Lehteä tekemässä osa 5

Valitettavasti sivujen päivitystahti on hieman laantunut, tähän on muutamia syitä. Ensinnäkin aloitin aikuisopinnot Salpauksessa ja tarkoituksena on valmistua tämän vuoden loppuun (viimeistään ensi vuoden alkuun) mennessä teollisuuspuusepäksi. Lisäksi aikaa vievät myös ”normaalit” yhdistystoimet Lahti-seurassa ja Topparoikassa, ym. harrastukset sekä osa-aikatyö.

Lahen Lehti silti sinnittelee hengissä ja uutisia pyrin päivittämään normaaliin tapaan. Uutisia, juttuja ja vinkkejä voi edelleen lähettää osoitteeseen info(a)lahenlehti.fi.

Mukavaa kevään odotusta!

Lahti-seuran uutisia

Uusi hallitus valittiin seuran syyskokouksessa  joulukuussa 2010. Puheenjohtajaksi valittiin Sauli Hirvonen, uusina Onerva Vartiainen ja Esa Yrjölä, vanhoina jatkaa Martti K. Lehto (valittiin varapuheenjohtajaksi), Kari Knuuttila, Marianne Valola ja Timo Peippo. Lisäksi hallitusta täydennettiin syyskokouksen valtuuttamana vuoden ensimmäisessä kokouksessa Paula Sällisellä, joka on myös uusi rahastonhoitaja. Sihteerinä jatkaa Susanna Vanhatalo.
Hollolan Lahti –lehden päätoimittajana ja taittajana jatkaa Sauli Hirvonen, jonka vastuulle lehti viime vuonna siirtyi. Lehti ilmestyy vuosittain neljästi.

Seuralla on alkuvuonna ollut työn alla nettisivujen kehittäminen. Siihen kuuluu sivujen ulkoasun sekä päivitysjärjestelmän uusiminen. Tällä hetkellä nettisivuilla on päivityskatkos. Lahti-seura löytyy myös Facebookista.

Viime vuonna aloitettu Vuoden Nuori Lahtelainen -tunnuksen jako jatkuu myös tänä vuonna. Vuonna 2010 Lahti-seura yhdessä yhteistyökumppaneiden Päijät-Hämeen Osuuspankin ja Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa valitsi nuoriksi lahtelaisiksi lauluyhtye Enchantin. Mukana oli myös Etelä-Suomen Sanomat, FC Lahti ja Lahden Nuorisotoimi.
Tunnustus jaetaan keväällä/kesällä jossain lahtelaisessa tapahtumassa. Asiasta tiedotetaan kevään mittaan.

Lahti-seuran hallitus ja toimikunnat vuonna 2011

Puheenjohtaja – Sauli Hirvonen
Varapuheenjohtaja – Martti K. Lehto
Sihteeri – Susanna Vanhatalo
Taloudenhoitaja – Paula Sällinen
Muut hallituksen jäsenet – Kari Knuuttila, Marianne Valola, Onerva Vartiainen, Esa Yrjölä, Timo Peippo

Julkaisutoimikunta – Vetäjänä toimii Sauli Hirvonen sekä jäseninä Martti K. Lehto sekä Marianne Valola
Matkatoimikunta – Yhteyshenkilönä toimii Susanna Vanhatalo
Tapahtumatoimikunta – Vetäjänä toimii Sauli Hirvonen sekä jäseninä Onerva Vartiainen sekä Esa Yrjölä
Nuorisotoimikunta – Vetäjänä toimii Timo Peippo sekä jäseninä Paula Sällinen, Marianne Valola sekä Sauli Hirvonen

Lahtelaisen väitöstilaisuus väestön ikääntymisestä

Harmaakorvesta LUT:n teknistaloudellisen tiedekunnan uusi dekaani

Tuotantotalouden professori Vesa Harmaakorpi, 50, nimitetään maaliskuun alusta 2011 alkaen Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) teknistaloudellisen tiedekunnan dekaaniksi eli johtajaksi.

Harmaakorpi on työskennellyt professorina LUT:n Lahden alueyksikössä vuodesta 2004 asti. Samana vuonna hän väitteli tohtoriksi alueellisesta innovaatiopolitiikasta Teknillisestä korkeakoulusta. Hänen erityisaluettaan ovat innovaatiojärjestelmät ja aluekehittäminen.

Harmaakorpi on työskennellyt aiemmin yritysmaailmassa eri yhtiöissä ja tehtävissä vuosina 1985–1997. Diplomi-insinööriksi hän on valmistunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 1985.

