Aihearkisto: Esittelyt

Lahtelaisuuden eri puolien esittelyt ja huomiot

Koe muotoilu Sibeliustalossa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Koe muotoilu (linkissä esite pdf-muodossa) on Sibeliustalossa järjestettävä kansainvälinen muotoilunäyttely. Mukana on 35 muotoilijaa ja yritystä viidestä eri maasta. Näyttely on jakautunut kolmeen osaan, josta alla tarkemmin. Näyttelyyn voi tutustua heinäkuun loppuun asti ja siihen on vapaa pääsy.

Lahti: Biennale-sivut kertovat näyttelystä seuraavaa:

Lahti: BIENNALE 2011 -katselmuksen teema on käsinkosketeltava innovaatio. Hyvä muotoilu on enemmän kuin vain ulkonäköä. Metsähallissa oleva Lahti: BIENNALE 2011 -katselmus keskittyy muotoiluun, jota voi koskettaa ja kokeilla.

Puusepän sali muodostuu useammasta kokonaisuudesta: Hommage a Tapani Aartomaa -53 julisteen kansainvälinen näyttely, Lahden AMK Muotoiluinstituutin lopputyönäyttely, pietarilaisten muotoilukoulujen ArtFuture Design Schoolin sekä St. Petersburg State Academy of Art and Design n. a. A. Stieglitzin näyttelykokonaisuudet, Galleria oyoy:n Oyoy crew 2011 –yhteisnäyttely sekä Pro Puu ry:n Design From & For Kids –muotoilukasvatusprojektin tuotoksia.

Puusepän verstaassa on valokuvaaja Markus Henttosen Lahti: muotoilijakuvia -näyttely, joka koostuu lahtelaisista muotoilun ammattilaisista. Muotoilijakuvissa suunnittelijat kertovat omaa tarinaansa esimerkkeinä työvälineistään ja tuotannostaan.

Lisäksi Lahti: Biennale -muotoilutapahtuma laajenee Sibeliustalosta keskustan citytauluihin. Henttosen Muotoilijakuvat viedään lahtelaisten keskelle, Aleksanterinkadun varrella sijaitseviin ilmoitustauluihin ja ne on nähtävillä Lahden katukuvassa heinäkuun loppuun asti.

Muotoilijakuvia -näyttely on osa WDC Helsinki 2012 Lahden toimintaa. Hanketta rahoittaa Päijät-Hämeen liitto Euroopan unionin aluekehitysrahastosta.

Mallasjuoman tehtaan piipun henki

Julkaistu , kirjoittanut

Pitkän linjan videokuvaajaharrastaja lahtelainen Keijo Skippari on tallentanut Lahdessa monia eri kohteita. Yksi hänen projekteistaan oli keskustassa sijaitsevan Mallasjuoman tehtaan eli Malskin vanhan piipun purkamisen kuvaaminen vaihe vaiheelta tammikuussa 2007.
Savupiippuhan symboloi teollista nousua ja termillä ”savupiipputeollisuus” on vahva lataus, kun puhutaan suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta agraariyhteisöistä kohti teollista Suomea. Siksi esimerkiksi sataman harvoista vanhoista teollisuusrakennuksista juuri savupiippu on säilytetty, vaikka sen käyttöarvo on nolla.

Tarina piipusta osallistui Lahdessa huhtikuussa järjestettyihin SM 2011 Filmifestivaalien dokumenttisarjaan sijoittuen toiseksi. Festivaalien raati totesi reilun 8 minuutin kestoisesta lyhyt elokuvasta seuraavaa: ”Mielenkiintoinen elokuva lahtelaisen O.Y. Mallasjuoman piipun purkamisesta. Elokuvassa piippu on kertojanäänenä, joka antaa elokuvalle runollisen vaikutelman. Hieno kunnianosoitus vanhalle piipulle, joka on ollut vuosisadan ajan osa lahtelaista katunäkymää ja kaupunkikuvaa, näkyvä osa Lahden historiaa.”

Tarina alkaa mustavalkoisella, ilmeisesti 1960-luvulla kuvatulla mainoselokuvalla, kertojaäänen valistaessa katsojaa: ”Tämä on Lahti, suomalaisen yrittelijyyden aito tunnus”. Historiakatsaus kertoo mainiosti katsojalle Mallasjuoman tehtaiden merkityksestä Lahdelle, korostaen erityisesti kaupunkiin liitettyä yrittelijäisyyttä sekä yrityksen kansainvälistä mainetta.

