Aihearkisto: Jutut

Kaikki jutut

Lahtelaiset juttusilla

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahti-seuran asioita hoitaessa päätyy tapaamaan mielenkiintoisia ihmisiä. Sain kutsun vierailemaan pitkän linjan lahtelaisen ja lehdentekijän Raimo Kaarnan kotiin. Kuumana kesäpäivänä kiveriöläisessä puutarhassa mehun kera oli mukavaa jakaa kokemuksia lehdenteosta ammatilaisen kanssa, onhan oma lehdenteko on ollut enemmän harrastajan puuhastelua.

Toivottavasti yhteistyö jatkuu muodossa jos toisessakin, oli kyseessä Lahti-seura tai lehdenteko – molempi parempi – lahtelaisuuden hyväksi.

Suosittelen tutustumaan Kaaranan nettisivuihin, lahtelaista asiaa löytyy oheisesta linkistä.

Ankkuri täydentyy

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tutustuttuani Sibeliustalossa Lahti Desing -näyttelyyn huomasin Ankkurikadun ja Vesijärvenkadun kulmaan ilmestyneen kyltin. Siinä oli havainnekuva suunitellusta huoneistohotellista. Vielä samana päivänä paikkallinen sanomalehti Etelä-Suomen Sanomat kertoi 29.6.2012 että YIT havittelee tuolle tyhjälle tontille rakennusoikeutta. Aluetta on pitkään käytetty paikoitusalueena ja aika ajoin onkin esille noussut että mitä ja milloin. Nyt hanke on vihdoin nytkähtänyt eteenpäin. Ottamatta kantaa yksityiskohtaisesti huoneistohotellin toimintaideaan, on tervetullutta että lähellä Sibeliustaloa ja satamaa saadaan majoituspalveluita.

Tontti täydentyy toivottavasti korkeatasoilla rakennuksella, koska on kuitenkin herkällä ja keskeisellä paikalla. Aikoinaan Ankkuriin ladattiin suuria odotuksia ja ainakin osittain 1990-luvun alun lama suunnitelmia typisti. Arkkitehtuurisesti alue varovaisen tyypillistä ja monotonista, lähiötyyppistä rakentamista. Toki useissa Ankkurin taloissa vierailleena, en ole voinut sanoa etten ole viihtynyt.

Kritiikkiä on tullut parkkipaikkojen hävinkin takia, mm. satamayhdistys on ollut huolissaan jatkossa ilmaisten parkkipaikkojen riittävyydestä. Tontin tilanne on ollut tiedossa jo vuosia, ja paikoitusasiasta olisi pitänyt tehdä päätöksiä jo aikaisemmin, ei vasta nyt kun tontin kohtalo on sinetti vaille valmis. Tuleeko alueelle lisäpaikoitusalueita (mihin?) vai siirrytäänkö lopuissakin ilmaisparkeissa maksullisuuteen.

Mutta kun hotelliasialle lähdetään, lisäksi alueelle toivoisi huokeampaa vaihtoehtoa. Yksi sellainen voisi olla laivamajoitus, joita on mm. Tukholmassa. Virkistävää ja edullista.

Lahti design Sibeliustalossa – Luhta heitti pyyhkeet kehään

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Sibeliustalossa on kesänäyttelynä 29.6-27.7 nähtävillä Lahti design, PuuSoi sekä Lanun puistossa -näyttelyt. Piipahdin paikalla pariinkin otteeseen ja mukaan tarttui datakasallinen digikuvatuksia. Esillä oli jo tuttuja juttuja sekä uusia “huttuja”.

Lahti design, paikallisten isojen toimijoiden tuotteita oli esillä varsin näyttävästi, kehille asennettuina. Sibeliustalon avara Metsähalli antaa tilaa ja oikeutta näille isoille ympyröille. “Näähän on mageita” -tunnepuuska pääsi melkein yllättämään pienen sieluni. Paikalla Luhdan lisäksi oli Fazer, Kemppi, Halton, Teknoware, Hartwall, Oilon, Isku, Stora Enso sekä Versowood. Kerrassaan upeita renkuloita. Metallisiin renkaisiin oli muiden tuotteet niputettu paitsi versowoodin, jolla luonnollisesti oli puusta valmistettu samaa muotokieltä mukaileva “reikä” liimapalkissa -tyyppinen ratkaisu.

Lahti designiin lienee lukeutunut myös muotoiluinstituutin opiskelijoiden Soul of Design näyttely ,joka liki samassa määrin oli esillä jo aiemmin kesällä, Jazztorin yhteydessä. Tuttuja tuotteita siis, joten pääsin vielä kerran kuvailemaan Kirsi Enkovaaran suunnitteleman Memories sohvan. Minähän sen rungon olen tehnyt ja tämä oli tosiaan jopa toinen kerta kun pääsin täysin valmista tuotetta ihailemaan.

PuuSoi oli nyt esillä tavallaan kolmatta kertaa, samat tuttuakin tutummat soittopelit. Ala-aulasta / puusepän verstaasta löytyvät nämä kapineet, saarnirumpu soi edelleen todella mukavasti. Frontside ollie eli skeitin dekistä valmistettu lyyrakin oli yhtä epävireisessä kunnossa kuin alkukesästä.

Lanun puistossa näyttely kokoaa Juha Tanhuan valokuvanäyttelyn Puusepän Verstaaseen 1. krs. Esillä Kookkaita kuvia Lanun veistoksista, kuvat otettu keinovalaistuksessa pimeän/ hämärän aikaan. Hyviä kuvia, koko on ainakin riittävä, ei tarvitse tihrustella.

Ps. Sibeliustaloon on vapaa pääsy arkisin 10-16. Jo ihan arkkitehtuurisistakin syistä kannattaa käydä vilkaisemassa pytinkiä sisäpuolelta. Lisää tietoa näyttelyistä ja tapahtumista löytyy nettisivuilta.

Artikkeli julkaistu alunperin  Tapio – Puusta ja muusta -blogissa

Timotei Teatteri: Juna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Päätin pitkästä aikaa virkistää itseäni teatterikäynnillä. Tiedossa oli Nuorisoteatteri Timotein Juna-näytelmä, jota esitettiin Pikkuteatterilla kolmena iltana. Näytelmä sijoittui Las Vegasiin matkaavaan junaan jossa tapahtuu murhia. Jo nimenä tietysti herätti rautatieharrastajan mielenkiinnon ja lisää vettä mylly sai, kun kuulin että kyseessä on murhamysteeriö.
Yleisöä paikalle oli saapunut arviolta parikymmentä.

Toki näytelmästä oli jo vihiä saanut aiemmin yhdistyksen kautta. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:llä oli lavastuksessa sormensa pelissä (tai näytelmässä), sillä teatteriporukka oli lainannut yhdistykseltä aitoja matkustajajunan penkkejä tuomaan junamaista tunnelmaa esiintymislavalle.

Näytelmän parasta antia olivat nuorten roolisuoritukset. Etenkin haluan nostaa esille muutamia rooleja. Kondutööri Allie Smith (Lauri Tiaisen) oli tarinan etenemisen kannalta oleellinen. Rooli oli vaativa, mutta Tiainen oli uskottava ja osasi vetää roolimsa mainiosti (symppaattisuudesta huolimatta tai sen takia epäilin häntä alkupuheen jälkeen murhaajaksi). Toinen tarinan kantavia voimia oli Lady Louise (Janette Tolvanen), sähäkkänä leidinä päällepäsmäämässä. Suulas reportteri Charlie Porter (Tuisku Nurminen) esiintyi luisevana hahmona, joka oli valmis tunkemaan nenänsä joka paikkaan. Mainittakoon vielä Iiris Aaltosen esittämä isä Tom O’Malley, joka vaikutti onnistuneesti tossukalta. Muidenkin kohdalla roolitus oli varsin onnistunut.

Joissakin nimissä oli havaittavissa kaksoismerkityksiä, etenkin englanniksi lausuttuna vai mitä tulee mieleen nimistä Lucy Fur, Mindy Hunter ja Charlie Porter?

Lavastus oli minimalistista, koostuen – kuten jo siis mainitsin – lähinnä junanpenkeistä ja tämä ratkaisu olikin hyvä. Ns. ulkokohtaukset, jotka tapahtuvai asemalla ja aseman laitureille, toteutettiin edestakaisin kävelevillä matkustajilla. Kenkien kopina ja näennäinen kiire toimivat mainiosti kuvaamaan rautatieaseman tunnelmaa.

Muutamat selvät heikot kohdat olivat rytmityksessä, välillä syntyi pieniä hiljaisia hetkiä jolloin tarina ikäänkuin pysähtyi. Kuitenkin näytelmä oli sopivan mittainen, kelloa en sen päättyessä katsonut, mutta 20 minuutin väliajan kanssa kesti noin puolitoista tuntia.

Kokonaisuutena Juna oli varsin leppoisa(!) dekkari.

Juna

”Joukko onnenonkijoita on matkalla kohti unelmien Las Vegasia. Matka kuitenkin viivästyy. Konduktööri Smith syyttää teknistä ongelmaa, mutta Lady Louise epäilee että jotakin hirvittävää on tapahtunut. Onko kyseessä murha?

Lahtelainen lasten ja nuorten harrastajateatteriyhdistys Timotei täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Yksi juhlavuoden näytelmistä on jännitysnäytelmä JUNA, joka saa ensi-iltansa toukokuussa 2012. Timotein nuoret 13–17-vuotiaat teatterintekijät tarttuvat murhamysteeriin ohjaajansa Pauliina Lintulan kanssa ja tekevät aikamatkan 50-luvulle!”

Rooleissa:

Allie Smith: Konduktööri – Lauri Tiainen
Dave Flower: junatyöntekijä – Antti Muje
Amy Flower: junatyöntekijä – Susanna Selin
Tom ’O Malley: isä – Iiris Aaltonen
Helen ’O Malley: vaimo – Sanna Rinne
Emily: Helenin sisar – Outi Harju
Lucy Fur: Jasmin Kontinen
Harriet Grant – Ilona Nousiainen
Mary: Aniina Hovi
Margaret Colour: Pinja Nurminen
Wendy Fisher: Neea Viuhko
Mindy Hunter: Siiri Stenborg
Charlie Porter: toimittaja – Tuisku Nurminen
Lady Louise: Janette Tolvanen

Käsikirjoitus: This story has no title – Juna
Timotei-teatterin Legendat vuonna 2007
Ohjaus: Pauliina Lintula
Äänet ja valot: Otso Vartiainen
Puvustus: Essi Huovila
Lavastus: Kati Tuomola
Tuotanto: Johanna Tulla
Käsiohjelma ja julisteet: Josefina Pönkkä

Avoin kirje ammattikorkeakoulun johtoryhmälle ja PHKK:n hallitukselle

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kaikella kunnioituksella vaadimme teitä vielä tarkastelemaan kuvataiteen koulutusohjelman säilyttämistä Lahdessa.  Ministeriö on hyvin selkeästi tuonut esiin, että päätös kuvataiteen koulutusohjelman kohtalosta on Lahden oma päätös.

Lamk:n kuvataiteen koulutusohjelma turvattava

Edellisen tiedon, valtakunnallisen vastustuksen ja Taideinstituutin saaman viimeaikaisen tuloksellisuuspalkkion varassa lakkauttamispäätös joutuu entistä kyseenalaisempaan valoon. Kuvataiteen koulutusohjelman Lakkautuksen ainoina perusteluina on käytetty hataria väitteitä huonosta työllistymisestä. Kuvataidetta on mahdotonta tarkastella palkkatyön mittareilla. Taiteilija työskentelee monialaisesti itsensä työllistäen (Cronberg: Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo). Taiteilijan ammattikuvaan kuuluu elimellisesti muutakin kuin varsinainen taiteellinen työ. Kaikesta taiteellisesta työstä ei synny vaihtoarvoista tuotetta tai palvelua. Ollakseen Taidetta taiteen tulee pysyä vapaana, myös sitä ohjaavista taloudellisista vaikuttimista, mikä ei tarkoita eristäytymistä taidemarkkinoilta, vaan edellyttää parempaa taidekasvatusta ja esimerkiksi prosenttiperiaatteen noudattamista, jotta meillä kaikilla on parempi elinympäristö.

Vaihtoehtoja säästöjen toteuttamiselle huipulta karsimisen sijaan on
Taiteen taso Suomessa vaatii useamman huippuyksikön pysyäkseen moniäänisenä. Niissä ammattikorkeakouluissa joissa taidekoulutusta puolustettiin, koulutusohjelmat jäivät henkiin. Taide ei kasva huippuunsa jättiyksiköissä. Lahdessa kulttuurialan supistukset voidaan toteuttaa yhteisymmärryksessä Muotoilu- ja taideinstituutin sisällä, ja luoda lisäsäästöjä tiivistämällä yhteistyötä entisestään.

Taideinstituutti on korvaamaton

Lahden taideinstituutti on huippuyksikkö, siitä puhuvat kaikki faktat. Lahdelle on ainutlaatuista korkeatasoisen, toisiaan tukevan soveltavan taiteen ja vapaan taiteen koulutuksen esiintyminen samalla koulutusalustalla, sekä luonnollinen jatkumo varhaiskasvatuksesta aina huipulle asti. Taideinstituutti on kuvataiteen Amk koulutusohjelmista vetovoimaisimpia (2011 hakijoita yht 315/12paikkaa), vaikka onkin vastuullisesti pitänyt aloituspaikkamäärät pienenä, panostaen muuttuvalle alalle elintärkeään erikoistumis- ja täydennyskoulutukseen, joka ei lisää kuvataiteilijoiden määrää, vaan parantaa jo ammatissa toimivien työllisyysmahdollisuuksia. Lahden Muotoilu- ja taideinstituutti on jo nyt toteuttanut ministeriön selvitysten ja tutkimusten mukaista, koulutusalojen rajapinnat ylittävää yhteistyötä innovatiivisuuden synnyttämiseksi. Lahdessa on luotu vahva perusta taiteilijaidentiteetin kasvulle, joka näkyy taitelijoiden valtakunnallisena ja kansainvälisenä menestyksenä.

Taideinstituutin positiivinen vaikutus Lahden ja lähikuntien kulttuurielämälle, on kiistaton, samoin kuntien lakisääteisten kulttuuritoimintojen järjestämiselle. Taideinstituutin lakkauttamisen seurauksena lamaantuu maakunnan taiteen perusopetus ja kolmannen sektorin pyörittämä monipuolinen kulttuuritoiminta.

Taide ei ole tarpeetonta

Taiteen olemassaoloa voidaan perustella monilla välillisillä arvoilla, kuten hyvinvointivaikutuksilla, ja luovan talouden sekä kulttuuriviennin kasvunäkymillä. Taide on innovaatioiden ja kulttuurin perusta, sillä on itseisarvo terveessä yhteiskunnassa itsenään, ilman välineellistämistäkin. Taide on osa sivistysvaltiota.

Lahdessa 7.5.2012,
Lahden taiteilijaseura ry:n puolesta Puheenjohtaja kuvanveistäjä Elisa Lientola
Lahden taidegraafikot ry:n puolesta Puheenjohtaja taidegraafikko Tiina Salmi
Lahden valokuvataide ry:n puolesta Puheenjohtaja valokuvaaja Ville Kujala
Kauno ry:n puolesta Puheenjohtaja kuvanveistäjä Kalle Mustonen
Lahden taiteilijatalosäätiön puolesta Puheenjohtaja kuvataiteilija Ritva Leinonen