Aihearkisto: Jutut

Kaikki jutut

Vuoden Painajainen

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

hemmo_ots.jpg
Tänä vuonna Hemmo-palkintogaala järjestettiin maanantaina 8.12. ja paikkana oli tietenkin Lahden Torvi. Gaalassa fiilisteltiin tuttuun tyyliin keiton ja ”keiton” voimalla sekä letkeän musiikkin. Illan kohokohta oli tietenkin pystin myöntäminen ansiokkaalle kulttuuritoimijalle. Vuonna 2008 Hemmo on silkkipaino Painajainen.

Voisitteko esitellä Painajaisenne?
Painajainen on vuonna 2004 aloittanut silkkipainoliike, joka tuolloin avasi myymälänsä Lahteen, Rautatien- ja Loviisankadun kulmaan. Päätoimialamme on silkkipainolla painetut tekstiilit. Myös julisteet, kortit, flyerit ja tarrat kuuluvat valikoimiin. Tapahtumien järjestys on tullut vaivihkaa mukaan kuvioihin. Me tehdään oikeastaan mitä vaan, mitä osataan.

Miltä palkinto tuntuu ja mitä Hemmo-palkinto teille merkitsee?
Hemmo tuntuu hyvältä! Tuli sellanen fiilis, että on tässä kai jotain osattu tehdä oikein. Me arvostetaan Hemmoa kohti ääretöntä ja sen yli. Edellisten vuoden Hemmot onkin jo ehtinyt opastamaan, että ”Hemmoille ei Lahdessa vittuilla!”. Se tuntuukin aikamoiselta etuoikeudelta, kun ottaa kaupungin huomioon.

Mitä itse arvelette mitkä olivat ne perustelut että Hemmo-direkroraatti päätyivät teihin?
On tullut oltua niin monessa mukana, että kai ne rumat naamat on jostain jäännyt mieleen…

Painajainen järjestää monipuolisia tapahtumia. Minkälaisia tapahtumia järjestätte ja minkälaista fiiliksiä ja ajatuksia niillä haluatte herättää?
Tavoitteena, kun kemuja aletaan järkkäämäään on se, että tästä tulee sellasta tekotaiteellista paskaa mitä ei oo ennen nähty. Haluamme, että tarjolla on jokaiselle jotakin, -vaihtoehtoja, yksi iso hedelmäcocktail!
Kunnon autotallimeingillä saa aikaan paljon, kun vaan jaksaa säätää ja keksiä puoli-ilmaisia ratkaisuja. Haeskella bändejä maispeissistä ja kysellä tutuilta mikä on nyt tosi kuumaa ”elektropunk jazzia”. Loppujen lopuksi, mukaan päätyy moni irtonainen idea vuosien varrelta, muokattuna ja yhteen liimattuna.
Yksikään tapahtumista ei valmistuisi, ilman vapaaehtoisia ja talkoolaisia (suom. perhe&frendit). Toivommme, että tapahtumaan osallistuja voi lekotella hyvässä meinigissä ja nautiskella tunnelmasta.

Minkälaista ja minkä tahojen kanssa pyritte yhteistyötä tekemään?
Aitojen ihmisten, yhteisöjen ja yritysten. Homman pitää kolahtaa.

Miten omasta mielestänne alakulttuurit Lahdessa voi?
Useat underground-skenet voi nähdäksemme hyvin, reggae/hipit, hoocee, heavy-osasto ja techno on perinteisesti ollut Lahdessa hyvin edustettuna jo vuosia. Uudet ug-posset on aina tervetulleita!

Minkälainen rooli on Torvelle alakulttuurien kohtauspaikkana?
Hyvin tärkeä, tärkein, ainakin täysi-ikäisille. Me uskotaan että, Lahdessa olisi tilausta toisellekkin hyvälle keikkapaikalle. Ne mitkä ei Torveen mahdu ovat jakautuneet Anttilanmäenbaari, PitkäPub ja Cumulus-osastolle. Jotka eivät ole hullumpia vaihtoehtoja nekään, esim. Pitkä Pubi on osoittaunut oivaksi valinnaksi clubi-illoille. Vuoden 2008

Lahti-kohokohdat? Omat tai muiden.
Omat Lahti-kohokohdat:
Kisapuistorockin tapahtumateltta KingGongGlub, lauantai.
Luke Vibert ja muun Rephlex crew:n ilta Pikku-Veskun rannassa.
Sekä kaikki muut tapahtumat jossa olaan oltu messissä. Muutamia mainitakseni esim. Rantagalleria, Asunnottomien Yö, Phantom Club, Tehi Fest ja Easy Sausage 08-näytös.
Muiden Lahti-kohokohdat:
Kisapuistorockin tapahtumateltta KingGongGlub, perjantai.
Alborosie & Sheng Yeng Clan, Pouta BigUp!
Lahteen rantautunut Pesäkallion kesäteatteri lunasti myös paikkansa.

