä lailla voi nauttia ammattiteatterista kuin harrastaja- tai nuorisoteatteristakin. Valitettavasti kesäteatterikin on jäänyt aikuisiällä liian vähälle, etenkin Lahdessa, vaikka monesti ke-väisin on ollut aikomusta mennä katsomaan. Ylipäänsä, viime kesä-teatteri kerrastakin on jo monen monta vuotta, viimeksi olin Suomenlinnassa eli Helsingissä.

No nyt olimme Lahdessa (synnyt-ty tänne), teatterissa ja tarkoituksena nauttia esityksestä ja kirjoittaa siitä. Se olikin haastavampaa mitä kuvittelin. Ensinnäkin tietoni näyttömätaiteesta ovat kovin suppeat ja toisaalta lahtelaisuudesta pohtiminen on aina vaikea pala. Silti ei haluaisi päästää itseään helpolla, vaikka tällä kertaa tullee raapaistua vain pintapuolisesti vähän molempia.

Näytelmä

Näytelmää luonnehdittiin ennakkoon että se on “yön mittainen matka Lahden sydämeen, sen menneisyyteen, nykypäivään ja tulevaisuuteen.“ Näytelmän käsikirjoituksesta, kuvamateriaalista ja haastatteluista vastasivat entiset lahtelaiset näytelmäkirjailija Marko Järvikallas ja kuvatai-telija Mikael Neiberg.

Syntynyt Lahteen on kiteytettynä lahtelaisuuden ytimeen kurkotteleva ja vajoava komedia. Näytelmää varten on tehty valtava taustatyö (ellei käsikirjoittajien Lahti-tietous ollut jo valmiiksi ensiluokkaista) ja sen annettiin myös näkyä ja kuulla: Lahtea käsiteltiin tässä tapauksessa tarkoituksenmukaisilla kliseillä. Dialogi sisälsi inhorealistisia havaintoja kaupungimme luonteesta ja se olikin ahdettu täyteen meitä itseään: oli kaupungin strategiaa, toriparkkia, baareja, Sleepy Sleepersiä, kansalaissotaa, järjestäytynyt rikollisuutta, vaakuna ja sen moniulottoinen merkitys ja kaikkea muuta, mitkä tietenkin nivoutui lahtelaisen identiteetin etsimisen/pohtimisen ympärille.

Huumori oli varsin hersyvää, ajoittain niin mustaa kuin farssiakin. Monesti hauskuus syntyi kahdesta näennäisesti erilaisesta asiasta, joilla ei ole näyttänyt olevan suoraa yhteyttä, mutta kun niiden välille saatiin yhteys, syntyi komiikkaa. Se tapa taitaakin olla yksi komiikan esittämisen perinteisistä tavoista ja tällä kertaa se toimi, ja ajoittain jopa naurattikin.

Syntynyt Lahteen koostui kar-keasti jaoteltuna kahdesta osasta, jotka olivat tyyliltään erilaisia.
Näytelmän ensimmäisellä puoliskolla Lahtea vatvottiin parisuhde-kontekstissa, jossa Lahti kutsuu kirjeellä ex-lahtelaista Juhania palaamaan “rikospaikalle”.

Toinen puolisko painottui enemmän Lahden metafyysisiin (olo)tiloihin ja sukellettiin syvälle tajuntaan pohtimaan miksi Lahti on Lahti: Menneisyys, nykyhetki, tulevaisuus. Mistä Lahti on rakentunut?

Paikat

Kohtausten siirtymissä kaupungin työmies kävi lavalla asettelemassa lavasteet kohtausten vaatimiin asetelmiin. Lavastus oli muutenkin onnistunut kaupungin ja sen paikkojen kuvauksen osalta. Tapahtumakeskiössä oli radiomastomainen koroke, joka muuntui vaikkapa Pitkä Pubiksi tai erotiikkaliikkeen tiskiksi. Yksi näytelmän tapahtumapaikkana toimi nykyään jo hieman unholaan jäänyt vesitorni eli näkötorni. Rakennuksena toki huomattu kaupungin silhuetissa, mutta paikkana valitettavasti jäänyt vähälle huomiolle.

