Aihearkisto: Esittelyt

Lahtelaisuuden eri puolien esittelyt ja huomiot

Museokamaa Internetissä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy Internetissä -sarja, osa 23.

Lahden museot ovat lanseeraannut Museokamaa.fi-nimisen sivuston. Itse törmäsin sivustoon aikalailla vahingossa, tietenkin Facebookissa, kun tuttu ”tykkäsi” sivusta. Ensimmäinen artikkeli on kirjoitettu jo maaliskuussa. Ensisilmäyksellä sivuston päällimmäisenä tarkoituksena lienee tehdä Lahden museoista helpommin lähestyttävämpiä, ja tämän todentaa myös sivujen esittelyteksti:

”Museokamaa on Lahden kaupungin sivistystoimialan rekisteröimä iskulause. Se kertoo Lahden museoiden helposta lähestyttävyydestä, yhdistää Lahden eri museot, niiden näyttelyiden, tapahtumien ja kauppojen elämyksellisyyden.

Museokamaa.fi -verkkosivusto haluaa keskustella ja vuorovaikuttaa suuren yleisön kanssa rennommin ja vapaamuotoisemmin, samalla tavalla kuin Lahden museot haluaa korostaa ainutlaatuisuuttaan elämyksentuottajana yhä suuremmalle yleisölle.”

Sivut ovat pelkistetyt ja rakenteiden osalta onkin pyritty yksinkertaisuuteen, joten ajavat asiansa helppokäyttöisyyden osalta. Silti ulkonäköön saatu graafisesti elävyyttä. Tarkempi sisällön tarkastelu osoittaa kuitenkin sivujen etsivän vielä itseään. Pääasiassa sivuilla esitellään museot karttoineen ja suositellaan museokaupan tarjontaa satunnaisilla tuotteilla. Lähikuvassa on vasta yksi artikkeli, Janne Ahosen lahjoitus. Kamakätkössä kerrotaan vanhoista aarteista, tähän saakka julkaistu esittely vanhasta aikakauslehdestä. Hyvä potentiaali, täydennystä odottaen.

Suorasti palautetta voi antaa palautelomakkeella ja epäsuorasti Oletko Museokamaa -testillä. Museo kaivannee palautetta meiltä lahtelaisilta ja muilta Lahden museoista kiinnostuneilta.

Ajatus vuorovaikutuksesta on kannatettava, mutta jatkoa ajatellen kysymys kuuluu, mitä lisäarvoa Museokamaa-sivusto tuo, minkälaista vuorovaikutusta harjoitetaan ja voiko slogan voi tarjota muuta kuin nettisivut?

Museokamaa

Lahden kaupunkikeskustan sivut

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 22.

Uuden keskustaisännän Timo Taulon myötä myös Lahden keskustaeheytyksen sivut uudistuivat ja runsastuivat. Myös sivujen osoite on uusi (vanhoilta sivuilta pääsee). City-sanaa suomalaisessa kontekstissa on moitittu monesti teennäiseksi, joten olisko nimenä ollut parempi lahtikaupunki tai vastaava, kun en ainakaan sivuilta löytänyt englanninkielistä vaihtoehtoa (vielä?). Ainakin nimi on lyhyt ja ytimekäs, jotenkin lahtelainen…

Pitkään keskustaeheytyksen sivut olivat auttamasti kömpelöt ja epäkäytännölliset, tämän kevään sivujen uudistus on tullut tarpeeseen ja Lahden keskusta on saanut arvoisensa näyteikkunan. Sivujen rakenne on selkeä ja visuaalisesti sivut ovat raikkaat ja etusivun vaihtuvat valokuvat tuovat eloa. Liikkuvat grafiiset elementit sivun alareunassa tuovat mukavaa kaupunkimaista liikettä.

Sivuilla esitellään keskustan monia mahdollisuuksia mm. tapahtumien ja yritysten tarjonnan muodossa.

