Tyrskyvät radioaallot

pasiradio.jpg
Pasiradio on itsenäinen hollolalaisen Pasi Viherahon ylläpitämä nettiradio, joka pyörii harrastuspohjalta ja riippumattoman radion toimintaa ylläpidetään mm. lahjoitusten avulla.
Yhteiskuntakriitikonkin mainetta nauttiva Pasi tarjoaa uutta ja vanhempaa musiikkia, väliin mahtuu puheluita ja teräviäkin kannanottoja päivänpolttaviin asioihin, niin Pasin kuin kuuntelijoidenkin toimesta.

Milloin ja mistä idea omalle radiolle?
Joskus muutamia vuosia sitten pienelle piirille haluttiin tehdä sisäpiiriohjelmaa ja siitä se sitten laajeni.

Mikälaisia teknisiä haasteita radiolähetyksen tekeminen vaatii?
Suurin haaste on löytää roskiksista/ihmisten pois heittämistä tavaroista sopivia elektronisia osia, komponentteja, joita voi hyödyntää tässä hommassa. Olen harrastanut elektroniikkaa pienestä lähtien ja on mielenkiintoista rakentaa erilaisimmista tavaroista sopivia kokoonpanoja. Esimerkiksi lähetyskalusto on itse suurelta osin korjattua ja rakennettua.

Mitä aiheita ohjelmissasi käsitellään?
Kaikkia mahdollisia. Meille saa soittaa ja sana on vapaa. Kaikki saavat sanoa sanottavansa jos jokin närästää pahemman kerran. Sensuuria emme juurikaan tunne.

Mistä hyvä radiolähetys koostuu?
Vaikea sanoa. Riippuu niin paljon ajankohdasta ja siitä minkälainen kuuntelija joukko meillä sillä lähetyksellä sattuu olemaan, yleensä olemme jonkin tietyn aiheen ympärillä. Yhteiskunnallisten ja miksei muidenkin epäkohtien esiintuominen on eräs päämääräni.
Teemalähetyksiä on ollut muutamia ja yleensä nämä ovat perjantai- ja lauantai-iltojen huvia. Lähetysajankohdasta johtuen olemme periaatteessa virtuaalinen kapakka.

Mitä arvelet, kuinka paljon sinulla on kuulijoita? Minkälaista on kuulijakuntasi?

Pasiradio tekee tilastot tekijänoikeusjärjestöjä varten jokaisesta lähetyksestä ja joskus on ollut yli 500 ja jopa 700 kuuntelijaa. Kuuntelulukuja on silti vaikea ennustaa, mutta on ollut havaittavissa että jonkinlaista vakiokuuntelijaporukkaa on tullut.
Kesäisin kuuntelijaluvut tippuvat, kun ihmiset ovat mökeillään ja matkustelevat.

Osaatko arvioida mistä päin kuuntelijasi ovat?
Kuuntelijat on ympäri Suomen ja joitakin kuuntelijoita on ollut mm. USA:sta, Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta. Jopa Australiastakin on kuunneltu.

Kuinka vahvasti Päijät-Häme kuuluu radio-ohjelmissasi ja millä tavalla?
Päijät-Häme kuuluu, jos on jotain erikoista tapahtunut, joka syystä tai toisesta pongahtaa pinnalle. Aiheita voi olla vaikkapa Päijät-Hämeen järvivesien lämpötilat tai keskustelu torialtaan palauttamisen puolesta. Toriallashan sijaitsi aikoinaan Lahden kauppatorilla ja mielestäni se toki tulisi siinä edelleenkin olla. Samoin torin alue oli paljon paljon viihtyisämpi joskus 80-luvun alkuaikoihin.

Kerro mielenkiintoisimmista radiolähetyksistä ja hetkistä?
Kyllä ne mielenkiintoisimmat lähetykset ovat olleet rautateiden ympärillä olleita lähetyksiä. Kesäkuun alun Lahden Rautatiepäivän-tapahtuman ympärillä pyörivä lähetys ja suoraan tapahtumapaikalta livenä tehty ohjelma on ollut haastavimpia.

Kuinka tärkeänä pidät tällaisen vapaamuotoisen radio-ohjelman yhteiskunnallisia vaikutuksia?
Erittäin tärkeänä. Nykymediat eivät anna kansan kertoa miten huonosti meillä tärkeätkin asiat ovat. Asioista vaietaan ja monet tiedotusvälineet lakaisevat ongelmia maton alle. Tämä ei ole oikea tapa.
Formaattiradiot eivät ole mielenkiintoisia. Niissä voidaan ennustaa suurelta osin mitä tuleman pitää. Meillä koskaan ei voi tietää mitä on tulossa.