Hahmoista

Pääosassa oli siis Juhani, joka palasi pääkaupunkiseudulta Lahteen hetkeksi. Perään lähti hänen espoo-laisvaimo Saara, jonka tietämystä tai tietämättömyyttä Lahdesta hyödynnettiin mainiosti tarinankerronnassa. Saaran äidillä oli sen sijaan hurjia kokemuksia Lahdesta Sleepy Sleepersin kulta-ajoista.
Timppa, juro ja junttimainen, mutta silti rehellinen, konstailematon lahtelainen mies. Raiskio sai hahmoonsa paljon syvyyttä, alun hieman vähä-älyisen ensi-vaikutelman jälkeen, joka lienee tarkoitettu.
Kaupunginvaltuutettu Laitinen oli rennon retosteleva lahtelais-hahmo.

Lopuksi

Teatterikokemuksena Syntynyt Lahteen oli piristävä ja kuten mainitsin myös hauska. Ensimmäinen osa oli selkeämmin rakennettu ja teatteriesityksenä miellyttävämpi. Jälkimmäisessä vyörytettiin paljon, mutta käsittelytavan takia mielenkiintoisempi.

Kokonaisuudessa hieno matka lahtelaisuuteen, yhteen sen tulkintaan, jossa oli otettu lahte-laisuuden moninaiset elementit hyvin huomioon. Tästä jäi pohdittavaa pitkäksi aikaa. Valitettavasti vain murto-osa siitä päätyi tälle paperille.

“Vielä vuosikausia sen jälkeen kun olin muuttanut pois Lahdesta, ajattelin että se saatana melkein nitisti minut, että sillä kaupngilla ei ollut minun kaltaiselleni ‘väärin ymmärretylle boheemille runoilijalle’ muuta tarjottavaaa kuin urheilua, betoniseinää, nyrkkiä ja keskikaljaa –  ja kun se meidän bändikin oli jo hajonnut…
Kun me haastattelimme Mikaelin kanssa tätä teosta varten entisiä ja nykyisiä lahtelaisia, nousi voimakkaana esiin positiivisista lähtökohdista kumpuava lahtelainen ylpeys.”

Marko Järvikallas

Syntynyt Lahteen [linkki sivuille ja näytelmän traileri]

Käskirjoitus: Marko Järvikallas ja Mikael Neiberg; ohjaus: Otso Kautto; lavastus ja puvut: Annukka Pykäläinen; kuvat ja videot: Mikael Neiberg; valosuunnittelut: Jouni Nykopp; äänisuunnittelu: Jukka Vierimaa; rooleissa: Jori Halttunen (Laitinen), Tapani Kalliomäki (Juhani), Aki Raiskio Timppa), Maija Rissanen (Mia), Mirja Räty (Hannele, Saaran äiti), Hanna Vahtikari (Saara) ja Kai Vaine sekä Kai Kokko. Kesto 2 h 30 min (sis. väliajan)

[artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 4/2012]

Valon houkutus – valokuvataidetta 2013

Lahden taidemuseossa 8.2.-26.5.2013

Lahden taidemuseon näyttelyvuosi 2013 avautuu upeasti tuoreen suomalaisen valokuvan voimalla. Valon houkutuksessa on esillä yhteensä 89 teosta 63 taiteilijalta ympäri Suomen. Valokuvavedosten lisäksi kokonaisuudessa nähdään videoteoksia, installaatioita, valokuvaveistoksia ja 3D-kuvia. Kaikki teokset ovat syntyneet 2010-2012 aikana.