Elokuvan alun nostalginen ajankuva päättyy riemukkaaseen torven soittoon, joka saa väistyä haikean musiikin saattelemana nykyajan tieltä. Kun hetkeä aiemmin yritys on arvotettu, sitä kautta teollisuusrakennusten kulttuurihistoriallinen merkitys todennettu, niin alueen murroksesta kertoo rakennusliikkeiden mainostaulu: ”On sinun vuorosi jatkaa tarinaa”, vanhaa ja uutta rinnan, piipun kera. Nykyhetken tilannetta painokkaasti luotaava lehtileike Etelä-Suomen Sanomista toteaa, että ”kallistunut piippu puretaan turvallisuusriskinä”.

Kerronnallisesti em. viitteet ovat mainio keino viedä tarinaa eteenpäin. Niillä on saatu kerrottua katsojalle piippuun liitetty symboliarvo sekä tilanne nykyhetkestä tuodaan katsojan tietoon tehokkaasti, jopa yhdellä kuvalla.

Skippari on onnistunut tallentamaan piipun purkamisen monesta eri kuvakulmasta, lopputuloksen kuitenkaan olematta sekavaa, vailla johdonmukaisuutta. Kuvaajaan/leikkaajan kokemus tulee ilmi: Kaukaa kuvatut auttavat hahmottamaan alueen erityispiirteitä, vanhaa punatiiltä keskellä kaupunkia; sekä näyttää lyhenevän piipun ”tukalaa” tilannetta. 40 metriä piippu purettiin käsityönä, lukuunottamatta viimeistä 7 metriä, joka tehtiin koneellisesti.

Kuten raadin kommentissa todettiin, piippu toimii tarinan kertojana. Ratkaisu on naiivi, mutta kertoja vie tarinaa eteenpäin joutuisasti ja tuo aiheeseen inhimillistä kosketusta. Piipulla (elokuvalla) on havaittavissa pientä katkeruutta purkupäätöksen tehneitä (kasvottomia?) virkamiehiä kohtaan. Kokonaisvire on surumielinen.

Yksi eräs vaikuttavimmista kohtauksista on kun kamera nousee nosturin lavalla kohti piipun huippua, raksamiehen polttaessa tupakkaa. Kohtaus on toisaalta juhlallinen, kohoava, mutta yhtäältä rosoinen, harmaa ja inhorealistinen. Taustalla näkyy panimorakennuksen rappioromanttinen puoli, jonka takana nousevat 1960-70-luvuilla rakennetut keskikaupungin betonielementtitalot. Sen enempää osoittelemalla menneisyyteen ja tekemättä moraalisia johtopäätöksiä, näkymässä kiteytyy  1950-luvulta alkaen jatkunut voimakas keskustan uusiutuminen.

Piippu on mennyt, aika näyttää miten Panimolle käy…

Museokamaa Internetissä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy Internetissä -sarja, osa 23.

Lahden museot ovat lanseeraannut Museokamaa.fi-nimisen sivuston. Itse törmäsin sivustoon aikalailla vahingossa, tietenkin Facebookissa, kun tuttu ”tykkäsi” sivusta. Ensimmäinen artikkeli on kirjoitettu jo maaliskuussa. Ensisilmäyksellä sivuston päällimmäisenä tarkoituksena lienee tehdä Lahden museoista helpommin lähestyttävämpiä, ja tämän todentaa myös sivujen esittelyteksti:

”Museokamaa on Lahden kaupungin sivistystoimialan rekisteröimä iskulause. Se kertoo Lahden museoiden helposta lähestyttävyydestä, yhdistää Lahden eri museot, niiden näyttelyiden, tapahtumien ja kauppojen elämyksellisyyden.

Museokamaa.fi -verkkosivusto haluaa keskustella ja vuorovaikuttaa suuren yleisön kanssa rennommin ja vapaamuotoisemmin, samalla tavalla kuin Lahden museot haluaa korostaa ainutlaatuisuuttaan elämyksentuottajana yhä suuremmalle yleisölle.”

