Rakentamisen suurtapahtuma Lahden Messukeskuksessa 9.-11.2012, keräsi ainakin avauspäivänään siedettävissä määrin yleisöä. Messukeskuksen pihamaalla oli jo nähtävissä tulevaisuuden suunnitelmien mukanaan tuomia muutoksia, rakennusmateriaaleja ynnä muuta roinaa. Sanottakoon, että ulkopuolelta sai varsin epäsiistin yleisvaikutelman. Perinteinen pääaula ei ollut käytössä, sen virkaa toimitti teltta, telttoja, tai oikeastaan haaroittuva telttajono. Kirpeää pakkasta oli pitämässä loitolla joukko kaasulämmittimiä, sellaisia pystymallisia valopylvään näköisiä. Ja olipa siellä pari puhallintakin, jotka kivasti puskivat telttaan viereisen makkarakojun tuoksuja.

Sisätiloihin ei vielä ollut pahemmin kajottu, joskin näytteilleasettajien kojujen varjopuolille näytti kertyneen jonkin verran ylimääräistä roinaa. Näitä epäsiisteys asioita oli nähtävissä varsinkin ylätasanteen kahvilasta, josta muutenkin avautui ko. hallin näkymä varsin hyvin. Yleisilmeeltään messut oli ehkä ok. Huomatkaa tämä hieman varovainen kannanotto, oikeasti hieman epäselvä olo jäi kyseisiltä kinkereiltä. Saapastelin paikalle kymmeneksi ja viivyin lähes kolmeen, viisi tuntia, huh. Kyllähän siinä ajassa ehti kaiken katsastaa lähes kahteen kertaan, joitakin mukavia juttuja ja piristäviäkin asioita löytyi. Harmillista oli se, että hyvin moni osasto oli täysin puolivaloilla pystytetty, tai muuten esillä olleet tarpeet eivät vakuuttaneet. Varsin näyttäviä ja huikeitakin osastoja mahtui mukaan. Parilla osastolla asiakaspalvelu olisi voinut sujua hieman paremminkin, mutta muutama osasto hoiti homman kotiin sitten heidänkin puolestaan.

Messu kiertelyn alkutaipaleelta päädyimme ystäväni Sauli Hirvosen kanssa kahvittelemaan, matkalla kohti kahvilatasannetta, silmään tarttui kaivinkoneurakoitsijan ständi, New Holland kaivuri, jonka kumitelojen päällä lepäsi hieman tavallisesta poikkeavampia ”käyntikortteja”, pelimerkkejä. Täydet pisteet mielialan nostattamisesta, vanhaan pokerin pelaajaan chipit upposivat kuin Kursk Barentsinmerellä.

Esitimme varsin kiinnostuneita myös nimeltämainitsemattoman saunafirman osastolla, tutkaillessamme lauteita, ilmeisesti tarkentavia kysymyksiä esittäessämme bluffimme paljastui ja esittelijä siirtyi parilla isolla askeleella palvelemaan selvästi potentiaalisempia asiakkaita. Saattoi meillä siinä jäädä joku sana seuraavasta kysymyksestä kesken, mutta emme jääneet paikalle itkemään.

Mielenkiintomme kohdistui tietysti myös Lahden alueen kuntien yhteiseen messuosastoon. Lahden tulevasta tontti tarjonnasta olikin mukavasti infoa esillä. Lahden alueella asuu noin 200000 asukasta, joten epäilemättä alueen kehittämiselle on koviakin paineita. Ja onhan tunnin ajomatkan päässä varsin iso asukaskeskittymä, joten potentiaalista ostovoimaa ja matkailun nostattajaa olisi kyllä tarjolla omienkin lisäksi. Kohutusta toriparkista en onnekseni havainnut mainittavaa ilmoitusta. Ratapihan kansainvälinen suunnittelukilpailu osana WDC-touhua oli esillä, ja onhan se yksi asia jolla Lahtea voidaan mainostaa sekä tehdä Lahdesta ulkopaikkakuntalaisia houkuttelevampi kohde, esimerkiksi shoppailun merkeissä. Ajaahan ihmiset sankoin joukoin Tuuriin ja Ideaparkkiinkin, ja ne sijaitsee ihan metsässä.

Gigantin osasto oli järkyttävän vihreä, samoin näyttivät muutkin kodinkoneliikkeet tunnustavan omaa väriään. Hellaa ja jääkaappia olikin esillä, ja suunnilleen samat tarpeet löytyivät jokaisesta pilttuusta, isoja valikoiman eroja näillä ei näytä enää olevan. Esimerkiksi Festivon kylmiöitä löytyi niin Gigantin, kuin Veikon koneen ja Expertinkin looseista. Jostain syystä Gigantilla oli tosin kaikista potkituimmat mallit kyseisistä kylmiöistä, mainittakoon tässä, että nämä kylmiöt valmistetaan yhä Suomessa, tässä naapurissa Hollolan Salpakankaalla.

