Ritva Leinonen Taiteilijaseuran kunniapuheenjohtajaksi

Lahden Taidelainaamon kesäkuun kuukauden taiteilijaksi on kutsuttu pian 70 vuotta täyttävä kuvataiteilija Ritva Leinonen.

Kiitoksena ansioituneesta elämäntyöstä kuvataiteilijana sekä lahtelaisen ja suomalaisen kuvataiteen eteen tehdystä merkittävästä työstä pedagogina ja aktiivisena yhdistystoimijana, Lahden Taiteilijaseura ry nimittää kuvataiteilija Ritva Leinosen Lahden Taiteilijaseura ry:n Kunniapuheenjohtajaksi.

Kuvataiteilija Ritva Leinonen debytoi taiteilijana Lahdessa 1964. Siitä lähtien Leinosen näyttely- ja projektitoiminta on ollut aktiivista niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Taidemaalariliiton jäsen Leinonen on ollut vuodesta 1973 ja Lahden Taiteilijaseuran jäsen Leinonen on ollut vuodesta 1964, hallituksen jäsen vuosina 1967-77, varapuheenjohtaja vuodet 1975-77 ja puheenjohtaja 1978. Hallituksen jäsenenä hän on ollut jälleen vuodesta 2006 lähtien ja edelleen. Ritva Leinosen teoksia on lukuisissa julkisissa kokoelmissa ja näyttelyitä on nähty kotimaan lisäksi aina Puolasta Mosambikiin.

Leinosen pitkän aktiivisen taiteilijan, pedagogin ja yhdistysaktiivin uran jättämä perintö Lahden kaupungille ja jälkipolville on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen. Leinosen silmin Lahti oli aikoinaan ja on edelleen vilkas ja aktiivinen kuvataidekaupunki. Kun Taideoppilaitokset (nykyinen Lamk:n Muotoilu- ja Taideinstituutti) useiden tahojen tahdosta ja yhteistyöllä vuonna 1971 perustettiin, Leinonen kutsuttiin tunti-opettajaksi. Oppilaitosten alkuaikaa Leinonen kuvailee hyvin Bauhaus‒henkiseksi, energiseksi ja innostavaksi. Koko Taideoppilaitosten elinkaaren kokeneena, Leinonen on nähnyt kuinka nykyisen jättikonsernin mukanaan tuoma hallinnointi on jyrännyt alleen koulutuksen perusasiat. Itse opettaminen ja työskentely opiskelijoiden kanssa säilyi silti innostavana, aina lehtorin virasta eläkkeelle siirtymiseen saakka vuonna 2006. Vuosina 1979-82 Leinonen työskenteli myös Helsingin Taideteollisessa korkeakoulussa.

Kansainväliset verkostot ja etenkin Pariisissa vietettyjen lukuisten vierailujen ja residenssiaikojen vaikutuksen Leinonen kokee yhdeksi työskentelynsä kantavaksi voimaksi. Kansainvälisyyteen Leinonen on kannustanut myös opiskelijoitaan omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään.
Taiteilijana Leinonen ei ole hiljentänyt tahtia, vaan merkittävä kansainvälinen näyttelytoiminta ja oman kaupungin taiteen edistämistyö on jatkunut ja jatkuu edelleen. Muiden muassa 2010 Lahdenkin Taidemuseossa nähty kansainvälinen ja arvostettu näyttely ”Travelling letters” on Leinosen yhdessä kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa ideoima, organisoima ja kuratoima.
Lahdessa Leinosen teoksia tullaan näkemään elokuussa galleria Aila Seppälässä ja suunnitelmissa siintää Baltia.

Kukkatervehdys sai nimekkäät tukijat

Toukokuun viimeisenä päivänä luovutettiin maamme eturivin kuvanveistäjien sekä taidevaikuttajien vetoomus Liisa Ruusuvaaran Kukkatervehdys-teoksen puolesta. Vetoomus muistuttaa, että säilytettäväksi päätetty Kukkatervehdys-teos on suunniteltu kiinteäksi osaksi sairaalan aukiota ollen yksi aikakautensa edustavimmista paikkaansa suunnitelluista julkisista taideteoksista.

Kukkatervehdys sai valmistuttuaan paljon myönteistä huomiota ja sen todettiin onnistuneesti elävöittävän Kaupunginsairaalan edustaa. Vuonna 1973 valmistunut teos oli yleisen taidekilpailun voittajatyö. Kilpailun tuomaristossa Suomen kuvanveistäjäliittoa edustivat kuvanveistäjä-akateemikko Oskari Jauhiainen ja kuvaveistäjä Kari Juva.