Kuvaat myös videoita Youtubeen Lahden seudulta. Mikä tarkoitus näillä videoilla on?
Ei näillä mitään sen kummempaa tarkoitusta ole. Huvikseen näitä videoita kuvailen ja kun kerran niitä jopa katsellaan ja kommentoidaankin, niin miksipä ei? Esimerkkejä voi katsella täällä.

Milloin ja missä Pasiradiota voi kuunnella?
Pasiradio on internet radio joka kuuluu luonnollisesti internetissä osoitteessa www.pasiradio.com. Radio on nyt kesätauolla koska kuuntelijoita on kesällä vähän ja tekijänoikeusmaksut ovat kalliita, mutta jatkaa taas syyskuussa. Syyskuun ensimmäisenä perjantaina 4.9. klo 21 jyrähtää taas painavaa asiaa viikonlopputunnelmissa.

Keskustassa tapahtuu

Lahden Keskustaeheytys ry järjestää jälleen alkusyksystä kaksi Lahden keskustassa näkyvää ja kuuluvaa tapahtumaa. Toisen kerran järjestettävä Korttelit-tapahtuma perjantaina 7.8.2009.
Tuttua Taidelauantaina vietetään lauantaina 12.9. monipuolisten kulttuuritarjonnan siivittämänä ympäri keskustaa.
Lisätietoa Lahden Keskustaeheytys ry:n nettisivuilta.

Lahden Vesijärvi

Tervetuloa Vesijärvelle!
Pinnallinen esittely aina ajankohtaisesta Vesijärvestä ja sen rannoista.

vesijarvi1.jpg
Vesijärven rantaa ratapenkalta

Vesijärvi puhtaaksi
Vesijärvi on ollut viime aikoina voimakkaasti esille sen tilan huonontumisen takia. Aikoinaan Vesijärvi tunnettiin kirkasvetisenä ja runsaskalaisena, mutta teollisuuden ja asutuksen lisääntyessä, järveen lasketut jätevedet kuormittivat herkkää järveä. Etenkin 1970-luvulla järvi oli todella huonossa kunnossa. Järven tila parani pikkuhiljaa kohdistettujen toimenpiteiden ansiosta, mutta vasta vuonna 1987 aloitetulla Vesijärvi-projektilla saatiin lupaavia tuloksia. Projekti tähtäsi järven pelastamiseksi ja sen ansiosta veden laatu paranikin huomattavasti 1990-luvulla.

Yksittäiset hankkeet eivät kuitenkaan riittäneet pitkällä aikavälillä vaan tarvittiin pitkäjänteistä työtä Vesijärven hyväksi. Vuonna 2006 perustettiin Vesijärven Ystävät ry, jonka tarkoituksena on ylläpitää Vesijärven suojeluhenkeä yhteisillä tavoitteilla. Lisäksi jatkuvan seurannan ja hoidon koordinoimiseen perustettiin Vesijärvisäätiö vuonna 2007, jonka synnyttämä Puhdas Vesijärvi -kampanja herätti laajaa huomiota Vesijärven tilasta. Säätiö kanavoi rahoitusta Vesijärviohjelman mukaisiin vesihoidon toimenpiteisiin ja tutkimukseen.

Vesijärvi-tietopaketti Vesku.net-sivuilla sekä Wikipediassa.

pikkuvesku1.jpg
Pikku-Vesijärven iltaidylliä

Pikku-Vesijärvi
Pikku-Vesijärvi syntyi vuonna 1869 kun Pietarin radalta rakennettiin pistoraide Kariniemessä sijainneeseen sahalle. Rataa varten rakennettu ratapenkka halkaisi lahden ja näin synnytti pienen Vesijärven. Aikoinaan järvi ulottui lähes Lahden kartanolle saakka, mutta Vesijärven pintaa laskettaessa 1800-luvulla ja täytön takia rantaviiva vetäytyi useita kymmeniä metrejä.

Pikku-Vesijärven tilanne huonontui etenkin niinä muutamana vuosikymmenenä (1919-1931), kun Pikku-Veskuun johdettiin kaupungin jätevesiä puhdistamattomina, kuormittaen järven haisevaksi likalammeksi ja kuten edellä mainittiin, likavedet vaikuttivat koko Vesijärven kuntoon.