Valon houkutus -näyttely jatkaa Lahden taidemuseon tuoreimman nykytaiteen esittelysarjaa valokuvataiteen osalta. Se on luonteva jatko vuosien 2008 Uusi maalaus ja 2011 Uusi veistos -näyttelyille ja niiden laajalle suosiolle.

Museossa järjestetään kevään aikana lisäksi Valokuvailtoja, joissa taiteilijat avaavat yleisölle näyttelyssä esillä olevaa ja muuta tuotantoaan.

Näyttely toteutetaan yhteistyössä Lahden valokuvataide ry:n kanssa.

Lue lisää Valon houkutuksesta museon sivuilta.

Näyttelyn taiteilijat

Henni Alftan, Petri Anttonen, Anna Autio, Maija Blåfield, Elisabet Cavén,
Annika Dahlsten & Markku Laakso, Antti Haapio, Satu Haavisto, Jenni Haili,
Hannes Heikura, Markus Henttonen, Mari Hokkanen, Wilma Hurskainen,
Jukka-Pekka Jalovaara & Samuli Kristian Saastamoinen, Martti Jämsä, Kapa,
Eeva Karhu, Marko Karo, Heli Kaskinen, Hertta Kiiski, Heli Konttinen,
Ville Koski, Maija Kurki, Johanna Lecklin, Kati Leinonen, Veera Lipasti,
Susanna Majuri, Timo Marila, Kimmo Metsäranta, Heini Nieminen, Paula
Nordfors, Juuso Noronkoski, Petri Nuutinen, Erica Nyholm, Milla-Kariina
Oja, Karoliina Paappa, Karoliina Paatos, Sami Parkkinen, Harri Pälviranta,
Annika Rauhala, Heidi Romo, Lauri Rotko, Hermanni Saarinen, Ilkka
Saastamoinen, Marja Saleva, Oula Salokannel, Santeri Sarkola, Maija
Savolainen, Saku Soukka, Axel Straschnoy, Anne Tamminen, Matti Tanskanen,
Tiina Tanskanen, Arto Timonen, Noora-Maija Tokee, Iikka Tolonen, Virpi
Velin, Kati Välimäki, Julia Weckman, Johannes Wilenius ja Gary Wornell

Kuraattorikierros

Valokuvataiteilija Ari Kakkinen johdattelee yleisön kuraattorikierroksellem lauantaina 2.3.2013 klo 13-14.

Näyttelyn yleisöopastukset (sisäänpääsyn hinnalla):

su 24.2. klo 13-14, su 17.3. klo 13-14, su 7.4. klo 13-14, su 5.5. klo 13-14, su 26.5. klo 13-14

Kultturalli lauantaina 16.2.

Lauantaina 16.2.2013 klo 10 alkaen starttaa kaikille Lahden kulttuurielämässä kaahaaville tarkoitettu Kultturalli. Tule paikalle keskustelemaan yhdessä Lahden kaupungin päättäjien, tapahtumajärjestäjien, hanketoimijoiden, freelancereiden, yhdistysten edustajien, luovien yrittäjien, opiskelijoiden ja itse joulupukin kanssa! Täältä löydät myös esiintyjiä tapahtumaasi, saat tietoa vaikka avustuksista kuorollesi, kehkeytyy uusia yhteistyökuviota ja keikkaa pukkaa.

Aamupäivän etapit: lastenkulttuuri, vanhuspalveluihin ja sairaaloihin kulttuuria ja taidetta, yleisötyö, taide työelämän kehittäjänä, luovien alojen yrittäjyys, taide&tiede

Iltapäivän erikoiskokeet: urheilutapahtumat ja kulttuuritapahtumat kohtaavat

Kahvia ja pullaa tarjolla Kansanopiston juhlasalissa koko päivän klo 16 saakka. Osoite Harjukatu 46, Lahti. Päivään voi osallistua oman aikataulun puitteissa 10 ja 16 välissä.

