Lahden Muotoiluinstituutin opiskelija Ry:n & Taideinstituutin oppilas Ry:n galleria Oyoy avaa ovensa 9.6. Päijänteenkatu 3:ssa gallerian ja näyttelyn avajaisten merkeissä. Avajaiset alkavat klo 18.00.
Galleria Oyoy avoinna ke-pe 14.00-20.00, la-su 11.00-17.00, maanantaisin ja tiistaisin suljettu.
Lisätietoja LAMK:n tiedotteessa.
Taidepanimo on osana ympäristönäyttelykokonaisuutta.
H2O10 – HANAA TAITEELLE! on Hämeen taidetoimikunnan järjestämä näyttelykokonaisuus Vesijärven ympäristössä, myös Taidenpanimo on pienen tauon jälkeen näyttelykäytössä. Näyttelykokonaisuudesta kertoo taidetoimikunnan läänintaiteilija Sirpa Haapaoja.
Milloin ja mistä idea Hanaa Taiteelle -näyttelykokonaisuuteen? Mikä on näyttelyn teema?
Hämeen taidetoimikunta järjestää noin joka kolmas vuosi teemallisen jurytetyn kuvataidenäyttelyn alueen taiteilijoiden teoksista. Näyttely pyritään luomaan yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa ja se järjestetään vuorotellen Päijät- ja Kanta-Hämeen maakunnissa.
Hämeen taidetoimikunta on miettinyt yhdessä lahtelaisen ProPuu ry:n kanssa mahdollisuutta yhdistää Taidemajakkaan kuuluva Vesijärven Rantagalleria ja vuoden 2010 aluetaidenäyttely. Kokonaisuuden luomiseksi kutsuimme lahtelaisten taiteilijoiden, taideyhdistysten ja kulttuuritoimijoiden työryhmän ideoimaan näyttelyä. Työryhmä määritteli teeman ja kehitteli yhdessä kuraattorien, Merja Puustisen ja William Dennisukin kanssa, näyttelyn nimen. Teema nousi esiin työryhmän keskusteluissa. Ympäristötaiteen rinnalle toivottiin myös muita kuvataiteen muotoja ja performanssia.
Millä kriteerein taiteilijat valittiin?
Kuraattorit Merja Puustinen ja William Dennisuk valitsivat näyttelykokonaisuuden työt tarjotuista ehdotuksista teemaan suhteuttaen. Näin kuvailevat kuraattorit näyttelyä: ”Näyttelyn tyylillisesti monitahoiset teokset peilaavat kulttuurista tilaa, jossa elämme. Osa taiteilijoista suhtautuu aiheeseen tietoisen vakavasti, kun taas osa käyttää teoksissaan huumoria ja ironiaa. Alateemoiksi, virtauksiksi näyttelyn sisällä, nousevat kehollinen kokemus ja tyhjyys, tekemisen ilo ja yksinäisyys, tilan luonne ja paikallisuus, surrealistiset visuaaliset vertauskuvat, käsityö ja koristeellisuus, ajalliset prosessit sekä yhteisöllisesti luotavat teokset.
Moniulotteisen näyttelykokonaisuuden keskeinen kysymys kuuluu: miten sopeudumme nopeasti muuttuvaan sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöömme? Kuinka suhteemme luontoon, kaupunkiympäristöön ja ympäröivään maailmaan muuttuu rakentamisen, teollistumisen ja globalisaation myötä?”
Minkälaiset puitteet Lahti ja etenkin Vesijärven ympäristö antaa näyttelylle? Näyttelyitä on kolmessa paikassa, miten ne eroavat toisistaan ja miten tukevat toisiaan?
Paikka- ja kontekstisidonnaisuus ovat oleellisia tekijöitä H2O10 – HANAA TAITEELLE! -näyttelyssä. Ympäristölähtöiseen, ekologiseen teemaan pohjautuvassa kuva- ja ympäristötaiteen näyttelyssä Vesijärven luodoille ja rannoille nousee uusia ulkotilaan soveltuvia teoksia, Pikku-Vesijärven puisto jatkaa ympäristöteosten ketjua ja sisätilaa vaativille töille antaa Taidepanimo toivotut tilat. Näyttelyn paikat muodostavat ketjun – järveltä, sataman kautta puistoon ja Taidepanimolle on mukava tehdä kesäinen taidepiknik Lahden keskustassa.