Vuonna 1998 vesialue tyhjennettiin ja sen pohja ruopattiin liejusta. Samalla järveen istutettiin arvokaloja ja muutaman vuoden ajan Pikku-Vesijärvessä toimi kalastuspuisto Vonkale.

Järven täyttämistäkin on ehdotettu, mm. sen jälkeen kun Kartanon maat, mukaanlukien Pikku-Vesijärvi liitettiin kaupunkiin monimutkaisen prosessin jälkeen viimein vuonna 1924.
Suurisuuntaisissa kaavasuunnitelmissa Pikku-Vesijärven seutu oli täytetty ja paikalla rakennuksia, mutta näitä suunnitelmia ei muutamia yksittäisiä kohteita lukuunottamatta toteutettu ja 1940-luvulla lammen ympäristöä suunniteltiin virkistyskäyttöön, jota se on tänä päivänäkin.

Jalkarannantien varrella ennen viime vuosisadan puoliväliä sijainnut Myllykylä-niminen talorykelmä purettiin puiston ja urheilupaikkojen tieltä. Nykyään niillä paikoin sijaitsee urheilutalo. Aluetta kehitettiin avoimeiksi urheilupuistoksi joka sai nimensä Kisapuisto: Puistoon rakennettiin jalkapallostadion joka valmistui Helsingin olympialaisiin. Stadionilla pelattiin kolme ottelua.

Pitkään Kariniemen puoleisella rannalla toimi Karirannan kesäteatteri, mutta säännölliset esitykset lopetettiin vuonna 2005. Katsomorakenteita on myöhemmin hyödynnetty mm. musiikkiesityksissä.

Pikku-Vesijärven kaupunkin puoleiseen päähän rakennettiin vuonna 1997 Lahti Energian toimesta Pohjoismaiden suurin musikaalinen suihkulähde eli tuttavallisesti vesiurut.

Lammella on myös ”Vauhtia” patsas, joka sijaitsi kauppatorilla, mutta siirrettiin Pikku-Vesijärveen vuonna 1962. Patsaan on suunnitellut Oskari Jauhiainen.

Pikku-Veskusta lisää Vesku.net ja Perhorasia-nettisivuilla sekä Wikipediassa.

Ratapenkka

Teollisuuden väistyttyä kaupungin rannoilta, vanha ratapenkka sai uudet käyttäjät kävelijöistä ja pyöräilijöistä. Tätä edesauttoi vuonna 1994 satamaan johtavien raiteiden vahingossa suoritettu purku. Matkailua ja yleisötapahtumia palvelevan rautatien palauttaminen on ollut esillä vielä nykyäänkin.

1990-luvun lopulla ratapenkkaa levennettiin ajoratasuunnitelmien takia, mutta autoliikenteen siirtämiseksi penkalle myöhemmin luovuttiin. Aiheesta lisää mm. täällä.
satama1.jpg
Talvi-ilta hiljentää Vesijärven sataman

Satamat
Puhuttaessa Vesijärven satamasta tarkoitetaan nimenomaan Lahden satamaa, joka 1980-90-lukujen taitteessa vapautui teollisuuden ikeestä lahtelaisten käyttöön. Alueen avautumisen laajuudesta tai sen suppeudesta on esitetty myös kritiikkiä runsaan rantarakentamisen johdosta, mutta itse satama on saanut kiitosta lahtelaisten olohuoneena, maankuulusta Sibeliustalosta puhumattakaan. Vanha Vesijärven asema on nykyään kahvilana ja vanhan makasiinin viereen rakennettu toinen makasiini, toimivat satamatapahtumien pitopaikkoina.

Sibeliustaloa vastapäätä sijaitsevassa vanhassa tiilisessä tulitikkutehtaassa järjestetään puuarkkitehtuuriin liittyviä näyttelyitä Pro Puun toimesta ja sataman ympäristöön rakentuva puuarkkitehtuuripuisto on herättänyt huomiota, etunenässä Piano-paviljonki Ankkurin rannalla. Puisto täydentynnee vielä tulevaisuudessa mm. Kariniemen rinteeseen sijoittuvalla levähdystasanteella.

Lahden satamassa Vesijärvi on toiminut myös kiistellyn ja kiitellyn F1-veneiden osakilpailun pitopaikkana vuosina 2008 ja 2009.