Kultturallin järjestävät Lahden kaupungin kulttuurikeskus, Lahden kaupungin tapahtumayksikkö ja IDEAL –hanke sekä Musiikki elämään -hanke.

Designmarkkinat lauantaina 9.2.

Malski-projektin etenemistä odotellessa Luovat ry avaa c/o MALSKIn Kulmakatu 5:ssä. Yli 400 m2 tiloihin avattaviin tiloihin tulee satunnaisesti tai vakituisesti vuokrattavia työpisteitä, kokous- ja seminaaritiloja, galleria ja pieni designmyymälä. Tilat ovat vuokrattavissa esim. järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön ja niissä tulllaan järjestämään myös erilaisia tapahtumia ja tempauksia.
Ovet ovat myös avoinna maanantaista 11.02. alkaen, aluksi klo 10-16.

Luovat ry järjestää 9. helmikuuta 2013 designmarkkinat klo 10-16, paikkana coMalski. Markkinoilla mukana:

Tytti Aalto Design (huovutetut sisustustekstiilit, neuleasusteet ja lasihelmikorut)
Jaana Ahjokangas Design (tarjottimet)
Soili-Riikka Andersson Tmi / Art Juvelo (korut ja pienesineet)
Beloved.fi / Zakka Works (uushopea- ja hopea-aterimista tehdyt käyttötuotteet ja korut)
EloQ (laukkuja ja kukkaroita)
Sirpa Hakala (neuleita ja neulottuja asusteita)
Huhtadesign (nahkalaukut ja –kukkarot, Tarinoita Suomesta -tekstiilit ja erilaiset pussukat)
Höö (design Sarianna Malmi)
Design Päivi Ilen (korut, astiat, asusteet lasista, tekstiilistä ja kierrätysmateriaaleista)
Tapio Kangasniemi (puisia käyttö/koriste-esineitä sekä tuohisia koruja)
Heli Kauhanen (korut ja pienesineet)
kh-design/JaW (Just a Weaver – kudotut tekstiilit ja tuotteet)
Leenan Taide & Koti (kuvataidetta; uniikkeja maalauksia, taidejulisteita, postikortteja, taidekalenteri)
Minna DESIGN (koruja, asusteita, sisustustuotteita)
Elisa Muhonen (neuleet; myssyt, huivit, rantiset, säärystimet, pellavatuubit)
Reetta Niemensivu (kortteja, sarjakuvia, vedoksia ym. paperitavaraa)
Arja Nora (metallilankatyöt)
Kikka Nyrén (kortteja, pienenpieniä maalauksia ja uniikkikeramiikkaeläimiä)
Taina Partala
Routa Design / Kirsi Vahtera (taotut metallituotteet)
Studio-Tsara (lasitaide)
Henna Tarkiainen (ystävänpäiväkortteja ja taidegrafiikkaa)
tina shukla design* (heijastimia ja koristeita)
Marianne Valola / Helmi Vuorelma Oy (kansallispukukankaasta valmistetut tuotteet ym.)
Satu Vuorinen (käsinpainetut keittiötekstiilit)

Bay City Rollers

Esittelyssä Lahti Roller Derby, lajissa on joka on Suomessa on vielä suhteellisen tuntematon suuren yleisön parissa. Tämän kovan kontaktilajin – jossa mustelmia ei vältellä – ideaa valottaa Bay City Rollersin Mirka Kiljala aka Munaliisa.
Lisää ajankohtaista tietoa joukkueesta seuran nettisivuilta tai Facebook-sivulta ja kuvia nähtävillä Helsinki Roller Derbys Queen Bs vs. Lahti Roller Derby (Bay City Rollers) -ottelusta täällä, kuvaaja Marko Niemelä.

Mitä on Roller Derby?
Roller derby on naisten kontaktilaji, jota pelataan nelipyöräisillä rullaluistimilla ovaalilla luisteluradalla. Roller Derby on lähtöisin 1920-luvun Yhdysvalloista ja nykymuodossaan se on ollut olemassa vuosituhannen alusta. Eurooppaan laji rantautui vuonna 2006.

