Raksa-messuilla oppia hakemassa


Koulu tarjosi meille aikuisopiskelijoille mahdollisuuden poiketa koulusta muualle opiskelemaan alaa ja tokihan tämä mahdollisuus oli käytettävä. Siis ensimmäistä kertaa Raksa-messuille.

Perjantaina-aamuna koukkasimme kaverimme rautatieasemalta ja Mannerheimintietä hyväksi käyttäen suuntasimme kohti messukeskusta. Mytäjäisten risteyksessä totuus valkeni aurinkoisessa säässä: messut olivat ruuhkauttaneet alueelle johtavat tiet. Se johti siihen että pääsimme paikalle puolituntia myöhässä sovitusta ajasta. Opettajan oli tarkoitus jakaa liput meille ovella, mutta ymmärrettävistä syistä hän oli jo poistunut messuhumuun kun pölähdimme paikalle.
Näin poukkoilimme ovella kuin paimenesta eksyneet lampaat. Yritimme tavoittaat opettajaamme puhelimitsi, tässä kuitenkaan onnistumatta. Lopulta pääsimme sisään (jääköön se salaisuudeksi miten) ja Suurhallin puolella juotiin aamukahvit kolkossa (pelkistetyssä) terassiravintolassa ja katseltiin tulevaa tarjontaa.

Raksa on Suomen suurin rakennusalan erikoistapahtuma, jossa esitellään pien-, rivi-, kerrostaloasukkaille kuin uudisrakentajillekin rakentamiseen, remontoimiseen ja saneeraamiseen eri mahdollisuuksista. Oman opiskelun tiimoilta meitä kiinnosti lähinnä puualaan, mutta kyllä siinä sivussa tuli tutustuttua moneen muuhunkin ihan omasta mielenkiinnosta sekä siksi että olihan seurassani muutama monen eri rakentamisen alan ammattilaista. Tai ainakin entisiä.

Pintanikkarit.fi-verkkokaupassa oli hienoja käsityötuotteita, joita oli valmistettu mm. katajasta, jota sitten haisteltiin. Tulipa tuli ostettua 0,25 litraa finishing oilia, kiitos kaverille tinkauksesta. Nyt vain jännitetään, että päästään ihailemaan sen jälkeä.

SWM Woodin osastolla esiteltiin lämpöpuuta, joka on yleisnimi puulle joka on lämpökäsitelty. Puu soveltuu sisä- ja ulkokäyttöön ja erityisesti kosteisiin tiloihin, mm. saunoihin. Osaston esimerkeissä oli käytetty tervaleppää ja amerikanmäntyä, josta viimeksi mainittu jonka piirteissä oli jotain tuttua, mutta silti jotain uutta. Toki olisi toivottavaa että jatkossa puhuttaisiin lämpöpuun yhteydessä myös mistä lajista se on valmistettu.

Mielenkiintoisia oli keittiö puujäljitelmäovet, jotka valmistettiin muotoillusta mdf-levystä, jonka päälle vinyylipinnoite.
Monilla talonrakentamisen osastoilla kerrottiin vinyylipanelien mahdollisuuksista erityisesti talojen ulkoverhouksessa, yhtenä kestävänä vaihtoehtona, mutta joka puunalan ihmisestä pilkesilmäkulmassa ilmaistuna voi tuntua pieneltä huijaukselta.

Muista puualan jutuista jäi mieleen Starkin osaston parketit ja niiden rakenteiden tutkiskelu;
Tikkurilasta mukaan tarttui useita pintakäsittelyesitteitä, erityisesti öljy- ja vahaesitteitä;
Iskun osastolla tarkasteltiin uutta Kokopuu-mallistoa ja sen pöytää, jonka liitokset herättivät kiinnostusta.
Mainittakoon vielä että Lahden (lähi)alueella on toiminnassa useita puualan verstaita ja yrityksiä, messuilla toimintaansa esittelivät mm. Ax Design Myrskylästä ja Salosen Saha Järvelästä, jotka taas laajensivat omaa tietämystä puun mahdollisuuksista.
Lisäksi suomalaiseen tyyliin kesämiehille ja -naisille kesän kuumimmat laiturit ja saunamökit.

Tietenkin muita kun puualan osastoja tuli tarkasteltua. Yksi hyvä lisä oli kuntien omat osastot. Lahden osasto koostui pääosin kaavasuunnitelmista ja omakotitalotonttitarjonnan esittelystä, sermeiltä pääsi tutkimaan mm. Yleiskaava 2025 -luonnoksista ja tenttaamaan arkkitehtejä.