Harmaakorpi on kahdesti saanut Lahden kaupungin Vuoden korkeakouluteko -palkinnon, ensin aluetalousinstituutin luomisesta vuonna 1999 ja toistamiseen henkilökohtaista saavutuksista vuonna 2008. Aluetalousinstituutin tarkoituksena oli monitieteisesti tutkia, mitkä asiat vaikuttavat alueiden kehittymiseen. Samaa työtä hän on jatkanut LUT:n Lahden yksikössä.
Vuoden korkeakouluteko 2008 tunnustuspalkinnon perusteluissa todettiin: ”Vesa Harmaakorpi on Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin professorina tehnyt ennakkoluulotonta ja poikkitieteellistä työtä, joka on yliopistomaailmassa harvinaista.”

Hänen merkitystään korostaa erittäin laaja kansainvälinen toiminta, josta hyvänä esimerkkinä on vuonna 2006 myönnetty arvostetun European Planning Studies -tiedelehden parhaan artikkelin palkinto.

Lisäksi hänet on palkittu Päijät-Häme-mitalilla vuonna 2009. Päijät-Häme -mitali myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta Päijät-Hämeen hyväksi. Harmaakorpi on myös Päijät-Hämeen hyvinvointiklusterin puheenjohtaja.
Harmaakorpi toimii aktiivisesti myös muilla elämänaloilla. Hän on muun muassa urheiluseura Lahden Ahkeran puheenjohtaja ja innostunut maanpuolustustyöstä.

LUT Lahti School of Innovation -yksikkö tunnetaan erityisesti innovatiivisuuden, uudistumiskyvyn ja suorituskyvyn tutkimuksen tuloksista ja vaikuttavuudesta. Painopiste on käytäntölähtöisten innovaatioiden tutkimuksessa.

Lahtelaisen YTM Satu Pekkarisen väitös

Väestön ikääntyminen: eläkepommista muutoksen mahdollisuuteen

Väestön ikääntyminen ei merkitse ainoastaan terveydenhuollon taakkaa, vaan mahdollisuutta yhteiskunnalliseen muutokseen. Tämä tarkoittaa ikääntymisen tarkastelun laajenemista sosiaali- ja terveyssektorin ulkopuolelle ja mahdollisuutta uudenlaisen toimintamallin synnylle, ilmenee Satu Pekkarisen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

– Vanhuus kohdataan yhä yksilöllisemmin odotuksin, ja ikääntyvien kulutustottumukset, palvelujärjestelmät ja teknologiat ovat muutoksen tilassa, Pekkarinen selventää.

Väitöskirjassa korostetaan, että ikääntymisen kaltainen yhteiskunnallinen muutos ei ole luonteeltaan mekaaninen, vaan kehityskulkuihin voidaan vaikuttaa helpottamalla eri alojen välistä vuoropuhelua uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Lääketieteen ja apuvälineteknologisten innovaatioiden lisäksi ikääntymiseen liittyviksi innovaatioiksi ymmärretään nykyään myös palvelu- ja sosiaaliset innovaatiot, samoin kuin systeemiset innovaatiot. Systeemisillä innovaatioilla tarkoitetaan toisiinsa vaikuttavia muutoksia teknologioissa, rakenteissa, palveluissa ja ajattelumalleissa.

Väitöskirjan tapaustutkimukset osoittavat, että uusien hallinnollisten kokeilujen, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen kunnallisen liikelaitosmallin, haasteena on erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen yhteensovittaminen. Törmäyskohdat tunnistamalla, ja niitä aktiivisesti hyödyntämällä suunta voidaan kuitenkin kääntää lukkiumista kohti systeemistä innovaatiota. Väitöskirjassa todetaan myös, että vanhan toimintatavan kriisiytyessä hyvinkin pienet ilmiöt, kuten vaikkapa käyttäjien persoonalliset tavat hyödyntää apuvälineitä, voivat olla isojen muutosten siemeniä.

Väitöstutkimuksessa on sovellettu niin sanottua transitio-lähestymistapaa. Sen mukaan yhteiskunnalliset muutokset syntyvät nykyisen toimintamallin sisäisen myllerryksen, ulkoisten makrotasoisten muutosten ja ”lattiatason” kokeellisten innovaatioiden yhteentörmäyksissä.

Väitöskirja on artikkeliväitöskirja, jonka tapaustutkimuksiin on kerätty aineistoa haastatteluin ja kyselyin muun muassa sosiaali- ja terveyssektorin työntekijöiltä, yritysjohtajilta, aluekehittäjiltä sekä ikääntyneiltä itseltään.

Väitöskirja on tehty LUT:n tuotantotalouden laitokselle Lahti School of Innovationissa ja kuuluu innovaatiojärjestelmien alaan. Väitöskirja Innovations of ageing and societal transition – Dynamics of change of the socio-technical regime of ageing tarkastetaan la 29.1.2011 klo 12.00 Lahden hiihtomuseon auditoriossa. Vastaväittäjänä toimii dosentti, VTT Päivi Topo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Väitöstilaisuuden valvojana toimii professori Vesa Harmaakorpi LUT:sta.

