Lahti-viikko on tapahtumakokonaisuus, joka juhlistaa kaupungin perustamista loka-marraskuussa. Hollolaan kuuluneesta Lahden kauppalasta tuli kaupunki 1. päivä marraskuuta. Tapahtumat ajoittuvat useammalle viikolle. ”Viikolla” ei ole yhtä järjestäjää vaan ohjelma muodostuu eri tahojen tilaisuuksista ja ne on koottu Lahen Lehen sivustolle, linkki sivun lopussa. Lehti on ollut kokoamassa tapahtumaa ja vastaa myös tiedottamisesta.
Edellisen kerran lahenlehti.net oli järjestämässä samantyyppistä tapahtumaa yhdessä Lahti-Seuran kanssa vuonna 2015, kun Lahti täytti 110 vuotta. Silloin tahot järjestivät juhlatapahtuman ravintola Tirrassa. Tuon illan ohjelmistoon kuului mm. Lahen Elmun gaala, elävää musiikkia ja tarjolla oli paikallista herkkua lihamukia. Tarkempi kooste tuosta tarjonnasta on luettavissa täällä. Tänäkin vuonna käytössä on Sauli Hirvosen suunnittelema juhlalogo vuodelta 2015.
Lahden kaupunkia on aikoinaan juhlistettu kaupungin ja Lahti-Seuran tapahtumilla ja Lahti-viikko-nimellä on aikoinaan järjestetty tapahtumia kaupunginkin toimesta. Sen päätyttyä Lahti-Seura olikin pitkään ainoa taho, joka huomioi kaupungin perustamispäivän niin Lahti-päivä- kuin Vuosijuhla-nimellä, kunnes vihdoin vuonna 2022 Lahden kumppanuuspöytä otti asiakseen järjestää Lahden kaupungin syntymäpäiväjuhlan. Hieno toritapahtuma tarjoaa monenlaista ohjelmaa, kuten Lahti-Seuran Vuoden lahtelainen -tunnustuksen julkistamisen.
Tirra-Torvi ja Ant Brew on järjestänyt muutaman kerran toukokuussa Lahen Juhlaviikot -nimellä tapahtumakokonaisuuden, ja tätä samaa konseptia hyödynnetään tämän vuoden Lahti-viikon tapahtumassa. Tällä kertaa palataan kuitenkin loka-marraskuun taitteeseen perustamispäivän tienoille.
Viikon ohjelmisto
Lahti-viikko käynnistyy Pikkuteatterissa Ant Fest -tapahtumassa perjantaina 25.10. klo 18.30 vanhoilla TV-mainoksilla. Sunnuntaina Kino Iiriksen aulaan ripustetaan Lahti seitkytluvun puolivälissä -juliste, jossa kerrotaan mitä Lahdessa tapahtui ko. vuosikymmenenä. Seuraavalla viikolla eli varsinaisella juhlaviikolla ohjelma painottuu elokuvateatteri Kino Iirikseen. Tiistaina (29.10.) esitetään Kalevi Oksasen digitoitua kaitafilmimateriaalia, ja uusintanäytös seuraavana päivänä. Alkukuvana Risto Ilolan kojelautavideokooste. Perjantaina Lahti-Seura jakaa Vuoden lahtelainen -tunnustuksen. Lauantaina Kino Iiriksessä esitetään klo 12.00 alkaen Keijo Skipparin dokumentit Rintamalotta ja Makean toiminnan joukot. Skippari alustaa dokumentit ja esittelee tulevan August Fellman -dokumentin. Lauantai-iltapäivällä klo 13.30 jatkuu Lahti-Seuran tapahtuma Tammisalissa, jossa keskustellaan kotiseudusta ja paikalliskirjallisuudesta. Vielä 12.11. Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry järjestää Lahden Tiedepäivässä Solmukohtia – Keskusten ja kohtaamisten Päijät-Hämettä -nimisen luentosarjan, joka liittyy tuolloin julkaistavaan vuosikirjaan.
Mukana on siis lahenlehti.net, Lahti-Seura ry, Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry, Lahden Videokuvaajat ry, Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry, Tirra-Torvi-ravintolat ja Ant Fest.
Lahdessa julkaistaan aika ajoin tasokasta ja mielenkiintoista kotiseutukirjallisuutta, ja seuraavana esittelyssä neljä hiljattain julkaistua kirjaa. Järjestyksessä ensimmäisenä on Lahti-Seuran ja Lahden kaupunginmuseon julkaisema Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja. Kirja on julkaistu jo vuonna 2007, joten kyseessä on toinen painos. Päijät-Hämeen Tutkimusseuran perinteinen vuosijulkaisujen sarja jatkui syksyllä: tasokkaana kuten tähänkin saakka, ja nyt myös kovakantisena. Monipuolinen teos kertoo Lahden teatterin vaiheista. Viime syksynä julkaistiin myös Nikkilän ”kaupunginosakirja”. Kirja kertoo Nikkilän vaiheista, tapahtumista ja henkilöistä. Sen on toimittanut Anneli Peltokukka. Sauli Hirvonen julkaisi maaliskuussa kirjan liikennemerkeistä ja niiden käytöstä Lahdessa.