Koulustuskonserni Salpauksella oli paikalla myös oma väljä ja valoisa ruutu, jossa kävimme vaihtamasssa kuulumisia.

Valitettavasti aina kiinnostavat työnäytökset jäivät tällä kertaa vähemmälle ”aikataulutuksesta” johtuen, mutta ehkä ensi vuonna sitäkin enemmän.

Messukeskuksen kolmen hallin runsaassa tarjonnassa kierrellessä aika vierähti. Koulureppu täyttyi esitteistä ja pää toivottavasti uusista ideoista, jotka ehkä konkretisoituvat tulevaisuudessa.

Messut järjestää Lahden Messut.

Lahtelaista kuvagalleriaa

Avasin lähes vuosi sitten kuvagallerian urban.pictures.fi (hieman eri nimellä silloin), jonka toimintaperiaate perustuu valmiiseen galleriapohjaan. Edullisen vuosimaksun maksaessa saa eteensä yksinkertaisen käyttöjärjestelmän ja yksinkertaisen näkymän. Nykyään jokainen pystyy luomaan suhteellisen vaivattomasti tämäntyyppisiä ”tavissivustoja” ja jakamaan kätevästi tallennettua historiaa ja jakamaan sitä pitkälle jälkipolville.

Galleriaan on tarkoitus tyhjentää omia kuva-arkistoja, jotka koostuvat pääasiassa Lahdessa otetuista kaupunkikuvista sekä rautateistä (rautatieaiheisia kuviani löytyy myös suositulta Vaunut.org-sivustolta). Suurin osa arkistokuvistani ei näyttäydy kovin kiinnostavilta nyt, mutta luulen että ainakin osassa voi nähdä muutaman vuosikymmenten päästä arkista historian havinaa. Omaa kameraa minulla ei ole, joten kiitos niille, jotka ovat omaansa minulle lainanneet. Välillä kuluu pitkiäkin aikoja jolloin ei tule kuvattua. Kuvauskipinä iskee kun huomaa konkreettiset muutokset lähiympäristössä tai kun lukee lehdistä uusista rakennus- tai kaavasuunnitelmista.

Hiljattain muuton yhteydessä löysin nipun valokuvia, jotka luulin jo hävittäneen. Kuvat olin ottanut joskus 1990-luvun lopulla ja kun saan ne skannattua, laitan ne sivustolle esille. Omalta kohdalta Lahden tallentaminen alkoi juuri 1990-luvun lopulla, kun tietoinen kiinnostus kaupunkiympäristöön oli syntynyt 1990-luvun alussa. Osa kuvista on Ankkurista, aikaa ennen Sibeliustalon valmistumista, muusta uudesta rakennuskannasta puhumattakaan. 90-luvun loppu ei nyt tunnu kovin kaukaiselta, mutta lähihistoria on kiinnostavaa juuri siksi että että Lahdessakin moni paikka on täysin muuttanut muotoaan lyhyessä ajassa. Ja vaikka näin tapahtuu, aina voi löytää ympäristöstä tunnistettavia kiintopisteitä, jotka kiinnittävät paikkaan, jonka tuntee omaksi muutoksista huolimatta.

urban.pictures.fi-sivustolla on tällä hetkellä vain kolme kuvakoostetta, mutta toivon mukaan pääsen keväällä täydentämään sitä ahkerammin. Ajatuksena on myös ollut että julkaisisin sivuilla myös muutakin kuin valokuvia, esim. vuosien varrella tekemiäni julisteita ym.

Kannattaa käydä tutustumassa myös Ratapihaan (jonka banneri on istunut jo jonkin aikaa tuossa oikeassa laidassa), joka on rautatieharrastajaystäväni ylläpitämä: ”Ratapiha.com on kuvablogi Lahesta, pääaiheina muuttuvan rautatie- ja kaupunkikulttuurin ilmiöt ja tapahtumat.”

Omaa luokkaansa verrattuna edellämainittuihin on Chicago.fi, joka onkin tulevien (?) ammattilaisten ylläpitämä vapaamuotoinen, sivujen esittelyssä todetaan tyhjentävästi:

”Z-junan päätepysäkki on paikka, jossa nuori suomalainen valokuva kasvaa. Chicago.fi -sivusto esittelee Muotoiluinstituutin valokuvaa intohimolla ja ehdottoman tosissaan. Se on paikka ilman rajoja, ilman johtajaa. Sillä ei ole visuaalista linjaa eikä tyylisuuntaa. Chicago.fi on kaikkea sitä, mitä elävä, muuntuva ja moninainen valokuva on.