Taidepanimo on tauon jälkeen näyttelykäytössä, minkälainen rooli Panimolla on?
Kun tuli kysymys sisätilan tarpeesta näyttelyssä, työryhmä toivoi alusta alkaen, että Taidepanimo voitaisiin avata näyttelyn ajaksi. Ja näin myös tapahtuu. Taidepanimolle tulee runsaasti monimuotoista kuvataidetta. Näyttelysuunnittelu on meneillään: on mielenkiintoista tehdä yhtenäistä näyttelyä monihuoneiseen tilaan. Toivottavasti kattaus on kiinnostava myös kävijöiden kokemuksena!
Mitä itse odotatte näyttelykokonaisuudelta ja minkälaista vastaanottoa toivotte?
Toivottavasti kaupunkilaiset ja Lahdessa vierailevat löytävät näyttelyn. Teokset koskettavat katsojia eri tavoin, joku riemastuu, toinen liikuttuu, joku närkästyy. Hyviä kosketuksia taiteeseen nuo kaikki! Kävijät voivat myös itse osallistua muutamien teosten luomiseen. Ulkoteoksia ei ole tarkoitettu muokattaviksi: mielenkiintoista onkin nähdä, ihaillaanko niitä alkuperäisessä muodossaan vai ryhtyykö joku niitä näyttelyn kuluessa muuttamaan. Esimerkiksi Riihimäen keskustassa ympäristönäyttelyn työt saivat pitää muotonsa.
Avajaiset on kesäkuun 17. päivä. Minkälainen kattaus on luvassa?
Torstaina ennen juhannusta, 17.6.2010, järjestetään avajaisten ketju Lahdessa: iltapäivällä aloitetaan Vesijärveltä, käydään kesäisellä piknikillä Pikku-Vesijärven puistossa, josta siirrytään kello 18 taidemuseon Travelling Letters 2010 -näyttelyn avajaisiin. Taidepanimolla avajaiset jatkuvat kello 20.
Elokuvateatteri Kino Iiriksessä järjestetään 4.6.2010 klo 18.30 alkaen elokuvaesitys ja keskustelutilaisuus Into Eternityn teemasta.
Eurajoelle rakenteilla oleva maailman ensimmäinen ydinjätteen loppusijoituspaikka, Onkalo, on tarkoitus täyttää ydinjätteellä ja sulkea lopullisesti – tai ainakin 100 000 vuodeksi.
Yhteispohjoismaisena tuotantona toteutettu dokumenttielokuva Into Eternity on kuvattu Onkalossa ja se pohtii loppusijoituksen moraalisia kysymyksiä ja sitä, miten tieto ydinjätehaudasta siirretään seuraaville sukupolville.
Esityksen jälkeen, n. klo 19.45 elokuvan käsittelemistä teemoista keskustelevat kansanedustajat Johannes Koskinen (sd.) ja Jouko Skinnari (sd.) sekä Greenpeacen energiakampanjavastaava Lauri Myllyvirta
Elokuva voitti äskettäin pääpalkinnon Sveitsin Visions du Reel -festivaalilla.
Paikkana Kino Iiris, Saimaankatu 12, liput 5 €.
Elokuvan ensimmäinen näytös tiistaina 31.5. klo 18. Elokuvan esitykset jatkuvat myös seuraavalla viikolla
Lahti-seuran, Osuuskauppa Hämeenmaan ja Päijät-Hämeen Osuuspankin edustajista muodostunut raati on päättänyt jakaa vuoden 2010 Nuori Lahtelainen -tunnustuksen a capella-yhtye ENCHANTille.