Jutun lopussa lajista enemmän

Minkälaista toiminta on Suomessa?
Suomessa on tällä hetkellä 16 seuraa ympäri Helsingistä Ouluun asti, luistelijoita on noin 500, tuomareita n. 50 ja toimitsijoita 100. Ensimmäinen suomalainen joukkue, Helsinki Roller Derby, perustettiin vuonna 2009. Seurat pelaavat harjoitteluotteluita tai virallisia ”boutteja” toisiaan vastaan. Erilaisia sekajoukkue-kisatapahtumia ja bootcamppejä on myös järjestetty paljon. Kaikki derbyn pelaajat Suomessa oppii tuntemaan nopeasti. Kyseessä on varmasti kahtena viime vuonna ollut muotilaji, joten kasvu varmastikin tasaantuu, mutta – onko mitään muuta kontaktilajia, joka on nimenomaan naisille suunnattu eikä mikään siistitty versio miesten lajista? Laji on vastannut suomalaisten naisten tarpeeseen toimia ja harrastaa liikuntaa yhdessä ja yhteisöllisesti.
Vuonna 2012 nähtiin myös ensimmäinen miestuomareista koottu merby-joukkue.

SM-cup alkoi 19.1.2013, mitä se tarkoittaa ja kuinka iso merkitys sille on lajille?
SM-cup on pioneerihanke Euroopassa, mikään muu Euroopan maa ei ole perustanut kansallista liigaansa, joten sitä seurataan varmasti laajasti eurooppalaisella tasolla ja miksei muuallakin maailmassa. SM-cupin kattojärjestönä ja maajoukkueen organisaationa toimii Roller Derby Finland, jossa myös Lahdella on edustus. Suomen cupia pelataan yhdysvaltalaisen WFTDA:n (Women’s Flat Track Derby Association) sääntöjen mukaan. Vuonna 2013 SM-cupiin osallistuvat Suomen kuusi suurinta joukkuetta, joista LRD:n Bay City Rollers on yhtenä joukkueena. Lajille Suomessa SM-cup tarkoittaa entistä parempaa järjestäytymistä, tiivimpää yhteistyötä seurojen välillä, lisää näkyvyyttä ja tunnettavuutta sekä se karistaa varmasti viimeisetkin epäilykset siitä, etteikö laji olisi tullut jäädäkseen Suomeen.
Liigassa pelataan yksinkertaisena sarjana yksi kolmen ottelun turnaus ja kuusi kahden ottelun tapahtumaa sekä lopputurnaus. Jokaiselle joukkueelle tulee täten viisi ottelua sekä mahdollinen lopputurnaus. Voitosta joukkue kuittaa kaksi pistettä, tappiosta nolla. Runkosarjan neljä parasta pääsevät lopputurnaukseen. Ottelut järjestetään vuorollaan jokaisen seuran kotipaikkakunnalla.
SM-Cup on kuitenkin vain osa pelaamista – eikä ainoa autuaaksi tekevä. Pelaamme edelleen myös muita suomalaisia ja ulkomaisia joukkueita vastaan.