Lahden kaksi muuta satamaa Teivaan ja Niemen satamat palvelevat veneilijöitä ja molemmissa on myös caravanaripalvelut vierasveneilijöille. Teivaan satama sai oman ravintolansa satama-alueen kunnostuksen yhteydessä. Niemen satamassa palvelut ovat monipuolisemmat ja se on ainoa satama josta veneilijät saavat polttoainetta. Myös kalastajien tarpeet on huomioitu.

Lisää satamista kertoo Wikipedia ja Lahti Travel sekä Lahden kaupungin nettisivut.

teivaa1.jpg
Teivaan sataman ravintola

Lahtelaistaiteilijalle ensimmäinen sija

Lahtelainen kuvataiteilija Pekka Hokkanen saavutti ensimmäisen sijan jokavuotisen Lessedra World Art Print Annual 2009. Lessedra on maailmanlaajuinen taidegrafiikan näyttely, johon valitaan taiteilijat teoksineen avoimen tarjonnan perusteella. Valinnat tekee kansainvälinen Jury. Tänä vuonna 665 taiteilijaa 66 eri maasta tarjosi töitään näyttelyyn ja näistä 535 otettiin mukaan näyttelyyn. Palkintolautakunta valitsi kolme palkinnon saajaa, sijoin 1., 2. ja 3. sekä erikoispalkinnon saajat 9 kappaletta.

Miten tämä kaikki kävi Pekka Hokkanen?
– Osallistuin lähettämällä kolme uusinta teostani eli vedosta suoraan Jury-vaiheeseen ja tulin valituksi sisään, ja myöhemmin palkituksi. En tiedä tarkkaan, mikä kolmesta tarjotusta työstäni on palkittu ja mikä ei.
No, miltä nyt tuntuu?
– Tuntuu mukavalta kun saa tunnustusta kansainvälisellä tasolla, varsinkin kun osallistujiakin on näin paljon, ja erityisesti lämmittää kun pitkän ja työtäyteisen kauden jälkeen tulee tällainen meriitti.
Miten uskot tämän vaikuttavan jatkoon?
– Vaikea sanoa. Kyllähän se ansioluettelossa painaa aika paljon tuollainen saavutus, kun vaikkapa näyttelyaikoja hakee, Hokkanen miettii.

Julisteita Lahden museoissa

Taidemuseossa avautuu sunnuntaina 14.6. 17. kerran kansainvälinen julistebiennale ja tällä kertaa esillä on vaatimattomasti maailman parhaat julisteet. Biennalessa on kaksi sarjaa: yleinen sarja, johon kuuluvat sosiaaliset ja aatteelliset, kaupalliset ja kulttuurijulisteet. Ympäristöjulisteet muodostavat oman erikoissarjansa.

Julisteita saapui lähes 2600 julistetta eri puolelta maailmaa, osallistuvia maita yhteensä 49, joista uusia tulokkaita Uusi-Seelanti ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Biennalen kilpailutoimikunta valitsi näyttelyyn 252 julistetta 35 eri maasta. Valintaperusteissa korostuivat ajankohtaisuus, korkeatasoinen visuaalinen suunnittelu, uuden ilmaisun etsiminen ja monikulttuurisuuden arvostaminen.

Julistemuseon järjestämä näyttely kestää 27.9.2009 asti.
banneri_pieni.gif

Lahden historiallisessa museossa kolmen monitahoisen julistenäyttelyn kokonaisuus. 3×1=1 Julistenäyttely on kolmiosainen, jossa kahdessa huippusuunnittelijat tarttuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin käsitellen niitä kukin omalla tavallaan. Näyttelyn kolmas osa kertoo huipputason graafisen suunnittelijan elämäntyöstä.
311otsikko.jpg

Hiihtomuseon kesässä saadaan nauttia nostalgisesta julistetaiteesta. Useat kuuluisat suomalaiset taiteilijat, kuvittajat ja mainosgraafikot ovat suunnitelleet urheiluaiheisia julisteita eri tapahtumiin.

Sunnuntaina 14.6. avautuva Urheilu julistetaiteen innoittajana -näyttely tuo esille tunnelmia urheilun maailmasta. Julisteiden estetiikkaan on vaikuttanut urheilun vauhti ja voima. Näyttelyn julisteet on koottu Lahden julistemuseon kokoelmista.2060131.jpg
Salpausselän Hiihdot Lahdessa 26-27.2.1949
Raimo Raimela
litografia 1948
99,5  x 67 cm
Julistemuseo, Lahti