Tapahtumakalenteri on selkeä. Oleellisemmat tiedot eli päivät ja nimi korostetusti ja vierestä löytyvät lisäselitykset kuvineen. Ajankohtaista-sivulla on toukokuun aikana julkaistu useita keskustaan liittyviä artikkeleita ja huomioita. Ajankohtaista-sivun lisäki keskustaisäntä Timo Taulon blogi tuo isännän omia henkilökohtaisia huomioita ja mietteitä keskustan elämästä ja sen kehittämisestä.
Keskustaeheytys kertoo yhdistyksen toiminnasta.
Yritysten esittelyistä löytää monenmoista keskustan palvelua. Ne on kategorioitu kuuteen eri osioon:
Shopping, Kauneus & Terveys, Hotellit & Ravintolat, Viihde & Taide, Palvelut ja Kauppatori. Infoa löytää mm. pysäköinnistä, Kauppahallista sekä kuvien ja linkkien muodossa kaupungin historiasta.

Lahticity.fi

Lahden opaskierrokset vuonna 2011

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden Seudun Oppaat järjestävät tänä vuonna 24 kohteeseen opastettuja, pääosin kävellen tehtäviä kierroksia Lahdessa ja Lahden seudulla. LSO järjestää omia kesäkierroksia, mutta myös Lahti Travel Oy:n tilaamia opastuksia. Opastuskieli kierroksilla on suomi, jonka lisäksi mm. ruotsi, englanti, eesti, ranska, venäjä, ja slovakia.
Kävelykierrokset maksavat aikuisilta 5 euroa, alle 15-vuotiaita lapsia houkutellaan myös mukaan, sillä he pääsevät aikuisen seurassa maksutta. Kierrokset järjestetään jos paikalle saapuu yksikin osallistuja. LSO muistuttaa että kierroksille kannattaaa varustautua sään mukaisilla asusteilla ja jalkineilla.
Lahden seudun oppaat ry perustettiin vuonna 1975 nimellä Lahti Oppaat ry., vuonna 2000 nimi muutettiin Lahden seudun oppaat ry:ksi.

Lahden seudun oppaiden laajempi esittely yhdistyksen nettisivuilta.

Kesäkierrokset 2011
Alla listatty kaupunkioppaiden järjestämät opastetut kierrokset selityksineen. Selitykset oppaiden nettisivuilta. Lista tarkempine tietoineen nähtävillä täällä. Paperisia esitteitä voi noutaa mm. Lahti Travel Oy:stä, Lahden kirjastoista, opistoista jne.

Lahden kaupungintalo ke 25.5., ke 29.6., ti 16.8., ti 23.8. ja ti 6.9.
Jugend-henkinen Lahden kaupungintalo täyttää ensi vuonna sata vuotta. Vuosien ja vuosikymmenien aikana talossa tehtiin useita pieniä remontteja ja korjauksia. Vuoden 1981 syyskuun tulipalon jälkeen Kaupungintalo päätettiin entisöidä kokonaan suunnittelijansa arkkitehti Eliel Saarisen hengessä. Remontti toteutettiin vuosina 1981-1985.

Hollolan hautausmaa to 26.5., to 30.6., to 4.8. ja to 18.8.
Hollolan kirkkomaahan haudattiin vuosisatojen ajan myös Lahden kylän ja kauppalankin vainajia. Hollolan suurten puitten varjostama, levollisen kaunis hautausmaa kertoo omaa historiaansa menneistä vuosista ja vuosisadoista.

Vesijärven luontokierros ti 31.5.
Reitti kiertelee Pikku-Vesijärven puistossa ja Vesijärven rantamaisemissa. Maisemien ihailua myös Salpausselän rinteeltä.

Design-kierros ti 7.6., ke 10.8. ja ke 31.8.
Muotoilua, arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua Lahden keskustassa. Lopuksi tankkaus Lahden Muotoiluasemalla.

Radiomäki maailmanperintökohteeksi ke 8.6.
Radiomäellä on urheilukenttä, radio- ja tv-museoalue ja vanha hautausmaa.