Minkälainen taso Suomessa ja Lahdessa on kansainvälisesti?
Suomi oli vuonna 2011 järjestetyissä MM-kisoissa viides, joten Suomen taso on kova, koska sijoitus oli kuitenkin sellaisten maiden jälkeen, joissa lajilla on pidempää historiaa. Lahti on yksi kuudesta SM-cupin  seurasta Suomessa, tarkkaa sijoitusta selvitetäänkin näissä otteluissa. Tavoitteenamme on olla neljän parhaan joukossa ja päästä lopputurnaukseen – pääkaupunkiseudun joukkueet ovat todella kovatasoisia. Eurooppalaisella tasolla Lahdella on suuntaa antava sijoitus jossakin 80 parhaan paikkeilla, mutta se ei ole mitään virallista, vaan riippuu nimenomaan siitä, että miten paljon joukkue on pelannut otteluista muita vastaan ja minkä tasoisia joukkueita vastaan. Vuoden 2012 loppupuolella LRD pelasi myös ottelun Trondheimissa, Norjassa, ja tavoitteenamme on pelata ulkomailla myös vuonna 2013 – Pohjoismaissa taso on aika samoilla linjoilla, joten tulemme varmasti kohtaamaan tanskalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia joukkueita pelikentillä. Lahden joukkueen kunto ja taidot ovat kovat, mutta loukkaantumisia on sattunut viime aikoina jonkin verran, joka on verottanut pelaajiemme määrää.

Miten toiminta käynnistyi Lahdessa?

Lahti Roller Derbyn perustaja on Pia Vanhalakka eli Rose McGoGo, joka aloitti lajin harrastamisen Helsingissä. Muutettuaan Lahteen Pia halusi jatkaa harrastustaan, otti selville Facebookissa muista kiinnostuneista lahtelaisista harrastajista ja perusti joukkueen vuoden 2010 kesällä. Vuoden 2011 lopulla LRD sai ensimmäistä kertaa koottua kokonaisen 14 pelaajan joukkueen, ja vuoden 2013 alkupuolella kootaan myös B-joukkue.

Minkälaiset harjoitteluolosuhteet Lahdessa on?
Tällä hetkellä harjoitteluolosuhteet Lahdessa ovat erinomaiset. Harjoittelemme luistimilla kolmesti viikossa Messuhallilla ja Jalkarannan koululla, sekä kerran viikossa lihaskuntoa harjoittaen tai lajikokeiluiden parissa, ns. ”off skates” eli ilman luistimia. Tällä hetkellä off skate -tilaamme Anttilan takana ollaan purkamassa pois, mutta varmasti löydämme jotakin korvaavaa, ja tokihan Lahti tarjoaa mahtavat harjoittelumahdollisuudet ihan kaikkeen liikuntaan – aina voi olla vaikka ulkona. Kesäisin luistelemme matkaa tai pyörimme skeittipuistossa.

Roller Derbyssä pelaajilla on ”taiteilijanimet”, mikä merkitys tällaisilla rooleilla on?
Taiteilijanimet ovat jäänteitä roller derbyn alkuajoilta, jolloin laji oli enemmän show’ta kuin urheilua. Taiteilijanimi on ehkä jonkinlainen alter ego, jonka suojissa voit olla juuri niin raju kuin haluat, huolimatta siitä, millainen olet muussa elämässä. Omalla nimelläkin voi pelata, sille ei ole mitään estettä. Nimet ovat monesti todella nerokkaita sanaleikkejä ja väännöksiä tai nimiä, jotka ilmaisevat pelaajan persoonallisuutta. Pelikentällä meidät kuitenkin tunnistetaan vain väreillä ja numeroilla, joten taiteilijanimi on vain lisäulottuvuus.