Chicago.fi on opiskelijoiden itse luoma, ideoima ja ylläpitämä sivusto, joka syntyi tarpeesta näkyä ja olla. Sivusto esittelee rönsyilevää ja tekijälähtöistä valokuvaa, sekä saattaa vihdoin yleisön nähtäville sen yhteisöllisen voimakkuuden ja kuvallisen ilmaisun vahvuuden, mikä ’Lahden valokuvakouluun’ on aina liitetty. Chicago.fi kutsuu nauttimaan, pysähtymään ja häkeltymään valokuvasta.”

Mainoskuvia Päijät-Hämeestä pääsee ihailemaan Lahdenseutu.net-sivulla.

Lehteä tekemässä osa 5

Valitettavasti sivujen päivitystahti on hieman laantunut, tähän on muutamia syitä. Ensinnäkin aloitin aikuisopinnot Salpauksessa ja tarkoituksena on valmistua tämän vuoden loppuun (viimeistään ensi vuoden alkuun) mennessä teollisuuspuusepäksi. Lisäksi aikaa vievät myös ”normaalit” yhdistystoimet Lahti-seurassa ja Topparoikassa, ym. harrastukset sekä osa-aikatyö.

Lahen Lehti silti sinnittelee hengissä ja uutisia pyrin päivittämään normaaliin tapaan. Uutisia, juttuja ja vinkkejä voi edelleen lähettää osoitteeseen info(a)lahenlehti.fi.

Mukavaa kevään odotusta!

Mukkulan rannalla

Taustaa
Alunperin Mukkula on ollut tilan nimi, tarkoittaen myös kylää. Nimen on arveltu olevan peräisin ruotsalaisesta Mokulla-nimestä, joka tarkoittaa kangaskukkulaa. Mukkulan tilasta on mainintoja 1400-luvulta ja kartanon omistajat ova mainitut maarekisterissä 1539 alkaen.

Mukkula yhdistettiin Hollolasta Lahden kaupunkiin 1.1.1933. Mukkula on pääosin 1960-70-luvuilla rakennettu väljä ja vehreä kaupunginosa. Asuinalueen ydin on ostoskeskus, jonka houkuttelevuutta lisätiin remontilla, johon kuului sekä koko alueen yleisilmeen parantaminen että liikennejärjestelyiden selkeyttäminen. Näillä toimin on pyritty torjumaan Holmaan valmistuneen suurkaupanyksikön vaikutusta.
Alueen muita mainittavia palveluita ovat mm. peruskoulu (lukio lakkautettiin vuonna 2007), päiväkoti, kirjasto, Mukkulan kirkko, joka kuuluu keski-Lahden seurakuntaan. Mukkulan kenttä on monen alasarja- ja kortteliiga-joukkueen ”kotiareena”. Onpa FC Lahtikin käynnistellyt kauttaan tekonurmella.

Kesäpäivän lahtelainen saa vietettyä mainiosti Mukkulassa Vesijärven rannalla. Uimamahdollisuuksien lisäksi rannassa järjestetään tansseja ym. erilaisia tapahtumia, mm. Hiphop-kaupunkifestivaali Summer Up on ollut yleisömenestys.

Uusia suunnitelmia
Historiallinen kartanon alue on yksi Lahden tunnetuimmista paikoista ja tunnetaan laajalti Lahden ulkopuolellakin, ulkomaita myöten lähinnä 1960-luvulla aloitetun kansainvälisen kirjailijakokouksen myötä. Mukkulassa tapahtumaa ei enää järjestetä ja viime vuosina yrittäjätkin ovat kaikonneet kartanosta. Kartanon omistajana Lahden kaupunki on etsinyt uutta vuokralaista vuodesta 2008 lähtien, kun viimeisin vuokralainen ajautui konkurssiin.

Loppuvuodesta 2010 Etelä-Suomen Sanomat ja Lahden Radio uutisoivat kartanon ympäristön uusista suunnitelmista. Työryhmä on selvittänyt alueen kehittämismahdollisuuksista ja nostaa se Lahden matkailun ehdottomaksi vetonaulaksi, mm. nykyisen leirintäalueen paikalle Kartanoniemeen on suunniteltu 10 000 neliön hotelli. Uusiutunut kartanoalue tukisi Mukkulan kaupunginosan kehitystä ja kasvua ja selvityksen mukaan se palvelisi kaupungin pohjoista puolta virkistys- ja tapahtuma-alueena. Selvitys ei koske kartanomiljöötä piharakennuksineen ja pihapiireineen. Kartano on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi.
Mukana suunnittelutyössä ovat Lahden kaupunki, Lakes, Vanajanlinna Oy ja konsulttiyritys GSP Group.