Vanha hautausmaa to 9.6., to 14.7., to 11.8. ja to 1.9.
Lahden Vanha hautausmaa on Lahden historian oppikirja, sillä siellä nukkuvat viimeistä untaan monet lahtelaiset päättäjät ja vaikuttajat. Vanha hautausmaa on yhtenäinen kokonaisuus lahtelaista ja lahtelaisten menneisyyttä, mutta myös nykyisyyttä, sillä vainajia kirkkomaahan haudataan vielä nykyäänkin.

Myllysaari ja ympäristö la 11.6.
Tutustutaan Myllysaaren alueeseen mm. 1909 rakennettuun Purjehdusseuran paviljonkiin.

Pikku Viipuri ti 14.6.
Kun vilkkaat karjalaiset evakot valitsivat uudeksi kotipaikakseen Lahden, muuttui Kansakoulun puiston ja linja-autoaseman alue Pikku Viipuriksi. Sodan jälkeen Lahdessa alkoi vireä ja virikkeellinen aikakausi.

Läntinen hautausmaa to 16.6. ja to 28.7.
Läntinen hautausmaa oli kolmas hautausmaa Lahden seudulla. Puistomaisen varjoinen Läntinen hautausmaa uinuu rauhaisana omalla, yksinäisellä mäellään. Siellä on helppo pysähtyä hetkeksi miettimään elämän ja kuoleman monimuotoisuutta.

Lanupuisto ja sataman aarteet ti 28.6.
Lahden Lanupuisto perustettiin parikymmentä vuotta sitten ja nykyään se on suosittu ulkoilukohde lehtomaisine, villiintyneine puineen ja muine kasveineen. Siellä kukkivat ensimmäisinä sini- ja valkovuokot. Vesijärven satama on aarreaitta, jossa yhdistyvät mennyt aika ja nykyelämä.

Heräämisestä voittajiin ti 5.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Alatorilta hyppyrimäen juurelle.

Kärkölä ja Huovilanpuisto ke 6.7.
Kiertoajelu Tennilän kautta Huovilanpuistoon. Käynti Alli Paasikiven kesäasunnolla.

Mustankallion hautausmaa to 7.7. ja to 21.7.
Entinen Uusi hautausmaa kätkee maanpoveen palasen Lahden ja Suomenkin historiaa, sillä tälle hautausmaalle on haudattu muiden muassa useiden sotien aikana kuolleita vainajia. Monet tämänkin hautausmaan poisnukkuneista ovat aikoinaan olleet vaikuttamassa Lahden historian kulkuun.

Lahden palosta puunhakkaajaan ti 12.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Sippipuistosta Kaupungintalon puistoon.

Kisikseltä Löyttymäen kuoppaan ke 13.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Kisapuiston kautta Siirin luo.

Torin kaivauksilta Paragrafille ti 19.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Ylistä Viipurintietä seuraten.

Tallinpassin tarinaa ke 20.7.
Tallinpassiksi kutsuttiin aikoinaan Mytäjäisten lampea, jonka rannalla sijaitsi Tampereen rykmentin uimalaitos. Tallinpassi Varikkoalueineen oli myös 1918-sodan näyttämönä. Varikkoalue on parin viimeisen vuoden ajan ollut monenlaisessa myllerryksessä, mutta edelleen siellä seisovat vanhat höyryveturit, joita pääsemme tutkimaan kierroksen aikana. Alueella ovat myös vanha veturitalli, veturien kääntölaite sekä vesitorni, josta saatiin vettä höyryvetureihin.

Kirkonmäeltä Sairaalanmäelle ti 26.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Kolkanmäeltä Vanhalle naistensairaalalle.

Kiertoajelu Asikkalan maisemissa ke 27.7.
Käyntikohteet ovat: Vääksyn kanava, Vääksyn Mylly, Asikkalan kirkko pienen runotuokion kera sekä Viini & Puutarhatila Pihamaa Kalkkisissa.