Enchant koostuu neljästä ulospäinsuuntautuneesta lahtelaisesta nuoresta miehestä, jotka ovat tuoreella, ennakkoluulottomalla ja innokkaan yrittelijäällä otteella ollut esimerkkinä ja eduksi Lahdelle. Intoa puhkuvat miehet itsekin toteavat: ”Pyrimme välittämään katsojille ja kuuntelijoille saman ilon, rentouden ja mukaansatempaaavan ilmapiirin, mitä laulaminen ja esiintyminen meille tuottaa”. Näihin sanoihin on helppo yhtyä. Tiirismaan koulun musiikkilukiossa kaveripohjalta syntynyt yhtye on hyvänä esimerkkinä, kun lahjakkaista yksilöistä koostuva ryhmä osaa asettua yhteisen tavoitteen taakse ja säilyttää yhdessä tekemisen ilon ja vielä jakaa sitä.
Tunnustus jaetaan Lahden stadionilla 1.6.2010 ennen FC Lahti-JJK-ottelun alkua klo 18.30.
Tunnustuksen saaja palkitaan yhteistyöyritysten lahjoittamalla stipendillä.
Raadilla oli haastava tehtävä valita mielenkiintoisesta ja monipuolisesta ehdokasjoukosta ensimmäinen vuoden Nuori Lahtelainen. Tunnustus jaetaan taas ensi vuonna.
Lahti-Seuran tehtävänä on mm. ”syventää (Lahden) asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa”. UusiKunta-hanke ei tätä tehtävää muuksi muuta, mutta hankkeen toteutuminen luonnollisesti vaikuttaa niin Lahti-Seuran kuin muidenkin kotiseutuyhdistysten toimintaympäristöön.
Lahti-Seura näkee, että mahdollisessa uudessa suuressakin kunnassa tarvitaan kotiseutuyhdistyksiä huolehtimaan paikallisen perinteen säilyttämisestä ja alueellisesta omaleimaisuudesta sekä yhdistämään yhteisen kotiseudun asukkaita. Vaikka kunnallinen jaotus muuttuukin, on vanhoilla kotiseutuyhdistyksillä edelleenkin tärkeä tehtävänsä, kuten on osoittautunut viime vuosina tapahtuneiden kuntaliitosten yhteydessä. Vahva alueellinen kotiseutuhenki voi terveellä tavalla rikastuttaa ja vahvistaa myös koko uuden kunnan toimintaa. Myös Suomen Kotiseutuliitto on kiinnittänyt huomiota siihen, että kuntaliitoksien yhteydessä voidaan säilyttää perinteisten kuntien alueet jonkinlaisina pitäjinä, joissa juuri kotiseutuyhdistys toimii henkisesti yhdistävänä tekijänä. Sen sijaan alueellista palvelutoimintaa voidaan toteuttaa toisinkin, jos se tarkoituksenmukaiseksi katsotaan.
Lahti-Seuran käsityksen mukaan on tärkeätä, että kotiseutuyhdistysten toimintaedellytykset varmistetaan myös mahdollisessa uudessa kunnassa. Näillä vapaata kansalaistoimintaa harjoittavilla yhdistyksillä on tärkeä roolinsa paikallisen elämän asiantuntijoina ja kotiseutuun kasvavien juurien ylläpitäjinä. Paikallisdemokratiaa ja osallistumista toteutettaessa niillä voi olla hyvin tärkeä merkitys. Kotiseutu-, kylä- ja asukasyhdistykset muodostavat sellaisen resurssin, että sen merkitystä ei pidä aliarvioida.
Lahti-Seura katsoo, että jos vanha Hollolan emäpitäjä, ”Suur-Hollola” muodostuu uudelleen, on tämän uuden Lahden kaupungin rikkaus se, että sillä on eri alueilla monimuotoista ja rikasta kansalaistoimintaa ja perinnetyötä. Ihmisen halu kuulua johonkin, tuntea omat juurensa ja asuinseutunsa historia, vaikkapa vasta seudulle muuttaneenakin, on tulevaisuudessakin tärkeää.
Sauli Hirvonen Martti K. Lehto
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Lausunto on saatettu myös Uusi Kunta -hankkeen selvitysmiehen Osmo Soininvaaran tietoon.
–
Lahti-seura ry on vuonna 1946 perustettu kotiseutuyhdistys.