Omaa mieltäni kovasti, sähköala taustaisena kiinnosti myös LED-tekniikalla toteutetut valaisimet yms. Vastakkaisissa lokeroissa olikin sopivasti kaksi ledivaloja myyvää puljua. Kärkkäisen tavaratalosta löytyvän Lampputalon esittelijä osasikin esitellä tuotteensa hyvin ja ammattitaidolla. Ledinauhan lisäksi perinteiseen E27 kantaan sopivat led-polttimot suorastaan häikäisivät allekirjoittaneen valotehollaan. Ajattelin nostaa esiin ELITE G2 LED-valoputken, joka siis korvaa loisteputken valonlähteenä. Esillä ollut 18 watin (120cm) versio oikeastaan pesi mennen tullen vastaavan mittaisen loisteputken. Ja jos ymmärsin aivan oikein, näitä aletaan valmistamaan Kajaanissa. Hyvä Suomi.

Puukeskuksen territoriosta löytyi päivän selkein väripilkku, vihreät saunan lauteet. Aivan absurdi lähestymistapa, ei ehkä käytännön kohteissa lainkaan menestyspohjaa, mutta huomion herättäjänä teki tehtävänsä. Tulihan siitä muutenkin varsin pirteä olo, eikä se ollut niin sairaan vihreä kuin koko Gigantin osasto. Tulihan siinä sitten vanavedessä tutkailtua tarkemmin erilaisia paneleita ja kyllästettyjä sekä lämpökäsiteltyjä lautoja.

Messut tarjosi laidasta laitaan tuotteita ja palveluja, rakentajalle, saneeraajalle ja remontoijalle. Sisustusvinkkejä hakeneelle tarjonta olikin sitten huomattavasti suppeampi, joskin laattaa ja tapettia oli onneksi jonkin verran esillä. Keittiöt olivat totuttuun tapaan myös esillä, ehkä hieman tavallista nihkeämmin. Varsinkin Isku pisti silmään vaatimattomuudellaan. Työkaluja olisi saanut olla hieman enemmän, en oikeastaan huomannut tutustua muihin kuin Dewaltin muutamaan akkukäyttöiseen koneeseen Starkin osastolla. Jossa olikin sen vanhan tutun naulan hakkaamisen sijasta yleisön kilpailuvietin tehostajana nopeusruuvaus-kilpailu. Viiden ruuvin ruuvaaminen pöytään kiinni oheisella akkukoneella, sain ajaksi n. 14 sekuntia. Päivän nopein aika oli siihen mennessä ollut 11 sekuntia. Messuilla oli nähtävissä myös erilaisia työnäytöksiä tasatunnein alkaen.

Mikäli omakoti- tai mökkirakentaminen on ajankohtaista nyt tai lähitulevaisuudessa, uskoisin että messuilta löytyy paljon vinkkejä ja jopa sitä asiantuntija apuakin.

Lahden kaupungintalo on yksi kaupunkialueen silhuettia dominoivista rakennuksista.
Eliel Saarinen sai vuonna 1911 tehtäväkseen suunnitella kaupungille rakennus, johon sijoittui kaupunginhallinto: maistraatti, sen kanslia, julkinen notaari, raastuvanoikeus, kaupunginviskaali, rahatoimikamari, kaupunginvouti, pastorinkanslia, kaupunginvaltuusto, lautakunnat ja palolaitos. Pohjakerrokseen sijoittuivat poliisilaitos, lukusali ja kirjasto. Lahdessa asui talon valmistumisvuonna 1912 neljätuhatta asukasta.

Saarinen valitsi julkisivumateriaaliksi tumman, poltetun tiilen ja rakennus on arkkitehtuurityyliltään myöhäistä jugendia.
matkailu-opas.com kertoo:
”Rakennuksen tärkein yksittäinen arkkitehtuuri elementti on sen porrastettu kellotorni, joka hallitsee julkisivua varsinkin Mariankadulle päin. Kaupungintalon interiöörit on suunniteltu vastaamaan harmonisesti julkisivun antamaa kuvaa rakennuksesta, joka näkyy varsinkin jugend-periodin vahvoina väreinä ja luonnonornamentteina.”

Samantyylinen rakennus valmistui myös Joensuuhun vuonna 1914. Lahden kaupungintalo kuuluu merkittäviin suomalaisiin monumentaalirakennuksiin.

