Kaupunkikulttuuriseuran vappu

Lahden kaupunkikulttuuriseura kutsuu mukaan tekemään Lahden riehakasta ja valoisaa vapputunnelmaa 1.5.2008.

Klo 12 alkaen kokoontuminen Galleria Nuovon luokse (Mariankatu, avoinna 1.5. poikkeuksellisesti klo 12-15) jossa Pajutyttö-patsas saa perinteisen kukkaseppeleensä Galleria Nuovon väen toimesta. Galleriassa on esillä taidemaalari Urpu Ilasmaan maalauksia. Myytävänä on simaa ja ’Marian valheita’ eli frappeja (vappuleivonnaisia). Paikalla järjestetään taidearpajaiset, joissa on palkintoina grafiikkaa. Arpajaisten ja vappuherkkujen myyntituotto käytetään lahtelaisten koululaisten taidemuseokäyntien tukemiseen.

Pajutytön seppelöinnin jälkeen – ja ilman ollessa suotuisa – matka jatkuu Pikku-Vesijärven ympäristöön piknikille, jossa keväiset laulut ja runot tarjoavat vapaan estradin siman ja munkkien nautiskelun lomassa. Mukaan kannattaa ottaa omat eväät (laulut ja runot) mukaan lukien sekä tietenkin ystävät!

Kunta rajoissa

Häähumua
Hääkellot soivat Päijät-Hämeessä(kin) ja täällä käy pöytien ympärillä sänkyjen sijaan (tai tästä en ole ihan varma…) kova kuhina ja riiaus. Kuntia naitetaan yhteen, vielä kun se oikea löytyisi. No ehkäpä jonain päivänä lahtelaisetkin lipuvat auvoiseen kuntaliitoksen satamaan. Vaikka moniavioisuus on moraalisesti epäilyttävää, valtio siihen jopa kannustaa reilujen(?) myötäjäisrahojen muodossa. Kyläraiteilla puhutaan porkkanarahoista, mutta varoa pitää ettei EU:lta tule sanktioita tukirahojen väärinkäytöstä: ”Missäs ne porkkanat?”

Vaarana on että sähköisellä moniparisuhdemarkkinoilla voidaan sortua ylilyönteihin tai jopa ylimielisyyteen tyyliin ”noista muista kunnista en tiedä, mutta me ollaan ainakin heteroita.” Naimamarkkinoilla liiallisella ylpeydelle ei ole ole varaa ellei ole varaa. Joku haluaa säilyttää riippumattomuutensa ja jatkaa eloaan itsenäisesti. Ja mitäpä sitä yhdessä hengailemaan, jos yksinkin pärjää. Vasta aika näyttää, onko luodaanko kestävä todellinen rakkausavioliitto vai lässähtääkö liitto kiihkeän alkupainin ja samppanjan poksattelun jälkeen. Vai onko peräti kyseessä pakkoavioliitto, koska muita vaihtoehtoja ei ole? En tiedä.

Rajat
Aikuiset voivat tehdä mitä tahansa keskenään jos se tapahtuu yhteisymmärryksessä molempien (tässä tapauksessa kaikkien) ehdoilla. Silti on oltava tiukat vanhemmat (valtio), jotka sanovat viimeisen sanan että ne rajat pistetään, ettei eletä kuin pellossa. Vieläpä niiden porkkanarahojen kanssa. Kuntalain mukaan yhdistyvillä kunnilla on oltava yhteinen raja, maaraja. Tosin sitä ei pidä tulkita liian kirjaimellisesti, näin on sanottu oikeassa lehdessä. Tällä estetään, kuntaministerin ja virkamiesten mukaan sellaiset kunnat jonka näyttävät kartalla keskeneräiseltä palapeliltä. Pelätään kaikenmoisia sekaliittoja ja sehän ei sovi että lipsutaan ns. irtokuntiin. Sekös vasta moraalitonta onkin. Lahden seudun kunnat Lahti, Hollola, Nastola, Kärkölä, Hämeenkoski, Padasjoki ja Hartola ovat käyneet keskenään keskusteluja liitoksesta, Sysmän, Asiakkalan, Heinolan, Orimattilan ja Artjärven tehdessä omat johtopäätöksensä, oikeat tai väärät. Rajoista on siis keskusteltava. Otetaan esimerkki Etelä-Suomen Sanomista kopioidun ehdotuksen pohjalta:

ph_kartta.jpg

Kuten kuvasta näkyy, varsin luonnollisen oloinen kuntaraja suurkunnalle muodostuisi?
Padasjoki olisi yhteydessä Hämeenkoskeen pienen Asiakkalasta lohkaistavan
maakaistaleen ansiosta. Hartola liittyisi suurkuntaan Sysmän kunnan pohjoisosasta lohkaistavasta palasta. Kunnan rajat näyttäisi siis aivan syntyneen luonnollisesti ja kuntaministerin pelkäämästä ”friikkikunnasta” ei tietoakaan. No, sarkasmista ei ole tässä tapauksessa ole paljoa hyötyä kun asiansa tuntevat ministerit ja virkamiehet toisivat esille toisen painavan seikan perustellessa yhteistä rajaa. Se on yhdyskuntarakenne ja sen kehittäminen. Ja kuten kaikki tietää, Hartolan ja Padasjoen liitoskohdassa maankäyttöä olisi tehostetteva Päijänteellä, sillä vesialueen yhdyskuntarakenne on liian hajallaan ja ihan pohjassa. Talvisinkin se vain laajenee jään takia. Vaikeaa tulee olemaan.

Nimi

Jos ja kun suurkunta jossain muodossa syntyy, on jo nimiehdotuskin (-vaatimus) valmiina. Nimi on Kuningaskunta. Kuuluuhan kuntaan sentään itseään Kuningaskunnaksi tituuleeraava Hartola. Suurin syy kuitenkin on Jari Litmanen. Loistavat perustelut ja nimeen ei siis edes suomenkielentutkimuskeskus voi sanoa hirsipuupoikkipuolista sanaa. Älkää! Jooko…? Oli tulevan kunnan nimi mikä tahansa (Lahti), on koti aina koti.

On paljon kysymyksiä ja vielä enemmän vastauksia, joista en tiedä mitään, joten kuntauudistuksesta kannattaa tutustumassa asiallisilta sivuilta.


Lähteet
Etelä-Suomen Sanomat 19. ja 25. maaliskuuta 2008

Päivitys 21.4.2009
Juuri tulleen tiedon mukaan kuntaliitoksissa ei tarvitse yhdistyvillä kunnilla ei tarvitse olla yhteistä maarajaa! Mutta se on edelleen suositeltavaa.

Lahti vuonna 2025?

Lahden kaupunki on julkistanut neljä skenaariota siitä minkälainen Lahti on vuonna 2025. Niiden tarkoitus on helpottaa tulevien kuntastrategioiden laadintaa. Vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat ovat ”Nykypohjalta”, ”Yksin kasvuun”, ”Vahvemmat yhdessä” ja ”Yhdessä menestykseen”.
Neljätoistasivuisen tulevaisuus-pdf:n voi ladata Lahden kaupungin nettisivuilta.

Onnellinen kaupunki?

dodo_ots.jpg

Elokuvateatteri Kino Iiriksessa järjestetyn Kinos 08 -video- ja lyhytelokuvafestifestivaaliviikonlopun 28.-30.3. käynnisti Dodo ry:n Onnellinen Kaupunki -kiertue, jonka ensimmäinen pysähdyspaikka oli Lahti. Mistä oli kysymys? Muutamaan tarkasti kohdennettuun kysymykseen vastasi Kinos/Dodo-puuhamies Sami Keto. Lisää aiheesta myös Dodo ry.:n nettisivuilla.

Mikä on Dodo ry.?

Dodo on vuonna 1995 Helsingissä perustettu ympäristöjärjestö. Jo aika alkuvaiheessa taivaltaan Dodo löysi oman ympäristöjärjestölokeronsa ja osaamisalueensa kaupunkilaisuudesta. Kaupungistuminen on yleismaailmallinen nopeasti taphtuva ilmiö, joka tuo haasteita ympäristönsuojelun kannalta. Dodon tarkoituksena on tehdä tuosta haasteesta positiivinen kehityskulku eli osoittaa, että urbaani elämä voi olla ekotehokasta elämää. Oleellista on tietysti, miten kaupungit rakentuvat ja miten kaupungissa eletään. Liikkumisen, energiatarpeen ja aineellisen kuluttamisen minimointi tai muuttaminen ekologisesti kestävälle tasolle on avainasemassa.