Yhdistys
Kaupunginosan hyvinvointia ylläpitää omalla panoksellaan vuonna 1968 perustettu Mukkula-seura ry.
Yhdistyksen tarkoituksena on mm. ”toimia Mukkulan asutusalueen asukkaiden yhdyssiteenä sekä edistää heidän kotiseutuharrastuksiaan, kehittää paikkakunnallista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ja edistää Mukkulan asutusalueen sivistykselliseen ja taloudelliseen kehittämiseen sekä maisemakulttuurin vaalimiseen tähtäävää toimintaa”
Seuran nettisivut ovat informatiiviset. Sivuilla esitellään perusbyrokratian lisäksi seuran järjestämää toimintaa, mm. Mukkula-päivän tikkakisan tulokset (viimeiset vuodelta 2009). Raportaaseja on joulu- ja talvitapahtumista ja infoa viime vuoden yhteislauluilloista sekä vuodesta 2009 alkaen ikäliikuntaryhmistä. Sivujen viimeistä päivityksestä ei ole kuin kuukausi (18.12.2010), joten suhteellisen ajantasalla sivut tuntuvat olevan uusimman tiedon suhteen. Visuaalisesti sivut ovat ”kotikutoiset”. Vaikka kaupunginosia on turha alkaa rankkaamaan paremmuusjärjestykseen, sille kysehän on pääosin subjektiivisesti koetusta asumisviihtyvyydestä, on toki huomioitava se että tietyillä alueilla on ulospäin enemmän annettavaa. Niinpä toivoisi monipuoliselle Mukkulalle edustavampia sivuja, ja mikseipä kielivaihtoehdoksi myös englantia. Kuten todettua, onhan Mukkula yksi tunnetuimmista kaupunginosistamme ellei tunnetuin.

Lähteet
Wikipedia
Vellamon vinkit
Lahdenseutu.net
Lahden Radio
Mukkula-seuran ry:n nettisivut

Lahden rautatieharrastajien lausunto yleiskaavaan


Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala on laatinut Yleiskaava 2025 -prosessiin liittyen luonnoksia, joihin on pyydetty kunnan jäsenten palautetta ja kommentteja. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry esittää tässä asiakirjassa palautteensa ja tarkennusehdotuksensa kaavaluonnoksista. Kommenttimme rajoittuvat lähinnä Sopenkorven-Varikon alueen suunnitelmiin, koska Mytäjäisten varikkoalueen kehittäminen ja alueen rakennuskannan suojelu on ollut perinteisesti yhdistyksemme agendalla.

Yleiskaava 2025 -prosessin tuloksena on esitetty kolme mallia: VE0+, VE1 ja VE2. Lisäksi Sopenkorven-Varikon alueesta on laadittu erityinen teemakartta hahmottamaan alueen kehitysvaihtoehtoja. Topparoikka ry on kiinnittänyt näissä suunnitelmissa huomiota etenkin siihen, että Varikon alueelle on kaavailtu sekoitettuja toimintoja, runsasta lisärakentamista ja korkeita tornitaloja.

Yhdistyksemme haluaa myös kiinnittää huomiota yleiskaavan kaavaselostuksessa oleviin ilmeisiin virheisiin. Selostuksen kohdassa 1.11 (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet) on mainittu kulttuuri- ja luonnonperintökohteita käsittelevässä kappaleessa, että em. aluekokonaisuudet eivät kohdistu Lahteen. Haluamme muistuttaa, että Valtioneuvoston 22.12.2009 hyväksymässä valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä käsittelevässä RKY 2009 -inventoinnissa (www.rky.fi) on uutena alueena Lahdesta otettu mukaan Mytäjäisten varikkoalue ja rautatieaseman ympäristö. Yleiskaavan 2025 kaavaselostuksessa virhe toistuu kohdassa 5.8 (Suojelu), jossa Lahden kaupungin RKY-kohteiden listauksesta on jätetty varikkoalue ja rautatieasema pois.