Vuonna 1934 rakennusta laajennettiin, rakentamalla talon eteläpuolelle talon avoimen pihan sulkeva julkisivu, näin ollen talon sisälle muodostui sisäpiha. Suunnitelmat piirsi kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen.

Vaurioita ja peruskorjaus

Kaupungintalo on sodissa ollut pommituksen kohteena. Sisällissodan aikana sen torni kärsi vaurioita tykkitulesta. Talvisodassa talo joutui ilmapommituksen kohteeksi 27. tammikuuta 1940, jolloin se kärsi huomattavia palovahinkoja.

Sodissa syntyneet vauriot sekä talon muutos- ja korjaustyöt aiheuttivat sen että rakennus menetti sisäpuolelta alkuperäisen hillityn ja arvokkaan ilmeensä. Kokonaisuudessaan rakennus oli päässyt huonoon kuntoon. Lisäksi taloa kohtasi onneton tulipalo syksyllä 1981, joka tuhosi ullakkokerroksen. Korjaustöiden jälkeen käynnistettiin koko rakennuksen muutos- ja peruskorjaustyöt. Tavoitteena oli palauttaa rakennuksen historiallinen arvo.
Lopputuloksesta kerrotaan kaupungintalon sivuilla seuraavaa:
”Pelkistetyt luontoaiheiset koristekuviot ja luonnonläheiset värisävyt palauttivat tilojen hillityn viehätyksen. Kun tulee kaupungintaloon pääsisäänkäynnin kautta ja liikkuu valtuuston istuntosalissa sekä linnanpihamaista sisäpihaa kiertävissä käytävä- ja aulatiloissa, kokee tulleensa Eliel Saarisen 1910-luvun myöhäisjugendin maailmaan.
Saarisen kokonaistaideteoksen suunnitteluperiaatetta on noudatettu luomalla rakennuksesta ja sen sisustuksesta yhtenäinen taiteellinen kokonaisuus.”

Kaupungin omana työnä toteutettu projekti saatiin päätökseen syyskuussa 1985. Rakennuksen kokonaiskerrosala on saneeraustöiden jälkeen 5 160 m2 ja tilavuus 19 950 m3.

Rakennuksessa kokoontuvat kaupunginvaltuusto ja -hallitus ja lisäksi siellä toimii Lahden kaupungin konsernipalvelut. Talossa on runsaasti myös erilaisia kokous- ja neuvotteluhuoneita. Kellarikerroksessa toimii lounasravintola Tyrmä.

Puistoja

Kaunpungintalon merkitystä korostavat puistot sen pohjois- ja itäpuolella.

Kaupungin talolta kohti ristinkirkkoa laskeutuu Marianpuisto. Se kuuluu osana Alfred Cawenin vuonna 1878 suunnittelemaa Lahden seremonia-akselia, johon nivoutuu kaupungin hallinto (kaupungintalo), kaupalliset toimet (tori) ja hengellisyys (kirkko). Museovirasto on määritellyt akselin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Varsinainen edustuspuisto, Saarisen suunnittelema Kaupungintalonpuisto on talon itäpuolella, johon on pystytetty merkittäviä patsaita, kuten Victor Janssonin tekemä Vapaudenpatsas, vuodelta 1921 sekä Yrjö Liipolan suunnittelema Työn Patsas, vuodelta 1946. Se kuvaa puunkaatajaa, ja se on omistettu lahtelaiselle puunjalostukselle ja työnteolle.

Kaupungintalon ympärillä oleviin kortteleihin on suunniteltu lisärakentamista. Näitä toimia perustellaan asuinkortteleiden tiivistämisellä, joka on aiempina vuosina jäänyt kesken.

Avoimet ovet ja tutustumiskierrokset

Tänä vuonna kaupungintaloon pääsee tutustumaan 17.4. ja 18.9., kun ovet avataan yleisölle. Lisäksi järjestetään kahdeksan yleisökierrosta 5.3., 16.4., 14.5., 11.6., 10.9., 15.10., 5.11. ja 10.12.
Etelä-Suomen Sanomien nettisivut kertoivat että kaupungintalon ensimmäiset avoimet ovet houkuttelivat paikalle satoja ihmisiä. [lisätty 17.4.]

Rakennus netissä

Kaupungintalon esittely, katso myös kaupungintalon virtuaaliesitys.

Lähteet:
Lahden kaupungin nettisivut
www.matkailu-opas.com
Lahden kaupungintalo – the Town Hall of Lahti
Kaupunkilainen 1/2012
Wikipedia