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia Painajaisella on?
Avaamme uuden verkkokaupan. Pyrimme keittämään sitä käyttäjäystävälliseksi ja reagoimaan sen kautta maailman menoon. CyberSpaceRulesOK!
Uusia tapahtumia vuodelle 2009 siintää jo silmissä. Tämän vuoden näytos, joka muuttui näytelmäksi, on saannut jatkoa musikaalin muodossa… ainakin hurjimmissa skenaarioissa.

Asemantaustan puuhelmi

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 11.

Vuoden kaupunginosa 2008
Keskustan vieressä, radan toisella puolella, puutaloalue Anttilanmäki on niitä harvoja asuinalueita, joissa on pyritty säilyttämään puuvaltaisuus. Vaikka modernit kivirakennukset ovat osaltaan hajoittaneet vanhan harmoniaa, on asuinalue silti rauhoittavan ”kokonainen”. Melkein naapurissa asuessa on mukavaa välillä astella kapeita katuja pitkin ja antaa mielen vaellella menneeseen aikaan. Romantiikkaa kaikki tyynni, mutta kivikeskustan kainalossa tyytyväisenä oloaan viettävä asuinalue on piristivä poikkeus. Myös taiteilijat ovat inspiroituneet Anttilanmäestä, tästäpä esimerkkinä vaikkapa Risto Teräslinnan impressionistiset maalaukset.

Ei siis ihme että Anttilanmäki valittiin Suomen kaupunginosaksi vuonna 2008. Kun valintaan johtavia perusteluja on mietitty, varmastikaan pelkät kuoret eivät olleet valintaperusteena. Anttilanmäen-Kittelän asukasyhdistys ry on tehnyt paljon työtä asuinalueensa eteen, näkyvästi, mutta myös sitä tärkeää työtä joka ei näy ulospäin. ”Puutalojen idyllissä, vaahteroiden katveessa, kävelymatkan päässä Lahden kaupungin keskustasta sijaitsee vanha, mutta uusi Anttilanmäki.” Virkkeessä on kiteytetty mainiosti se mitä Anttilanmäki on.

Jos ei paikanpäälle pääse syystä tai tai toisesta voi alueeseen tutustua internetissä. Nettisivuilta löytyy runsaasti valokuvia, asiaa kaavoituksesta ja rakentamisestä sekä yleistä tietoa yhdistyksen toiminnasta. Sivut ovat rakenteellisesti hieman sekavat ja sisältö on hajallaan, mutta silti ajaa asiansa hyvin. Ehdottamasti kiinnostavinta antia on kuvagalleriat. Sivuilta löytyy valokuvia, niin uusiakin kuin vanhojakin ja on kiinnostavaa tehdä vertailuja uuden ja vanhan välillä, mikä ei ole helppoa. Kuvia on mm. Lahden kaupungin museon kuva-arkistosta sekä monien asukkaiden itse tallentamina.
Anttilanmäen ja Lahdenkin (lähi)historiasta kiinnostuneille sivut on mainio tietopankki. Tällaisia sopisi suotavan muillekin asukasyhdistyksille.

Anttilanmäen-Kittelän asukasyhdistys ry

anttilanmaki.jpg

Kirjastoon sunnuntaina?

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Etelä-Suomen Sanomien kertoi maanantaina 15.12. että Lahden kaupungin kirjaston aukioloja suunnitellaan laajennettavan myös sunnuntaille. Aiemmin ainakin Helsingissä muutamat kirjastot ovat olleet auki sunnuntaina ja pidän ehdotusta erittäin tervetulleena. Sunnuntaiaukiolon ehdotuksen esille tulon ajankohtaan voi osaltaan vaikuttaa marraskuinen pääkirjaston remontti, jolloin kirjastoon asennettiin mm. palautus-automaatit, joiden ansiosta henkilökunta saadaan nimenomaan siihe oikeaan asiakaspalveluun. Sunnuntaisi kirjaston ei tarvitsi tarjota kuin peruspalvelut, ja näistä automaatit hoitavat jo osan ja toivottavasti henkilökunnalle jää asiantunteva palvelualttius.

Aukioloajan laajentamista tuskin tullaan juurikaan vastustamaan, kuten on kauppojen kohdalla tapahtunut. Sunnuntaina on varmasti paras päivä monille käydä kirjastossa, koska jos kristillisten tai materialisten tarpeiden tyydyttämiseen (tai molempien) ei koe tarvetta, voi vaikkapa sateisen sunnuntain käyttää kirjastossa.