Väitöstilaisuus on yleisölle avoin tilaisuus.

Lahden rautatieharrastajat tiedottaa

4.2. Lahden Rautatieharrastajien tiedote – helmikuu 2011

Suojele Minua -jakso esitetään
Yle Teeman Suojele Minua! -ohjelman varikkojakso (osa 5) näytetään 18.2.2011. Ohjelmaa kuvattiin Lahden vanhalla veturivarikolla marraskuun 24. ja 25. päivä yhteistyössä mm. Topparoikka ry:n kanssa.
Lisätietoja Yle Teeman sivuilla.

Rautatiepäivä saksalaisella dokumentilla
Saksalaisten rautatieharrastajien vierailu Suomeen vuonna 2008. Kuvausryhmä kiersi PorHan lättähattu-junalla, vieraillen myös Lahden Rautatiepäivässä kesäkuun alussa.
Dokumentti nähtävillä Eisenbahn Romantik -nettisivuilla.

Höyruveturiajoja jälleen keväällä ja kesällä 2011
Topparoikka järjestännee tuttuun tyyliin keväällä ja kesällä höyruveturiajoja mm. Heinolaan. Matkat järjestetään yhteistyössä Höyryveturimatkat 1009:n sekä Haapamäen Museoveturiyhdistyksen kanssa. Tarkemmista ajoista tietoa myöhemmin Topparoikan nettisivuilla.

Topparoikalle uudet nettisivut
Topparoikka päivitti nettisivujaan, jotka löytyvät tutusta www.topparoikka.net-osoitteesta.

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n hallitus vuonna 2011
Janne Ridanpää – Puheenjohtaja
Jarno Piltti – Varapuheenjohtaja
Jonne Seppänen – Sihteeri
Sauli Hirvonen – Rahastonhoitaja
Jarkko Voutilainen – varsinainen jäsen
Mika Helin – varsinainen jäsen
Tomi Hämäläinen – varsinainen jäsen
Esa Myyry – varajäsen

4.8. Pikku-Jumbo Lahdesta Heinolaan lauantaina 21.8.2010
Höyryjuna Pikku-Jumbon (Tk3 1136) vetämänä tekee kaksi matkaa Lahdesta Heinolaan lauantaina 21.8.

Liput, meno-paluu:
Aikuiset 20 €
Lapset (6-12 v.) 10 €
Perhelippu 2 aikuista ja 3 lasta 55 €
Lipunmyynti junassa, maksuvälineenä käy vain käteinen.
Junassa rautatieaiheista myyntiä, ei kahvilaa. Heinolan aseman makasiinissa kahvila.

Matkan järjestää Haapamäen Museoveturiyhdistys ry. yhteistyössä Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry.:n kanssa.

3.8. Topparoikan kerhotilat muuttivat

Lahden rautatieharrastajat viettivät viimeistä kerhoiltaa vesitornilla torstaina 29.7.2010 siivouksen merkeissä. Lauantaina 31.7.2010 torni oli viimeistä päivää rautatieharrastajien käytössä ja kerhotilan ovi lukittiin viimeisen kerran rautatieharrastajien toimesta klo 00.00.
Yhdistys on vuokrannut korvaavat tilat Päijänteenkadulla sijaitsevan taloyhtiön kellaritiloista. Vaunujen kunnostaminen jatkuu toistaiseksi varikolla.
Vesitorni ja veturitalli jäävät tyhjäksi määräämättömäksi ajaksi. Alueen tai rakennusten kohtalosta ei toistaiseksi tietoa.

1.2. Topparoikan vuokrasopimus irtisanottu Mytäjäisten vesitornissa

Topparoikan lähes 20-vuotinen taival Mytäjäisten varikon vesitornissa päättyy heinäkuussa 2010. Korvaavat kerhotilat ovat jo löytyneet Päijänteenkadulla, mutta esim. työskentelytilojen kohtalo on avoinna. Vaunut jäävät toistaiseksi nykyisille paikoilleen Mytäjäisten varikon raiteistolle.

1.2.Topparoikka Lahden Moottoripyörämessuilla
Lahden Rautatieharrastajien yli satavuotias lumiaura on esillä Salpausselän seisakkeella Lahden Moottoripyörämessujen yhteydessä 6.-7.2.2010. Lumiauran siirron suorittaa VR-Cargo.

Lisää tietoa:
Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry
Pro Varikko

Mukkulan rannalla

Taustaa
Alunperin Mukkula on ollut tilan nimi, tarkoittaen myös kylää. Nimen on arveltu olevan peräisin ruotsalaisesta Mokulla-nimestä, joka tarkoittaa kangaskukkulaa. Mukkulan tilasta on mainintoja 1400-luvulta ja kartanon omistajat ova mainitut maarekisterissä 1539 alkaen.