Houkutteleeko laji tietyntyyppisiä ihmisiä? Kuka voi alkaa harrastamaan ja mitä se vaatii?
Lajin aloituskynnys on matala, koska harrastajien tulee olla 18 vuotta täyttäneitä naisia, joten kukaan ei voi olla tässä lajissa hyvä ennestään siksi, että olisi treenannut sitä lapsesta asti. Niin ollen laji houkuttelee varmasti naisia, jotka eivät ole aiemmin harrastaneet mitään urheilua -silti mukana ovat myös entiset urheilijat ja entiset sohvaperunat rinta rinnan, eikä koskaan ole ennalta sanottua, että kenestä tulee parempia pelaajia. Lajiin tarvitaan yhtä lailla pieniä ja nopeita kuin myös isompikokoisia ja vakaampia pelaajia. Ensimmäisten kuukausien aikana harjoittelemme perustaitoja, jonka lopuksi suoritetaan luistelutaitoja mittaavat testit sekä kirjalliset teoriatestit. Näiden läpäisemiseen tarvitaan säännöllistä ja kovaa harjoittelua sekä sitoutumista joukkueeseen. Vasta tämän jälkeen pääsee harjoittelemaan pelaamista, osallistumaan harjoittelupeleihin ja sitä kautta virallisiin peleihin. Viimeistään testivaiheessa sellaiset naiset, jotka eivät ole olleet lajin suhteen vakavissaan, alkavat tippumaan pois.
Sinällään mitään tiettyä lajityyppiä en tunnista roller derby -naisissa, LRD:ssäkin on naisia 20 vuoden ikäjakaumalla, opiskelijoita, työssäkäyviä, äitejä, ihmisiä joka puolelta Suomea, monista eri perhe- ja koulutustaustoista. Kukaan ei varmastikaan pelkää mustelmia. Jos jotakin pelkää, tässä lajissa pelot karisevat helposti, ja mustelmistaan on välillä jopa ylpeä. Kehonkuva, käsitys itsestä, suhtautuminen muuhun elämään, haasteisiin ja kanssaihmisiin muuttuu nopeasti, kunto ja lihakset kasvavat, ja tajuaa, että kilot eivät aina ole pelkästään huono juttu. Sen vuoksi roller derby-nainen on varmasti terve, rehti ja hyvä suomalainen nainen, joka ei narise ja valita turhista.

Missä lajia, tietenkin lahtelaisten edustamana, pääsee jatkossa seuraamaan?
Seuraava SM-cupin peli järjestetään Kouvolassa 16.3., jossa Lahti pelaa Kouvolaa vastaan. Lahdessa järjestettävä SM-turnaus on toukokuussa helluntain paikkeilla – tarkka päivämäärä varmistuu pian. Osallistumme ja järjestämme otteluita muitakin seuroja vastaan kevään aikana, joista ilmoitamme nettisivuillamme ja Facebookin fanisivullamme. Lajista kiinnostuneet ovat tietenkin aina tervetulleita seuraamaan myös harjoituksiamme ottamalla yhteyttä etukäteen.

Laji pähkinänkuoressa

Roller derby on naisten kontaktilaji, jota pelataan nelipyöräisillä rullaluistimilla ovaalilla luisteluradalla.
Yksi ottelu koostuu kahdesta 30 minuutin erästä. Pelinappuloina toimivat pelaajat itse. Kentällä on kerrallaan 5 pelaajaa molemmista 14 hengen joukkueista.
Yksi pelaajista on pisteidentekijä eli ”jammeri” ja loput pelaajat ovat ”blokkereita”, jotka muodostavat ”pakan” yhdessä vastapuolen pelaajien kanssa. Blokkererit auttavat omaa pisteidentekijää pääsemään ensimmäisenä läpi radalla eteenpäin liikkuvasta pakasta – ja samalla estävät vastapuolen pisteidentekijää pääsemästä läpi.
Ensimmäisenä pakan läpi päässyt jammeri voi keskeyttää maksimissaan 2 minuuttia pitkän ”jamin” strategisesti haluamallaan hetkellä – pisteitä kertyy jokaisesta ohitetusta vastapuolen pelaajasta. Blokkerit saavat estää vastapuolen blokkereita ja jammeria taklaamalla.
Pakan liikkeillä, muodostelmilla, nopeudella ja paikoilla radalla on strategista merkitystä pelin etenemisessä. Rangaistuksia pelaajat saavat vääränlaisista taklauksista tai laittomista paikoista radalla.
Sääntöjä ja strategioita on paljon, mutta ne oppii nopeasti pelaamalla – ja jos ei muuten, niin pelissä on aina tuomareita, jotka huolehtivat pelaajien lähettämisestä rangaistuspenkille.

(lähde: Munaliisa)