Kirjasto on yksi tärkeimmistä verovaroilla kustannetuista yhteiskunnallisia instituutioita, kiteytyyhän niissä länsimainen sivistys ja tasa-arvo, jonka palveluista voi nauttia jokainen, varallisuuteen katsomatta. Ainoa seikka asiassa ihmetyttää, on se että miksi aukioloaikoja ei ole aiemmin laajennettu koskemaan sunnuntaina.

Kirjastoista puhuttiin myös Ylen Radio Peilin Ennakkoluuloja-ohjelmassa, jossa väiteltiin kirjaston mahdollisesta kuolemasta. Orimattilan kirjaston johtaja Jari Paavonheimo pohti väitteitä kirjastojen mahdollisesta uhanalaisuudesta uusien sähköisten muotojen puristuksissa, mikä on ollut voimakkainta viime vuosikymmeninä. Paavonheimo totesikin että kirjastot voivat kuihtuvat, jos ne eivät seuraa kehitystä. Populaarikulttuurissa kirjasto mielletään usein pölyisiksi ja hämäriksi tai ainakin kuiviksi paikoiksi, jotka ovat pala menneisyyttä, eivätkä niinkään nähdä tulevaisuuteen suuntautuvina. Tärkeää onkin se että miten kirjastot pystyvät ja haluavat omaksua uusia tapoja toimia.

Paavonheimon mukaan kirjastot ovat eräänlaisia kulttuurin kokoonpanijoita, joita sivistyneissä yhteiskunnissa tarvitaan. Hän painotti etenkin kirjastojen tärkeyttä paikallisine informaatiokeskittyminä, joka tallentaa mm. paikallishistoriaa. Yksi suurimmista uhkista kirjaston elinvoimaisuudelle Paavonheimo arveli kuntien määrärahojen niukkuuden. Tämä nähtiin poliittisena kysymyksenä.

Orimattilan kirjaston johtajan mietteisiin on helppo yhtyä. Siispä kaikki kirjastopalveluja käyttämään.

Juna myöhässä taaaaas

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Seuraavat esimerkit arkistojen uumenista todistavat että rautateillä on – niiden trendikkäästä ja vihermäisestä imagosta huolimatta – perustavanlaatuisia ongelmia. Vai onko? Tarkoin valikoidut esimerkit on koottu Lahe Kaupunkilehdestä Lahen kaupungista, Suonesta. Niillä ei ole mitään tekemistä Suomen, Lahden kaupungin tai valtiomme rautateiden kanssa.

Heinäkuu 2002
Heinäkuu oli erittäin lämmin. Säätiedotuksesta ennustettiin kovaa tuulta, joka iskisi mereltä rannikolle ensi viikolla torstaina. Kova tuuli yllättikin junailijat ja se iskikin torstaina aivan kuten oli ennustettu, mutta koska ennustetta pidettiin vääränä, se yllätti. Pikajuna Turosta Hylsinkiin suistui kiskoilta jo asemalla, mutta pystyi jatkamaan matkaansa metsässä.
-On se törkeää että ostetaan junia jotka eivät pysy raiteillä kun siihen iskee mereltä 200 m/s puhaltava myrskytuuli. Minun pitäisi olla huomenna Kongossa, ja en usko että ehtisin, manasi aurinkohattuinen mies joka ei halunnut Matti Meikäläinen -nimeään julki.
Metsässä matka hidastui entisestään kun oravat katkaisivat hampaillaan ajolangat.
Lehtien yleisönosastopalstat täyttyivät vihaisista soitoista.

Huhtikuu 2005
Runsas luminen talvi aiheutti keväällä ennätystulvat Pohjonmaalla, joka yllättivät myös autoilijat. Korkealle nousseet vedet aiheuttivat pulmia tasoristeyksissä.
-On se törkeää että en voi ajaa autollani satasta tasoristeykseen katsomatta! Nyt minun pitää pysähtyä katsomaan tuleeko venettä! Junaa en halua vilkaistakaan. Tämä on pienen ihmisen kiusaamista, sanoi Teppo Hovi Ministään.
Pikajuna Aulosta Tampureelle myöhästyi puoli päivää, koska sen piti ajaa Pohjonmaan kautta. Humalainen veturinkuljettaja puhallettiin ja varkaita etsitään vieläkin.
-Sukellusvenehän tässä pitäisi olla että perille päästään. Miksei niitä ole Suoneen hankittu, pulputti rouvashenkilö pikajunan ravintolavaunusta, noin viiden metrin syvyydestä, jossa hän kertoi olevansa viettämässä kosteaa iltaa. Olut oli kuulemma laimennettu vedellä.
Radan rakentamisessa vastuussa oleva virkamies puolustautui sillä että tulvat oli kyllä huomioitu aikoinaan radan rakentamisessa.
-Rakennusmiehille oli jaettu kumisaappaat.

Helmikuu 2008
Kuun puolessa välissä Skemissä satoi lunta viisi viikkoa putkeen ja kinokset olivat lopulta miehen mittaisia. Rautatiet olivat valkean kullan peitossa, kuten erheellisesti sanotaan.
-On se törkeää että junalla ei pääse mihinkään, olemme motissa, emmekä pääse junaan joka on arvattavissa myöhässä, soitti lukija kotoaan toimitukseen.
Helmikuussa ihmiset ovat erityisen kiireisiä.
-Minun piti päästä tänä iltana tietokoneella katsomaan internettiä, mutta nyt se on mahdotonta, sanoi mies ruskeassa hatussa. Hattu oli valtava, jossa hän oli.
Muukin liikenne oli täysin pysähdyksissä.
-Mikä muu liikenne? Ei minua kiinnosta! Paitsi että tavarajunan on kuljettava vaikka ilman kiskoja!, kertoi normaalisti varastettua tavaraa myyvä ”Keke”, jolla ei ollut mitään sanomista.
Löytyi myös maltillisempiakin mielipiteitä.
-Onneksi työt on tehty jo pari kuukautta sitten, niin ei tämä haittaa, virkkoi tyynen oloinen valkopartainen herrasmies. Kommentin jälkeen sinitakkiset veivät punatakkisen.

Jokaisen tapahtuman jälkeen (jonkun) valtion rautatiet vaativat lisärahoitusta voittoihin.
Kuka vielä kehtaa valittaa että valitetaan vähästä ja se ettei valittamalla voisi vaikuttaa? Näin rautateillä, entäs teillä?

Lahti naamoissa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 11.

Lahden kasvot
Näinkin dramaattisesti nimetty artikkeli ei pääse tutkiskelussaan Facebookia pidemmälle. Facebook on kiitelty ja parjattu virtuaaliyhteisö, jossa oikeat ihmiset muodostavat ryhmiä, milloin mistäkin syistä, vain mielikuvitus rajana. Mielenkiintoiseksi tämä Lahden kannalta tekee että Facebookissa Lahdelle on perustettu kaksi ”virallista” ryhmää: ”Lahti” ja ”Lahti,Suomi, Finland”. Ehkä tässä on havaittavissa se, että jokainen haluaa luoda sen oman Lahden. Kärjistetysti tietenkin.
Ylläpitäjä kuvaa Lahti-yhteisöä seuraavin lausein: ”Group for all the people connected to the business city of Lahti somehow. It is the Chicago of Finland, it has the Lihamuki, it has the spirit. Sibeliustalo. Radiomäki. Mukkula. Liipola. You name it.”

”Lahti,Suomi, Finland” -ryhmän ovat ylläpitäjät kuvaavat ryhmäänsä ytimekkäästi ”Asun Lahdessa ja olen siitä helvetin ylpeä :D”.

Facebookissa ”Lahdella” on 3160 ja ”Lahti,Suomi, Finlandilla” 1158 jäsentä (11/2008). Se on hyvä määrä kun vertaa muihin isoon kaupunkeihin. Vertailun vuoksi jäseniä on Turussa 4251, Kuopiossa 2695, Oulussa 5226, Tampereella on sentään 4374, mutta se onkin Tampere. Opiskelijakaupunki Jyväskylässä on 3571. Sen sijaan Porilla on Facebookissa vehkeet levällään, ja sieltä voidaan erottaa neljä eri ryhmää: ”Pori” (19 jäsentä), ”Pori 2007” (48), ”Pro Pori” (149) sekä hulvaton ”Pori Suomen pääkaupungiksi” (673).

Jäsenten ottamia ja lisäämiä kaupunkikuvia löytyy vain ”Lahdelta” ja peräti videoitakin. Se mitä ne sisältää jääköön facebookilaisten tietoisuuteen. Kommenttakin löytyy molemmista Lahdista ja pääosin positiivisia.

Lahdelle on perustettu myös ”lahti on paska kaupunki” -ryhmä, johon kuuluu 38 henkilöä.
Facebookiin pääsee sisälle rekisteröitymällä. Muut joutuvat tyytymään tähän artikkeliin.

Lahtifb_lahti.jpg

Lahti,Suomi, Finland
fb_lahtisuomi.jpg