Edellä mainittu RKY-inventointi vaatii valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden vaalimista kaavoitusprosesseissa. Mytäjäisten varikkoalueen suunnitellut tornitalot eivät mielestämme ole inventoinnin hengen mukaisia. Omassa katsannossamme asetamme varikkoalueelle mahdollisesti tulevalle lisärakentamiselle seuraavanlaisia vaatimuksia. Näitä ehtoja ja ajatuksia tarkennamme mielellämme mahdollisessa asemakaavaprosessissa:
1) Uudisrakennusten harjakorkeus ei saa nousta veturitallin räystäskorkeutta korkeammaksi. Näin turvataan vesitornin, alueen puuston ym. varikkoalueelle ominaisten piirteiden säilyminen alueen silhuetissa.
2) Vanhan koulurakennuksen ja asuinkasarmin (alueen itäkärki) pihapiirit tulee ulkorakennuksineen säilyttää entisellään.
3) Veturitallin, vesitornin ja kääntöpöydän muodostamaa kokonaisuutta tulee varjella.

Yhdistyksemme kanta on, että yleiskaavassa tulisi erityisesti puuttua Varikon alueen mahdollisten uudisrakennusten kerroskorkeuteen. Alueen ”täyteen ahtamista” vastaan puhuvat kulttuurihistoriallisen arvon lisäksi myös monet muut seikat. Varikkoalue on kauttaaltaan raiteiden ympäröimä, ja Liikenneviraston omistama rataverkko toleransseineen asettaa alueen käytölle rajoitteita. Runsas uudisrakentaminen toisi (etenkin työpaikat ja palvelut) alueelle myös huomattavasti lisää asiointiliikennettä, ja tällöin uuden kulkuväylän puhkaiseminen varikolle olisi välttämätöntä. Käytännössä tie täytyisi puhkaista Sopenkorven kautta, ja ongelmalliseksi muodostuisi peräti kolmen raideparin levyisen Salpausselän radan ylitys. Ajoneuvokelpoisen ali- tai ylikulun sovittaminen ahtaalle alueelle on haasteellista, ja tasoristeystä on pidettävä turvallisuuden kannalta huonona vaihtoehtona. Salpausselän rataa olisi muutoinkin varjelta matkailullisen potentiaalin ja suunnitellun Vesijärven asemalle jatkon (Sibeliusrata-optio) vuoksi. On myös muistettava, että Mytäjäisten varikkoaluetta rajaa vilkasliikenteinen Kouvolan eikä alueelle kohdistuvia tärinä- ja meluhaittoja voida poistaa.

Topparoikka ry katsoo myös, että Mytäjäisten varikkoalueen yhdistäminen Sopenkorpeen on keinotekoista ja tarpeetonta. Mytäjäinen toki linkittyy kulttuurihistoriallisesti Sopenkorpeen eräänlaisena teollisuus- ja liikennehistoriallisena jatkumona. Aluetta tulisi kuitenkin ensi sijassa kehittää yhdessä Mytäjärveä ympäröivän, jo asemakaavoitetun puutaloalueen kanssa. Varikkoalueen ja osittain sen vaikutukesta syntyneen pientaloasutuksen näkeminen kokonaisuutena täyttäisi myös RKY-inventoinnin tavoitteen. Yhdistyksemme ei halua varsinaisesti asettua minkään kaavaluonnosvaihtoehdon kannalle. VE1- ja VE2-vaihtoehdot ovat ongelmallisia voimakkaan Mytäjäisiin kohdistuvan voimakkaan uudisrakentamisen vuoksi. VE0+:n ongelma on taas se, että tällöin aluetta ei varsinaisesti kehitetä mihinkään suuntaan. Toivoisimmekin, että lopullisessa kaavassa varikkoalueella olisi varaus pienelle määrällä hillittyä ja matalaa rakentamista. Arkkitehtuuriltaan nämä matalat rakennukset voitaisiin hyvin istuttaa vanhan rakennuskannan sekaan. Tarkemmin siitä, millaista tämä hillitty kehittäminen on, tulee päättää vasta asemakaavoitusvaiheessa. Alueen tulevaisuutta käsiteltäessä tulisi myös huomioida yhdistyksemme antama panos alueen historian ja sen elävöittämisen hyväksi sekä intressimme jatkaa tätä toimintaa (tapahtumat, museorautatiekaluston kunnostus, toimitilat) myös jatkossa.

Muistutamme lopuksi, että RKY-sidoksen ja alueen valtakunnallisestikin ainutlaatuisen arvon vuoksi Varikon aluetta kehitettäessä on asetettava suurelle painoarvolle Museoviraston tai alueellisen maakuntamuseon (tässä yhteydessä Lahden kaupunginmuseo) asiantuntijalausunnot.

Topparoikka ry:n hallituksen valtuuttamana,
Janne Ridanpää puheenjohtaja

Lisätietoja
Yleiskaava 2025
RKY
Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry