Lahti-seuran lausunto Uusi Kunta -hankkeesta

Lahti-Seuran tehtävänä on mm. ”syventää (Lahden) asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa”. UusiKunta-hanke ei tätä tehtävää muuksi muuta, mutta hankkeen toteutuminen luonnollisesti vaikuttaa niin Lahti-Seuran kuin muidenkin kotiseutuyhdistysten toimintaympäristöön.

Lahti-Seura näkee, että mahdollisessa uudessa suuressakin kunnassa tarvitaan kotiseutuyhdistyksiä huolehtimaan paikallisen perinteen säilyttämisestä ja alueellisesta omaleimaisuudesta sekä yhdistämään yhteisen kotiseudun asukkaita. Vaikka kunnallinen jaotus muuttuukin, on vanhoilla kotiseutuyhdistyksillä edelleenkin tärkeä tehtävänsä, kuten on osoittautunut viime vuosina tapahtuneiden kuntaliitosten yhteydessä. Vahva alueellinen kotiseutuhenki voi terveellä tavalla rikastuttaa ja vahvistaa myös koko uuden kunnan toimintaa. Myös Suomen Kotiseutuliitto on kiinnittänyt huomiota siihen, että kuntaliitoksien yhteydessä voidaan säilyttää perinteisten kuntien alueet jonkinlaisina pitäjinä, joissa juuri kotiseutuyhdistys toimii henkisesti yhdistävänä tekijänä. Sen sijaan alueellista palvelutoimintaa voidaan toteuttaa toisinkin, jos se tarkoituksenmukaiseksi katsotaan.

Lahti-Seuran käsityksen mukaan on tärkeätä, että kotiseutuyhdistysten toimintaedellytykset varmistetaan myös mahdollisessa uudessa kunnassa. Näillä vapaata kansalaistoimintaa harjoittavilla yhdistyksillä on tärkeä roolinsa paikallisen elämän asiantuntijoina ja kotiseutuun kasvavien juurien ylläpitäjinä. Paikallisdemokratiaa ja osallistumista toteutettaessa niillä voi olla hyvin tärkeä merkitys. Kotiseutu-, kylä- ja asukasyhdistykset muodostavat sellaisen resurssin, että sen merkitystä ei pidä aliarvioida.

Lahti-Seura katsoo, että jos vanha Hollolan emäpitäjä, ”Suur-Hollola” muodostuu uudelleen, on tämän uuden Lahden kaupungin rikkaus se, että sillä on eri alueilla monimuotoista ja rikasta kansalaistoimintaa ja perinnetyötä. Ihmisen halu kuulua johonkin, tuntea omat juurensa ja asuinseutunsa historia, vaikkapa vasta seudulle muuttaneenakin, on tulevaisuudessakin tärkeää.

Sauli Hirvonen    Martti K. Lehto
puheenjohtaja     varapuheenjohtaja

Lausunto on saatettu myös Uusi Kunta -hankkeen selvitysmiehen Osmo Soininvaaran tietoon.

–

Lahti-seura ry on vuonna 1946 perustettu kotiseutuyhdistys.

Lahden Timantit

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 18.

Timanttien etsintää
Etelä-Suomen Sanomat avasi jokin aika sitten oman blogipalvelunsa ja monet ovat tarttuneet mahdollisuuteen tuoda tärkeät ja vähemmän tärkeät asiat lähes koko kansan tietoisuuteen.

Yksi ESS:n alla toimiva blogi on hyvin lahtelainen Lahden Timantit. Sillä on kevyt, kotikutoinen lähestymistapa aiheisiin. Blogissa käsitellään musiikkia, teatteria, viihdettä, tyyliä ym. Artikkelit ovat kuvapainotteisia ja niistä kumpuaa hyväntuulisuus.

Visuaalisesti sivu on maltillinen, taustalla oleva seinä luo blogiin infotaulun tuntua. Säkenöivä ja menevä Timantti-logo arkisessa puuseinässä luo ristiriitaa, joka tosin voi viitata symbolisesti ”arjen timantteihin”. Jotain häiritsevääkin löytyy: Teksti on kauttaaltaan kursiivina, joten lukemista se hieman häiritsee. Rakenteellisesti sivusto kuitenkin noudattaa tuttua ja turvallista blogikaavaa.

Lahden Timantit

Muotoilu- ja taideinstituutin lopputyöelokuvanäytös

Lahden muotoilu- ja taideinstituutin perinteinen lopputyöelokuvanäytös järjestetään tänä vuonna Kino Iiriksessä Lahdessa ja elokuvateatteri Orionissa Helsingissä.

4.6. klo 16 Kino Iiris, Saimaankatu 12. Ohjelmassa neljä lyhytelokuvaa:

–Ilman sanoja, fiktio n. 17 min
Ohjaus: Joel Siitonen, kuvaus: Italo Moncada, leikkaus: Ansu Lamminen, äänisuunnittelu: Anna-Mari Vesterberg

–Onni, fiktio n. 15 min
Ohjaus: Lauri Moilanen, kuvaus: Antti Halkoaho, leikkaus: Mari Ryynänen, äänisuunnittelu: Toivo Kallio

–Isän silmät, fiktio n. 10 min
Ohjaus: Ville Vainio, kuvaus: Mika Voutilainen, leikkaus: Mari Ryynänen, äänisuunnittelu: Toivo Kallio

–Little baby nothing, dokumentti n. 30 min
Ohjaus: Antti Murto, kuvaus: Italo Moncada, leikkaus: Mikko Saviniemi, äänisuunnittelu: Antti Onkila

Maataidetta lahtelaisten olohuoneessa

Maataidetta Pikku-Veskun rannalla (kuva: Irja Vuorela)

Maataide on taiteen muoto, jossa maan kamara tai maisema muutetaan taideteokseksi. Maataiteessa käytetään mielellään paikalla olevia materiaaleja sen sijaan että muualla tehty taideteos sijoitettaisi ulos. Maataide syntyi 1960-luvulla Yhdysvalloissa, missä se tunnetaan nimillä earthworks tai land art. Alun perin teoksia tehtiin vaikeasti saavutettaviin paikkoihin vastalauseena gallerioiden ja museoiden käytännöille. Tarkoitus oli myös vastustaa taiteen kaupallisuutta ja tehdä teoksia, joita ei voi myydä. Maataiteen tekijät kuitenkin dokumentoivat teoksensa valokuvin ja filmein, joita sittemmin asetettiin näytteille.

Ekologinen ja ympäristötietoinen ajatus on kuitenkin ollut enemmän mukana maataidetta seuranneessa ympäristötaiteessa. Suurten maamassojen liikuttelu maataiteen tapaan ei ole kovin ympäristöystävällisistä. Myöhemmin tuli suositummaksi tehdä pieniä, lähes huomaamattomia merkkejä maastoon, edelleen luoksepääsemättömiin paikkoihin, ja valokuvata prosessi ja lopputulos. Esimerkiksi Richard Long ja Andy Goldsworthy tekivät suoria viivoja maastoon kävelemällä.

TSL:n Lahden seudun opintojärjestö haluaa kääntää edellä kerrotut ajatukset maataiteen vaikeasta saavutettavuudesta päinvastaiseksi ja haluaa tuoda omatoimisen taiteentekemisen mahdollisimman lähelle ihmisiä – lahtelaisten olohuoneeseen eli Pikkuvesijärven puistoon. Hiekkamateriaali on samaa kivituhkaa kuin puiston käytävät ja taideteokset jäävät – tasoiteltuina – syntysijoilleen. Lisäksi on käytettävissä luonnonmateriaaleja, jotka tosin siistitään pois viikonlopun jälkeen. Tapahtumasta on muotoutunut taidekurssityyppinen, vuonna 2007 ohjaajana oli lahtelainen kuvanveistäjä Kalle Mustonen ja vuonna 2008, samoin kuin tänäkin vuonna, ohjaajana toimii kuvataiteilija Milla Broman Turusta.

Kuten maataiteessa yleensä on tapana, teokset sekä niiden tekeminen on Lahdessakin tallennettu kuvaamalla, vuonna 2007 niitä hyödynnettiin järjestön 50-vuotisjuhlan yhteydessä olleessa valokuvanäyttelyssä. Lisäksi parhaat kuvat on julkaistu opintojärjestön tai liiton seuraavan vuoden toimintakalenterin kuvituksena ja näin tapahtuuu myös vuonna 2011.

Puisto on miellyttävä ympäristö uurastuksen lomassa pidettäville lepohetkille, hellepäivänä löytyy varjoa ja viileällä säällä voi tehdä lämmittävän juoksulenkin Pikkuvesijärven ympäri. Tapahtumaan on aina kytkeytynyt myös musiikki ja yhteislaulu. Tänä vuonna oheisohjelmasta vastaavat musiikin ammattilaiset Jan Dobrowolski ja Heljä Korja.

Tärkeintä taiteen tekemisessä ovat kuitenkin ihmiset ja heidän oivalluksensa – tässä maataide ei ole poikkeus. Eräs merkittävä poikkeus perinteiseen taiteen tekemiseen nähden on maataideteoksen erityinen soveltuvuus ryhmän toteutettavksi.

Työväen Sivistysliiton Lahden Seudun Opintojärjestö ry. järjestää Maataidetapahtuman Pikku Vesijärven puistossa lauantaina 29.5.2010 klo 11 – 16.00 välisenä aikana. Tapahtumalla on tarkoitus hiekasta, vedestä ym. luonnon materiaalia raaka-aineita käyttämällä saada taidetta Pikku Vesijärven ranta-alueelle.

Teksti: Irja Vuorela