Vetoomuksen allekirjoittajat toivovat taideteoksen saattamista arvoiseensa kuntoon niin, että lahtelaiset ja Lahden kaupunginsairaala voivat jälleen olla iloisia ja ylpeitä omistamastaan valtakunnallisesti merkittävästä veistoksesta.

Vetoomuksen vastaanottavat Lahden kaupungin sivistystoimialan toimialajohtaja Maritta Vuorinen sekä kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine.

Vetoomuksen allekirjoittajat:

Outi Heiskanen, Kuvataiteilija-akateemikko
Anna-Kaisa Ant-Vuorinen, Suomen kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja, kuvanveistäjä
Kaarina Kaikkonen, kuvanveistäjä-taiteilijaprofessori
Antero Toikka, kuvanveistäjä
Kari Cavén, kuvanveistäjä
Martti Aiha, kuvanveistäjä
Matti Nurminen. kuvanveistäjä
Outi Kirves, taidegraafikko
Olavi Lanu,kuvanveistäjä-professori
Tarja Lanu, taidemaalari
Reino Hietanen, taidemaalari-professori
Matti Koskela, kuvataiteilija-professori
Antti Salokannel, yliopettaja, taidegraafikko
Jukka Lehtinen, kuvanveistäjä
Ritva Leinonen, Lahden taiteilijatalosäätiön puheenjohtaja, kuvataiteilija
Mauno Hartman, kuvanveistäjä-professori
Kalle Mustonen, Kauno ry: puheenjohtaja, kuvanveistäjä
Tiina Salmi,Lahden taidegraafikoiden puheenjohtaja, taidegraafikko
Lasse Lasheikki, kuvataiteilija
Elisa Lientola, Lahden taiteilijaseuran puheenjohtaja, kuvanveistäjä
Satu Loukkola,kuvanveistäjä
Ville Kujala, Lahden valokuvataiteen puheenjohtaja, valokuvaaja
Pekka Syrjälä, kuvanveistäjä

Vetoomus luovutettiin 31.5.2012 klo 16, osoitteessa Vesijärvenkatu 11.

Timotei Teatteri: Juna

Päätin pitkästä aikaa virkistää itseäni teatterikäynnillä. Tiedossa oli Nuorisoteatteri Timotein Juna-näytelmä, jota esitettiin Pikkuteatterilla kolmena iltana. Näytelmä sijoittui Las Vegasiin matkaavaan junaan jossa tapahtuu murhia. Jo nimenä tietysti herätti rautatieharrastajan mielenkiinnon ja lisää vettä mylly sai, kun kuulin että kyseessä on murhamysteeriö.
Yleisöä paikalle oli saapunut arviolta parikymmentä.

Toki näytelmästä oli jo vihiä saanut aiemmin yhdistyksen kautta. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:llä oli lavastuksessa sormensa pelissä (tai näytelmässä), sillä teatteriporukka oli lainannut yhdistykseltä aitoja matkustajajunan penkkejä tuomaan junamaista tunnelmaa esiintymislavalle.

Näytelmän parasta antia olivat nuorten roolisuoritukset. Etenkin haluan nostaa esille muutamia rooleja. Kondutööri Allie Smith (Lauri Tiaisen) oli tarinan etenemisen kannalta oleellinen. Rooli oli vaativa, mutta Tiainen oli uskottava ja osasi vetää roolimsa mainiosti (symppaattisuudesta huolimatta tai sen takia epäilin häntä alkupuheen jälkeen murhaajaksi). Toinen tarinan kantavia voimia oli Lady Louise (Janette Tolvanen), sähäkkänä leidinä päällepäsmäämässä. Suulas reportteri Charlie Porter (Tuisku Nurminen) esiintyi luisevana hahmona, joka oli valmis tunkemaan nenänsä joka paikkaan. Mainittakoon vielä Iiris Aaltosen esittämä isä Tom O’Malley, joka vaikutti onnistuneesti tossukalta. Muidenkin kohdalla roolitus oli varsin onnistunut.

Joissakin nimissä oli havaittavissa kaksoismerkityksiä, etenkin englanniksi lausuttuna vai mitä tulee mieleen nimistä Lucy Fur, Mindy Hunter ja Charlie Porter?

Lavastus oli minimalistista, koostuen – kuten jo siis mainitsin – lähinnä junanpenkeistä ja tämä ratkaisu olikin hyvä. Ns. ulkokohtaukset, jotka tapahtuvai asemalla ja aseman laitureille, toteutettiin edestakaisin kävelevillä matkustajilla. Kenkien kopina ja näennäinen kiire toimivat mainiosti kuvaamaan rautatieaseman tunnelmaa.

Muutamat selvät heikot kohdat olivat rytmityksessä, välillä syntyi pieniä hiljaisia hetkiä jolloin tarina ikäänkuin pysähtyi. Kuitenkin näytelmä oli sopivan mittainen, kelloa en sen päättyessä katsonut, mutta 20 minuutin väliajan kanssa kesti noin puolitoista tuntia.

Kokonaisuutena Juna oli varsin leppoisa(!) dekkari.

Juna

”Joukko onnenonkijoita on matkalla kohti unelmien Las Vegasia. Matka kuitenkin viivästyy. Konduktööri Smith syyttää teknistä ongelmaa, mutta Lady Louise epäilee että jotakin hirvittävää on tapahtunut. Onko kyseessä murha?

Lahtelainen lasten ja nuorten harrastajateatteriyhdistys Timotei täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Yksi juhlavuoden näytelmistä on jännitysnäytelmä JUNA, joka saa ensi-iltansa toukokuussa 2012. Timotein nuoret 13–17-vuotiaat teatterintekijät tarttuvat murhamysteeriin ohjaajansa Pauliina Lintulan kanssa ja tekevät aikamatkan 50-luvulle!”

Rooleissa:

Allie Smith: Konduktööri – Lauri Tiainen
Dave Flower: junatyöntekijä – Antti Muje
Amy Flower: junatyöntekijä – Susanna Selin
Tom ’O Malley: isä – Iiris Aaltonen
Helen ’O Malley: vaimo – Sanna Rinne
Emily: Helenin sisar – Outi Harju
Lucy Fur: Jasmin Kontinen
Harriet Grant – Ilona Nousiainen
Mary: Aniina Hovi
Margaret Colour: Pinja Nurminen
Wendy Fisher: Neea Viuhko
Mindy Hunter: Siiri Stenborg
Charlie Porter: toimittaja – Tuisku Nurminen
Lady Louise: Janette Tolvanen

Käsikirjoitus: This story has no title – Juna
Timotei-teatterin Legendat vuonna 2007
Ohjaus: Pauliina Lintula
Äänet ja valot: Otso Vartiainen
Puvustus: Essi Huovila
Lavastus: Kati Tuomola
Tuotanto: Johanna Tulla
Käsiohjelma ja julisteet: Josefina Pönkkä

Ehdota vuoden nuorta lahtelaista 2012

Lahti-seura yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa jakaa jälleen Vuoden nuori lahtelainen -tunnustuksen.  Lisätietoja seuran täällä, joiden kautta voi jättää myös oman ehdotuksensa. Ehdotuksia perusteluineen voi lähettäää 31.5. asti. Tunnustuksen julkistamisaika- ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan elokuvateatteri Kino Iiriksen leffalippuja.

Tunnustus jaettiin vuonna 2010 ensimmäisen kerran ja se on tarkoitus myöntää vuosittain henkilölle tai ryhmälle, joka tuoreella, ennakkoluulottomalla ja yritteliäällä otteella on esimerkkinä ja eduksi Lahdelle.

Vuonna 2010 raati valitsi mielenkiintoisesta ja monipuolisesta ehdokasjoukosta Vuoden nuori lahtelainen -tunnustuksen saajaksi a capella-yhtye Enchantin. Tunnustus jaettiin Lahden stadionilla kesäkuussa ennen FC Lahti-JJK-ottelun alkua.
Vuonna 2011 valittiin meloja Pauliina Polet, jolle tunnustus jaettiin Salpausselän koulun urheilupäivänä satojen oppilaiden läsnäolessa koulun auditoriossa 31.8.2011.

Tunnustusten saajille lahjoitettiin yhteistyöyritysten myöntämä stipendi. Raatiin kuuluivat Lahti-seuran, Osuuskauppa Hämeenmaan ja Päijät-Hämeen Osuuspankin edustajat.

Avoin kirje ammattikorkeakoulun johtoryhmälle ja PHKK:n hallitukselle

Kaikella kunnioituksella vaadimme teitä vielä tarkastelemaan kuvataiteen koulutusohjelman säilyttämistä Lahdessa.  Ministeriö on hyvin selkeästi tuonut esiin, että päätös kuvataiteen koulutusohjelman kohtalosta on Lahden oma päätös.

Lamk:n kuvataiteen koulutusohjelma turvattava

Edellisen tiedon, valtakunnallisen vastustuksen ja Taideinstituutin saaman viimeaikaisen tuloksellisuuspalkkion varassa lakkauttamispäätös joutuu entistä kyseenalaisempaan valoon. Kuvataiteen koulutusohjelman Lakkautuksen ainoina perusteluina on käytetty hataria väitteitä huonosta työllistymisestä. Kuvataidetta on mahdotonta tarkastella palkkatyön mittareilla. Taiteilija työskentelee monialaisesti itsensä työllistäen (Cronberg: Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo). Taiteilijan ammattikuvaan kuuluu elimellisesti muutakin kuin varsinainen taiteellinen työ. Kaikesta taiteellisesta työstä ei synny vaihtoarvoista tuotetta tai palvelua. Ollakseen Taidetta taiteen tulee pysyä vapaana, myös sitä ohjaavista taloudellisista vaikuttimista, mikä ei tarkoita eristäytymistä taidemarkkinoilta, vaan edellyttää parempaa taidekasvatusta ja esimerkiksi prosenttiperiaatteen noudattamista, jotta meillä kaikilla on parempi elinympäristö.

Vaihtoehtoja säästöjen toteuttamiselle huipulta karsimisen sijaan on
Taiteen taso Suomessa vaatii useamman huippuyksikön pysyäkseen moniäänisenä. Niissä ammattikorkeakouluissa joissa taidekoulutusta puolustettiin, koulutusohjelmat jäivät henkiin. Taide ei kasva huippuunsa jättiyksiköissä. Lahdessa kulttuurialan supistukset voidaan toteuttaa yhteisymmärryksessä Muotoilu- ja taideinstituutin sisällä, ja luoda lisäsäästöjä tiivistämällä yhteistyötä entisestään.

Taideinstituutti on korvaamaton

Lahden taideinstituutti on huippuyksikkö, siitä puhuvat kaikki faktat. Lahdelle on ainutlaatuista korkeatasoisen, toisiaan tukevan soveltavan taiteen ja vapaan taiteen koulutuksen esiintyminen samalla koulutusalustalla, sekä luonnollinen jatkumo varhaiskasvatuksesta aina huipulle asti. Taideinstituutti on kuvataiteen Amk koulutusohjelmista vetovoimaisimpia (2011 hakijoita yht 315/12paikkaa), vaikka onkin vastuullisesti pitänyt aloituspaikkamäärät pienenä, panostaen muuttuvalle alalle elintärkeään erikoistumis- ja täydennyskoulutukseen, joka ei lisää kuvataiteilijoiden määrää, vaan parantaa jo ammatissa toimivien työllisyysmahdollisuuksia. Lahden Muotoilu- ja taideinstituutti on jo nyt toteuttanut ministeriön selvitysten ja tutkimusten mukaista, koulutusalojen rajapinnat ylittävää yhteistyötä innovatiivisuuden synnyttämiseksi. Lahdessa on luotu vahva perusta taiteilijaidentiteetin kasvulle, joka näkyy taitelijoiden valtakunnallisena ja kansainvälisenä menestyksenä.

Taideinstituutin positiivinen vaikutus Lahden ja lähikuntien kulttuurielämälle, on kiistaton, samoin kuntien lakisääteisten kulttuuritoimintojen järjestämiselle. Taideinstituutin lakkauttamisen seurauksena lamaantuu maakunnan taiteen perusopetus ja kolmannen sektorin pyörittämä monipuolinen kulttuuritoiminta.

Taide ei ole tarpeetonta

Taiteen olemassaoloa voidaan perustella monilla välillisillä arvoilla, kuten hyvinvointivaikutuksilla, ja luovan talouden sekä kulttuuriviennin kasvunäkymillä. Taide on innovaatioiden ja kulttuurin perusta, sillä on itseisarvo terveessä yhteiskunnassa itsenään, ilman välineellistämistäkin. Taide on osa sivistysvaltiota.

Lahdessa 7.5.2012,
Lahden taiteilijaseura ry:n puolesta Puheenjohtaja kuvanveistäjä Elisa Lientola
Lahden taidegraafikot ry:n puolesta Puheenjohtaja taidegraafikko Tiina Salmi
Lahden valokuvataide ry:n puolesta Puheenjohtaja valokuvaaja Ville Kujala
Kauno ry:n puolesta Puheenjohtaja kuvanveistäjä Kalle Mustonen
Lahden taiteilijatalosäätiön puolesta Puheenjohtaja kuvataiteilija Ritva Leinonen