Rautatienkatu – muistojen katu ke 3.8.
Rautatienkatu oli Lahden kylä- ja kauppala-aikaan vilkas liikekatu, jota pitkin kuljettiin asemalta keskustaan. Silloin katuvalotkin sammutettiin vasta puoli tuntia viimeisen junan lähdettyä asemalta. Katu on aina yhdistänyt rautatieaseman toriin ja Rautatienkadun aseman puoleinen alkupää on aina ollut Lahteen junalla saapuvan matkustajan ensimmäinen kosketus Lahteen ja lahtelaisuuteen.

Mattilanmäen omenatarha ja Loukkaanotsa ti 9.8.
Mattilanmäen tietämillä kukkivat aikoinaan omenapuut ja Loukkaanotsa suolsi hauleja Mustankallionmäeltä. Nyt entisessä omenatarhassa kisaavat ”tessut”, Loukkaanotsan rypyt ovat silinneet ja Jepulis-Penjamikin on hommansa lopettanut. Mihin se kaikki hävisi?

Anttilanmäki ke 17.8.
Keskellä kaupunkia omakotitaloidylli, jossa väreilee menneen maailman tunnelma. Kauniit pihat, aidat ja kapeat polut, huolellisesti kunnostetut talot. Siinä nykypäivän Anttilanmäkeä, mutta kierroksella kuulemme myös mäen historiaa. Alue on nykyään museoviraston suojeluksessa.

Elokuinen retki Vierumäen vehreisiin maisemiin ke 24.8.
Vierumäki tarjoaa mm. ainutlaatuisia ja monipuolisia hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluja. Myös liikunta-alan koulutuksen ja urheilun kehittäjänä Vierumäki on tullut kuuluisaksi Euroopassa.

Levon hautausmaa to 25.8.
Levon hautausmaa on viimeisin ja laajin Lahden hautausmaista. Hautausmaan alueella on useita kappeleita, joissa vainajat voidaan siunata ja tällä hautausmaalla on myös Lahden ainoa krematorio. Levon hautausmaalla on arkku- ja uurnahautoja sekä muistolehto.

Alasenjärven ympäriajo

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kun vapunaattona suoritettu työ oli tehty ja sen jälkeinen juhliminen suoritettu, oli vapunpäivänä aikaa pyöräretkelle. Edellisenä päivänä äidin pyörään vaihdetut takakumit loistivat uutuuttaan, ja nyt olivat tarkoitus sisäänajaa Alasenjärven ympäriajossa. Edellisen renkaan ulosajoin, sillä seurauksin että sisäkumi poksahti. Vappusääksi oli luvattu jo aiemmin tällä viikolla koleaa. Ja Facebookissa kavereiden statuspäivitysten mukaan myös lumisadetta. Vilkaisu ulos ikkunasta vahvisti väitteet todeksi. Nämä jäi kuitenkin kuuroiksi, joten keli olikin oiva pyöräilylle.

Vilkaisin kartasta nopeasti mahdollisen reitin tai ainakin sen alun. Suunnitelmissa oli kuitenkin ajaa Kytölän kautta Viuhaan ja sieltä Ahtilan kautta kotiin. Viuhaan törmäsin tietoisesti vasta muutama vuosi sitten kun näin linja-autossa eli linkussa tekstin Viuha. En olisi osannut sitä kartalle sijoittaa, mutta linkun numerosta päättelin kuitenkin sen olevan jossain Pohjois-Lahdessa, myös senkin takia että Etelä-Lahti oli jo tullut tutuksi, joten siellä se ei voinut olla. Kotiin päästyäni tarkistin Viuhan sijainnin ja siellähän sen Alasenjärven pohjoispuolella sijaitsi. Muistelin, että joskus kymmenisen vuotta sitten olin autolla alueen läpi ajanut, mutta muuta ei jäänyt mieleen kuin mutkaisa tie järven likellä. Siksi pyörällä, näin saa ympäristöön paremmin kontaktin ja mielenkiintoiset yksityiskohdat nousevat esiin hiljaisissa nopeuksissa.
Retken suunta oli tällä kertaa poikkeuksellinen, sillä se oli puhtaasti ei-rautatiehenkinen pyöräretki. Koville se otti, mutta kestin sen kuin mies (joka ajaa naistenpyörällä). Vappu-Viuha alkakoon.

Matka alkoi Kiveriöstä Kytölään, jossa kiinnostus kohdistui monikerroksisen omakotialueen ihasteluun. Olipa siellä yksi autiotalokin. Ensimmäinen varsinainen kiintopiste oli Kytölän siirtolapuutarha sekä uimaranta, jonka vieressä oli yksityinen leirintäalue.

Kamerasta loppui jo alkumatkasta akku, joten Lahden tallentaminen jäi sillä kertaa kovin vaisuksi. Ehkä ensi kerralla malttaa ladata akun, eikä vain olettaa sen kestävän. Luulisi aikuisen sen ymmärtävän, mutta aina sitä jaksaa itsensä yllättää.

Seuraavaksi matka jatkui Savontietä pitkin Takkulan golf-kentän ohi, kohti Sipurantietä. Risteyksessä oli yksi uimaranta ja kyltti, joka kertoi ylimaakunnallisesta retkeilupoluista. Sama löytyy myös internetistä kaupungin sivuilta. Tätä onkin tarkoitus hyödyntää jatkossa paremmin.
Sipurantie on asfaltoitu, mutta mutkainen. Tosin Viuhan ”keskiosiin” muodostunut uusi kylämäinen omakotialue, on aiheuttanut sen, että ainakin toistaiseksi osa tiestä on hiekkainen kun infraa rakennetaan. Tienpätkä saa mm. valaistuksen ja pyörätien. Viuhan rannoillahan on jo ollut vuosia asumista.

Ahtialan puolella, rannassa Lepolan loma- ja kurssikeskuksen yhteydessä huomion kiinnitti iso ja vanha navetta. Ei kuulunut ammuntaa. Matka jatkui rantaa seuraten kohti Herrasmannin retkeilyaluetta ja uimarantaa. Alueelle oli majoittunut muutamia karavaanareita, mutta muuten alue oli hiljainen, valmiina kesän riemuihin.

Lähellä Myllypohjaa ulkoilureitti kulki kahden pellon välistä ja reitin vierellä oli joku joki. Se laski Alasenjärveltä, johonkin. Nimi ja määränpääkin selvisi vasta tätä kirjoittaessa internetin äärellä. Joki oli Potilanjoki, jonka suuntana oli Kymijärvi. Ahtialan Selkätiellä jäin hetkeksi ”fiilistelemään” sillan kupeeseen virtaavaa vettä ja siitä syntyvää ääntä.

Tämän jälkeen suuntasin Ahtialan Selkätietä pitkin kohti Kytölää. Tie oli mutkainen, mäkinen ja hiekkainen, mutta matka sujui kevyesti, seutuja tarkkaillen. Hetken ajaltuani saavuin jälleen asuntoalueelle ja tiekin oli vaihtunut Kytölän Selkätieksi ja kohta olinkin tutuissa maisemissa, matkan alkulähteillä.

Loppumatkasta niistin vahingossa hihaani. Onneksi kukaan ei nähnyt.

Lahtelaista kuvagalleriaa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Avasin lähes vuosi sitten kuvagallerian urban.pictures.fi (hieman eri nimellä silloin), jonka toimintaperiaate perustuu valmiiseen galleriapohjaan. Edullisen vuosimaksun maksaessa saa eteensä yksinkertaisen käyttöjärjestelmän ja yksinkertaisen näkymän. Nykyään jokainen pystyy luomaan suhteellisen vaivattomasti tämäntyyppisiä ”tavissivustoja” ja jakamaan kätevästi tallennettua historiaa ja jakamaan sitä pitkälle jälkipolville.