Sivut ovat pelkistetyt ja rakenteiden osalta onkin pyritty yksinkertaisuuteen, joten ajavat asiansa helppokäyttöisyyden osalta. Silti ulkonäköön saatu graafisesti elävyyttä. Tarkempi sisällön tarkastelu osoittaa kuitenkin sivujen etsivän vielä itseään. Pääasiassa sivuilla esitellään museot karttoineen ja suositellaan museokaupan tarjontaa satunnaisilla tuotteilla. Lähikuvassa on vasta yksi artikkeli, Janne Ahosen lahjoitus. Kamakätkössä kerrotaan vanhoista aarteista, tähän saakka julkaistu esittely vanhasta aikakauslehdestä. Hyvä potentiaali, täydennystä odottaen.

Suorasti palautetta voi antaa palautelomakkeella ja epäsuorasti Oletko Museokamaa -testillä. Museo kaivannee palautetta meiltä lahtelaisilta ja muilta Lahden museoista kiinnostuneilta.

Ajatus vuorovaikutuksesta on kannatettava, mutta jatkoa ajatellen kysymys kuuluu, mitä lisäarvoa Museokamaa-sivusto tuo, minkälaista vuorovaikutusta harjoitetaan ja voiko slogan voi tarjota muuta kuin nettisivut?

Museokamaa

Lahden kaupunkikeskustan sivut

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 22.

Uuden keskustaisännän Timo Taulon myötä myös Lahden keskustaeheytyksen sivut uudistuivat ja runsastuivat. Myös sivujen osoite on uusi (vanhoilta sivuilta pääsee). City-sanaa suomalaisessa kontekstissa on moitittu monesti teennäiseksi, joten olisko nimenä ollut parempi lahtikaupunki tai vastaava, kun en ainakaan sivuilta löytänyt englanninkielistä vaihtoehtoa (vielä?). Ainakin nimi on lyhyt ja ytimekäs, jotenkin lahtelainen…

Pitkään keskustaeheytyksen sivut olivat auttamasti kömpelöt ja epäkäytännölliset, tämän kevään sivujen uudistus on tullut tarpeeseen ja Lahden keskusta on saanut arvoisensa näyteikkunan. Sivujen rakenne on selkeä ja visuaalisesti sivut ovat raikkaat ja etusivun vaihtuvat valokuvat tuovat eloa. Liikkuvat grafiiset elementit sivun alareunassa tuovat mukavaa kaupunkimaista liikettä.

Sivuilla esitellään keskustan monia mahdollisuuksia mm. tapahtumien ja yritysten tarjonnan muodossa.

Tapahtumakalenteri on selkeä. Oleellisemmat tiedot eli päivät ja nimi korostetusti ja vierestä löytyvät lisäselitykset kuvineen. Ajankohtaista-sivulla on toukokuun aikana julkaistu useita keskustaan liittyviä artikkeleita ja huomioita. Ajankohtaista-sivun lisäki keskustaisäntä Timo Taulon blogi tuo isännän omia henkilökohtaisia huomioita ja mietteitä keskustan elämästä ja sen kehittämisestä.
Keskustaeheytys kertoo yhdistyksen toiminnasta.
Yritysten esittelyistä löytää monenmoista keskustan palvelua. Ne on kategorioitu kuuteen eri osioon:
Shopping, Kauneus & Terveys, Hotellit & Ravintolat, Viihde & Taide, Palvelut ja Kauppatori. Infoa löytää mm. pysäköinnistä, Kauppahallista sekä kuvien ja linkkien muodossa kaupungin historiasta.

Lahticity.fi

Lahden opaskierrokset vuonna 2011

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden Seudun Oppaat järjestävät tänä vuonna 24 kohteeseen opastettuja, pääosin kävellen tehtäviä kierroksia Lahdessa ja Lahden seudulla. LSO järjestää omia kesäkierroksia, mutta myös Lahti Travel Oy:n tilaamia opastuksia. Opastuskieli kierroksilla on suomi, jonka lisäksi mm. ruotsi, englanti, eesti, ranska, venäjä, ja slovakia.
Kävelykierrokset maksavat aikuisilta 5 euroa, alle 15-vuotiaita lapsia houkutellaan myös mukaan, sillä he pääsevät aikuisen seurassa maksutta. Kierrokset järjestetään jos paikalle saapuu yksikin osallistuja. LSO muistuttaa että kierroksille kannattaaa varustautua sään mukaisilla asusteilla ja jalkineilla.
Lahden seudun oppaat ry perustettiin vuonna 1975 nimellä Lahti Oppaat ry., vuonna 2000 nimi muutettiin Lahden seudun oppaat ry:ksi.