Minkälaista toimintaa Dodolla on Lahdessa ja miten toiminta näkyy/kuuluu ja minkälaisia vaikutuksia toivot Dodolla olevan Lahden ilmapiiriin?

Dodon ominaisinta toimintaa on keskustelutilaisuuksien järjestäminen, joissa tuodaan esiin Dodon osaamisalueeseen liittyviä juttuja. Näistä keskustelutilaisuuksista on tarkoitus jättää joitain käsitteitä elämään, (kuten Onnelliset kaupungit). Jonkun tietyn teeman aiheisia (esim. kaupunkisuunnittelu) keskustelupiirejä on myös järjestetty, tällä hetkellä sellaisia ei tosin pyöri. Lisäksi tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa, Lahdessahan on aika pienet piirit.

Kino Iiriksessä Kinos 08 video- ja lyhytelokuvafestivaali -tapahtuman avasi perjantaina Onnellinen kaupunki -kiertue, jonka ensimmäinen pysähdyspaikka oli Lahti. Mikä oli Heikki Hakalan vetämän keskustelutilaisuuden ydin ja miten elokuvat ja Onnellinen kaupunki linkittyvät toisiinsa?

Tapahtuman tavoitteena oli pohtia minkälainen kehitys tuo ihmisille onnellisuutta, ja miten onnellisuuden tavoitteluun yhdistetään ekotehokkuus. Tavoitteena oli nostaa esiin myös se, mikä merkitys tässä voisi olla kulttuurilla, sekä sen tuottamisella että kuluttamisella. Esim. suomalaiset hakevat elämyksiä ja onnellisuutta liikaa esim. kaukomatkailulla tai pelkästään materiaan perustuvalla kuluttamisen kautta, joka osaltaan johtaa siihen, että meidän kulutustasoilla tarvittaisiin neljä maapalloa. Tämähän ei ole pysyvä tilanne, vaan fossiilisten luonnonvarojen ehtyminen, nouseva elintaso kehitysmaissa ja kasvavat ympäristöongelmat tuovat muutoksen tuohon asetelmaan joka tapauksessa. Tapahtuman tarkoituksena oli saada ihmiset huomaamaan, että muutos ei ole uhka heidän onnellisuudelleen, vaan päinvastoin se voi lisätä onnellisuutta.

Miten omasta mielestä keskustelupaneelin tavoitteet onnistuivat ja minkälaista palautetta järjestäjät saivat?

Kaupunginvaltuutettujen paneelikeskustelun tavoite oli antaa valtuutetuille haaste miettiä, mitä päätöksiä pitäisi Lahdessa tehdä, jotta Lahti olisi onnellinen ekokaupunki vuonna 2023. Haaste oli tosi hankala, koska onnellisuuden määrittely on niin vaikeaa, ja aika usein päivänpolittiiset asiat vievät huomion tällaisissa tilaisuuksissa. Ainakin valtuutetut toivat esiin halunsa pyrkiä kohti tuota tavoitetta. Ideoita ja toimintatapoja siitä, miten ekotehokkuus yhdistetään onnellisuuden tavoitteluun tarvitaan lisää, ja ne pitää saada ajettua päätöksentekoprosesseihin sisään.

Oma mielipiteesi siitä, mistä asioista koostuu onnellinen (Lahti) kaupunki?

– Yhteisöllisyys
– Tiivis asuminen
– Viihtyminen ja toimiminen omalla asuinalueellaan ja yhteisössään
– Hyvät mahdollisuudet elää ekologisesti kestävästi
– Lähipalvelut
– Aktiivinen ja osallistava kulttuurielämä
– Osallistavat toimintatavat (poliittisessa) päätöksenteossa
– Kevyt- ja joukkoliikenne