Galleriaan on tarkoitus tyhjentää omia kuva-arkistoja, jotka koostuvat pääasiassa Lahdessa otetuista kaupunkikuvista sekä rautateistä (rautatieaiheisia kuviani löytyy myös suositulta Vaunut.org-sivustolta). Suurin osa arkistokuvistani ei näyttäydy kovin kiinnostavilta nyt, mutta luulen että ainakin osassa voi nähdä muutaman vuosikymmenten päästä arkista historian havinaa. Omaa kameraa minulla ei ole, joten kiitos niille, jotka ovat omaansa minulle lainanneet. Välillä kuluu pitkiäkin aikoja jolloin ei tule kuvattua. Kuvauskipinä iskee kun huomaa konkreettiset muutokset lähiympäristössä tai kun lukee lehdistä uusista rakennus- tai kaavasuunnitelmista.

Hiljattain muuton yhteydessä löysin nipun valokuvia, jotka luulin jo hävittäneen. Kuvat olin ottanut joskus 1990-luvun lopulla ja kun saan ne skannattua, laitan ne sivustolle esille. Omalta kohdalta Lahden tallentaminen alkoi juuri 1990-luvun lopulla, kun tietoinen kiinnostus kaupunkiympäristöön oli syntynyt 1990-luvun alussa. Osa kuvista on Ankkurista, aikaa ennen Sibeliustalon valmistumista, muusta uudesta rakennuskannasta puhumattakaan. 90-luvun loppu ei nyt tunnu kovin kaukaiselta, mutta lähihistoria on kiinnostavaa juuri siksi että että Lahdessakin moni paikka on täysin muuttanut muotoaan lyhyessä ajassa. Ja vaikka näin tapahtuu, aina voi löytää ympäristöstä tunnistettavia kiintopisteitä, jotka kiinnittävät paikkaan, jonka tuntee omaksi muutoksista huolimatta.

urban.pictures.fi-sivustolla on tällä hetkellä vain kolme kuvakoostetta, mutta toivon mukaan pääsen keväällä täydentämään sitä ahkerammin. Ajatuksena on myös ollut että julkaisisin sivuilla myös muutakin kuin valokuvia, esim. vuosien varrella tekemiäni julisteita ym.

Kannattaa käydä tutustumassa myös Ratapihaan (jonka banneri on istunut jo jonkin aikaa tuossa oikeassa laidassa), joka on rautatieharrastajaystäväni ylläpitämä: ”Ratapiha.com on kuvablogi Lahesta, pääaiheina muuttuvan rautatie- ja kaupunkikulttuurin ilmiöt ja tapahtumat.”

Omaa luokkaansa verrattuna edellämainittuihin on Chicago.fi, joka onkin tulevien (?) ammattilaisten ylläpitämä vapaamuotoinen, sivujen esittelyssä todetaan tyhjentävästi:

”Z-junan päätepysäkki on paikka, jossa nuori suomalainen valokuva kasvaa. Chicago.fi -sivusto esittelee Muotoiluinstituutin valokuvaa intohimolla ja ehdottoman tosissaan. Se on paikka ilman rajoja, ilman johtajaa. Sillä ei ole visuaalista linjaa eikä tyylisuuntaa. Chicago.fi on kaikkea sitä, mitä elävä, muuntuva ja moninainen valokuva on.

Chicago.fi on opiskelijoiden itse luoma, ideoima ja ylläpitämä sivusto, joka syntyi tarpeesta näkyä ja olla. Sivusto esittelee rönsyilevää ja tekijälähtöistä valokuvaa, sekä saattaa vihdoin yleisön nähtäville sen yhteisöllisen voimakkuuden ja kuvallisen ilmaisun vahvuuden, mikä ’Lahden valokuvakouluun’ on aina liitetty. Chicago.fi kutsuu nauttimaan, pysähtymään ja häkeltymään valokuvasta.”

Mainoskuvia Päijät-Hämeestä pääsee ihailemaan Lahdenseutu.net-sivulla.