Lahden seudun oppaiden laajempi esittely yhdistyksen nettisivuilta.

Kesäkierrokset 2011
Alla listatty kaupunkioppaiden järjestämät opastetut kierrokset selityksineen. Selitykset oppaiden nettisivuilta. Lista tarkempine tietoineen nähtävillä täällä. Paperisia esitteitä voi noutaa mm. Lahti Travel Oy:stä, Lahden kirjastoista, opistoista jne.

Lahden kaupungintalo ke 25.5., ke 29.6., ti 16.8., ti 23.8. ja ti 6.9.
Jugend-henkinen Lahden kaupungintalo täyttää ensi vuonna sata vuotta. Vuosien ja vuosikymmenien aikana talossa tehtiin useita pieniä remontteja ja korjauksia. Vuoden 1981 syyskuun tulipalon jälkeen Kaupungintalo päätettiin entisöidä kokonaan suunnittelijansa arkkitehti Eliel Saarisen hengessä. Remontti toteutettiin vuosina 1981-1985.

Hollolan hautausmaa to 26.5., to 30.6., to 4.8. ja to 18.8.
Hollolan kirkkomaahan haudattiin vuosisatojen ajan myös Lahden kylän ja kauppalankin vainajia. Hollolan suurten puitten varjostama, levollisen kaunis hautausmaa kertoo omaa historiaansa menneistä vuosista ja vuosisadoista.

Vesijärven luontokierros ti 31.5.
Reitti kiertelee Pikku-Vesijärven puistossa ja Vesijärven rantamaisemissa. Maisemien ihailua myös Salpausselän rinteeltä.

Design-kierros ti 7.6., ke 10.8. ja ke 31.8.
Muotoilua, arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua Lahden keskustassa. Lopuksi tankkaus Lahden Muotoiluasemalla.

Radiomäki maailmanperintökohteeksi ke 8.6.
Radiomäellä on urheilukenttä, radio- ja tv-museoalue ja vanha hautausmaa.

Vanha hautausmaa to 9.6., to 14.7., to 11.8. ja to 1.9.
Lahden Vanha hautausmaa on Lahden historian oppikirja, sillä siellä nukkuvat viimeistä untaan monet lahtelaiset päättäjät ja vaikuttajat. Vanha hautausmaa on yhtenäinen kokonaisuus lahtelaista ja lahtelaisten menneisyyttä, mutta myös nykyisyyttä, sillä vainajia kirkkomaahan haudataan vielä nykyäänkin.

Myllysaari ja ympäristö la 11.6.
Tutustutaan Myllysaaren alueeseen mm. 1909 rakennettuun Purjehdusseuran paviljonkiin.

Pikku Viipuri ti 14.6.
Kun vilkkaat karjalaiset evakot valitsivat uudeksi kotipaikakseen Lahden, muuttui Kansakoulun puiston ja linja-autoaseman alue Pikku Viipuriksi. Sodan jälkeen Lahdessa alkoi vireä ja virikkeellinen aikakausi.

Läntinen hautausmaa to 16.6. ja to 28.7.
Läntinen hautausmaa oli kolmas hautausmaa Lahden seudulla. Puistomaisen varjoinen Läntinen hautausmaa uinuu rauhaisana omalla, yksinäisellä mäellään. Siellä on helppo pysähtyä hetkeksi miettimään elämän ja kuoleman monimuotoisuutta.

Lanupuisto ja sataman aarteet ti 28.6.
Lahden Lanupuisto perustettiin parikymmentä vuotta sitten ja nykyään se on suosittu ulkoilukohde lehtomaisine, villiintyneine puineen ja muine kasveineen. Siellä kukkivat ensimmäisinä sini- ja valkovuokot. Vesijärven satama on aarreaitta, jossa yhdistyvät mennyt aika ja nykyelämä.

Heräämisestä voittajiin ti 5.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Alatorilta hyppyrimäen juurelle.

Kärkölä ja Huovilanpuisto ke 6.7.
Kiertoajelu Tennilän kautta Huovilanpuistoon. Käynti Alli Paasikiven kesäasunnolla.

Mustankallion hautausmaa to 7.7. ja to 21.7.
Entinen Uusi hautausmaa kätkee maanpoveen palasen Lahden ja Suomenkin historiaa, sillä tälle hautausmaalle on haudattu muiden muassa useiden sotien aikana kuolleita vainajia. Monet tämänkin hautausmaan poisnukkuneista ovat aikoinaan olleet vaikuttamassa Lahden historian kulkuun.

Lahden palosta puunhakkaajaan ti 12.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Sippipuistosta Kaupungintalon puistoon.

Kisikseltä Löyttymäen kuoppaan ke 13.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Kisapuiston kautta Siirin luo.

Torin kaivauksilta Paragrafille ti 19.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Ylistä Viipurintietä seuraten.

Tallinpassin tarinaa ke 20.7.
Tallinpassiksi kutsuttiin aikoinaan Mytäjäisten lampea, jonka rannalla sijaitsi Tampereen rykmentin uimalaitos. Tallinpassi Varikkoalueineen oli myös 1918-sodan näyttämönä. Varikkoalue on parin viimeisen vuoden ajan ollut monenlaisessa myllerryksessä, mutta edelleen siellä seisovat vanhat höyryveturit, joita pääsemme tutkimaan kierroksen aikana. Alueella ovat myös vanha veturitalli, veturien kääntölaite sekä vesitorni, josta saatiin vettä höyryvetureihin.

Kirkonmäeltä Sairaalanmäelle ti 26.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Kolkanmäeltä Vanhalle naistensairaalalle.

Kiertoajelu Asikkalan maisemissa ke 27.7.
Käyntikohteet ovat: Vääksyn kanava, Vääksyn Mylly, Asikkalan kirkko pienen runotuokion kera sekä Viini & Puutarhatila Pihamaa Kalkkisissa.

Rautatienkatu – muistojen katu ke 3.8.
Rautatienkatu oli Lahden kylä- ja kauppala-aikaan vilkas liikekatu, jota pitkin kuljettiin asemalta keskustaan. Silloin katuvalotkin sammutettiin vasta puoli tuntia viimeisen junan lähdettyä asemalta. Katu on aina yhdistänyt rautatieaseman toriin ja Rautatienkadun aseman puoleinen alkupää on aina ollut Lahteen junalla saapuvan matkustajan ensimmäinen kosketus Lahteen ja lahtelaisuuteen.

Mattilanmäen omenatarha ja Loukkaanotsa ti 9.8.
Mattilanmäen tietämillä kukkivat aikoinaan omenapuut ja Loukkaanotsa suolsi hauleja Mustankallionmäeltä. Nyt entisessä omenatarhassa kisaavat ”tessut”, Loukkaanotsan rypyt ovat silinneet ja Jepulis-Penjamikin on hommansa lopettanut. Mihin se kaikki hävisi?

Anttilanmäki ke 17.8.
Keskellä kaupunkia omakotitaloidylli, jossa väreilee menneen maailman tunnelma. Kauniit pihat, aidat ja kapeat polut, huolellisesti kunnostetut talot. Siinä nykypäivän Anttilanmäkeä, mutta kierroksella kuulemme myös mäen historiaa. Alue on nykyään museoviraston suojeluksessa.

Elokuinen retki Vierumäen vehreisiin maisemiin ke 24.8.
Vierumäki tarjoaa mm. ainutlaatuisia ja monipuolisia hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluja. Myös liikunta-alan koulutuksen ja urheilun kehittäjänä Vierumäki on tullut kuuluisaksi Euroopassa.

Levon hautausmaa to 25.8.
Levon hautausmaa on viimeisin ja laajin Lahden hautausmaista. Hautausmaan alueella on useita kappeleita, joissa vainajat voidaan siunata ja tällä hautausmaalla on myös Lahden ainoa krematorio. Levon hautausmaalla on arkku- ja uurnahautoja sekä muistolehto.