Mukkula yhdistettiin Hollolasta Lahden kaupunkiin 1.1.1933. Mukkula on pääosin 1960-70-luvuilla rakennettu väljä ja vehreä kaupunginosa. Asuinalueen ydin on ostoskeskus, jonka houkuttelevuutta lisätiin remontilla, johon kuului sekä koko alueen yleisilmeen parantaminen että liikennejärjestelyiden selkeyttäminen. Näillä toimin on pyritty torjumaan Holmaan valmistuneen suurkaupanyksikön vaikutusta.
Alueen muita mainittavia palveluita ovat mm. peruskoulu (lukio lakkautettiin vuonna 2007), päiväkoti, kirjasto, Mukkulan kirkko, joka kuuluu keski-Lahden seurakuntaan. Mukkulan kenttä on monen alasarja- ja kortteliiga-joukkueen ”kotiareena”. Onpa FC Lahtikin käynnistellyt kauttaan tekonurmella.

Kesäpäivän lahtelainen saa vietettyä mainiosti Mukkulassa Vesijärven rannalla. Uimamahdollisuuksien lisäksi rannassa järjestetään tansseja ym. erilaisia tapahtumia, mm. Hiphop-kaupunkifestivaali Summer Up on ollut yleisömenestys.

Uusia suunnitelmia
Historiallinen kartanon alue on yksi Lahden tunnetuimmista paikoista ja tunnetaan laajalti Lahden ulkopuolellakin, ulkomaita myöten lähinnä 1960-luvulla aloitetun kansainvälisen kirjailijakokouksen myötä. Mukkulassa tapahtumaa ei enää järjestetä ja viime vuosina yrittäjätkin ovat kaikonneet kartanosta. Kartanon omistajana Lahden kaupunki on etsinyt uutta vuokralaista vuodesta 2008 lähtien, kun viimeisin vuokralainen ajautui konkurssiin.

Loppuvuodesta 2010 Etelä-Suomen Sanomat ja Lahden Radio uutisoivat kartanon ympäristön uusista suunnitelmista. Työryhmä on selvittänyt alueen kehittämismahdollisuuksista ja nostaa se Lahden matkailun ehdottomaksi vetonaulaksi, mm. nykyisen leirintäalueen paikalle Kartanoniemeen on suunniteltu 10 000 neliön hotelli. Uusiutunut kartanoalue tukisi Mukkulan kaupunginosan kehitystä ja kasvua ja selvityksen mukaan se palvelisi kaupungin pohjoista puolta virkistys- ja tapahtuma-alueena. Selvitys ei koske kartanomiljöötä piharakennuksineen ja pihapiireineen. Kartano on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi.
Mukana suunnittelutyössä ovat Lahden kaupunki, Lakes, Vanajanlinna Oy ja konsulttiyritys GSP Group.

Yhdistys
Kaupunginosan hyvinvointia ylläpitää omalla panoksellaan vuonna 1968 perustettu Mukkula-seura ry.
Yhdistyksen tarkoituksena on mm. ”toimia Mukkulan asutusalueen asukkaiden yhdyssiteenä sekä edistää heidän kotiseutuharrastuksiaan, kehittää paikkakunnallista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ja edistää Mukkulan asutusalueen sivistykselliseen ja taloudelliseen kehittämiseen sekä maisemakulttuurin vaalimiseen tähtäävää toimintaa”
Seuran nettisivut ovat informatiiviset. Sivuilla esitellään perusbyrokratian lisäksi seuran järjestämää toimintaa, mm. Mukkula-päivän tikkakisan tulokset (viimeiset vuodelta 2009). Raportaaseja on joulu- ja talvitapahtumista ja infoa viime vuoden yhteislauluilloista sekä vuodesta 2009 alkaen ikäliikuntaryhmistä. Sivujen viimeistä päivityksestä ei ole kuin kuukausi (18.12.2010), joten suhteellisen ajantasalla sivut tuntuvat olevan uusimman tiedon suhteen. Visuaalisesti sivut ovat ”kotikutoiset”. Vaikka kaupunginosia on turha alkaa rankkaamaan paremmuusjärjestykseen, sille kysehän on pääosin subjektiivisesti koetusta asumisviihtyvyydestä, on toki huomioitava se että tietyillä alueilla on ulospäin enemmän annettavaa. Niinpä toivoisi monipuoliselle Mukkulalle edustavampia sivuja, ja mikseipä kielivaihtoehdoksi myös englantia. Kuten todettua, onhan Mukkula yksi tunnetuimmista kaupunginosistamme ellei tunnetuin.

Lähteet
Wikipedia
Vellamon vinkit
Lahdenseutu.net
Lahden Radio
Mukkula-seuran ry:n nettisivut