Lahtelaisen lukukirja / Hannu Kivilä Lahti-Seura ry ja Lahden kaupunginmuseo, 2024
Vuonna 2007 julkaistu Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja myytiin suhteellisen nopeassa ajassa loppuun, ja sittemmin siitä on tullut tasaiseen tahtiin kyselyjä. Kirjan kustantajina ovat edelleen Lahden kaupunginmuseo ja Lahti-Seura.
Uusinta painosta on edelliseen verrattuna täydennetty maltillisesti. Tärkeimpiä tapahtumia on lisätty, sekä muutama asiavirhe korjattu. Lisätyn tiedon tärkeimpinä tietolähteinä ovat olleet internet ja paikalliset sanomalehdet.
Lahtelaisen lukukirja sisältää aiemmin monessa eri yhteydessä julki tuotua faktaa tiivisteltynä ja ryhmiteltynä kätevään muotoon. Kivilä on kahlannut läpi melkoisen määrän Lahdesta vuosikymmenien mittaan kirjoitettua ja yhdistänyt olennaisimmat palat tiiviiksi kokonaisuuksiksi. Näitä kokonaisuuksia on kansien välissä toista sataa, ryhmiteltyinä mm. katuihin, kaupunginosiin, rakennuksiin sekä teollisuus- ja liikelaitoksiin.
Tekstiä on elävöitetty valokuvien sijasta Kivilän piirroksilla sekä vanhoilla ilmoituksilla ja mainoksilla. Kirjan eräänä innoittajana on ollut 1960-luvulla ilmestynyt Olli Järvisen Lahti ennen meitä, sekä lukuisat kävelyretket, jotka ovat herättäneet kiinnostuksen milloin mihinkin Lahti-aiheiseen asiaan.
Kokoelma on toteutettu mahdollisimman monipuolisesti kaikkia menneitä vuosikymmeniä tasapuolisesti kunnioittaen. Kirja ei halua ottaa kantaa, eikä se arvostele menneitten sukupolvien tekemisiä – siitä huolimatta antoisia lukuhetkiä.
Vuonna 2015 Kivilä julkaisi Lahtelaisen sanakirjan, ja suositusta kirjasta on otettu jo kolme painosta.
Teksti: Lahti-Seura
Liikennemerkkejä Lahdessa – ja muita havaintoja teiden varsilta / Sauli Hirvonen Pekka Productions, 2023
Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen on laatinut muutamia varsin mielenkiintoisia omakustanteita, joissa hän on tutkaillut Lahtea hieman tavanomaisesta poikkeavammista kuvakulmista. Uusin kirja käsittelee kaupunkia liikennemerkkien näkövinkkelistä. Aihe on yhtä aikaa sekä hauska että mielenkiintoinen. Mielenkiintoiseksi kirjan tekee mm. se, että Hirvosella on liikennemerkkeihin monta näkökulmaa: joissakin kuvissa on pääosassa selvästi merkkejä enemmän sommittelu tai tunnelma, joissakin kuvissa korostuu puolestaan liikennemerkin ikä ja kunto, tai esimerkiksi lisäkilven persoonallinen, jopa hymyä nostattava teksti. Muutamissa kuvissa havisee koskettavalla tavalla patina ja historia. Kirja osoittaa, että värikkäät liikennemerkit tekstikilpineen ovat samalla tavalla osa elävää kaupunkikuvaa kuin esim. mainostaulut tai liikkeiden valomainokset ja nimikyltit logoineen.
Vaikka kirjan pääpainotus on vuosina 2005-23 otetuissa valokuvissa, on sivuilla paljon tietoa myös Lahden liikenneväylien historiasta ja mielenkiintoisista yksityiskohdista, sekä liikennemerkkien varhaisvaiheista ja yleistymisestä. Hirvonen pohtii myös liikennemerkkien tulevaisuutta nyt, kun tekoäly on tekemässä kovasti tuloaan. Sivuilta löytyy myös muutamia liikenteenohjaukseen liittyviä yksityiskohtia, jotka kiireiseltä kulkijalta saattaa jäädä huomaamatta. 180-sivuinen kokonaisuus on visuaalisesti ja taitollisesti hyvin toimiva, ja laadukkaat tekstiosat täydentävät siitä oivallisen tietopaketin etenkin Lahden liikennehistoriasta kiinnostuneille.
Päijät-Hämeen Tutkimusseuran vuosikirja 2023 keskittyy maakunnalliseen teatteritoimintaan. Kirja valottaa kattavasti teatteriverkostoa, johon kuuluvat niin ammattilaiset kuin harrastajat sekä alan opiskelijat ja taiteilijat. Kirjassa painotetaan myös sitä seikkaa, miten harrastustoiminta ja koulutus ovat olleet alueellisia vahvuuksia.
Kuten odottaa saattaa, kirjan sisältö on tutkimusseuran linjan mukaisesti laadukasta, ansiantuntevaa ja runsasta. Sisältö on jaettu seitsemään osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään historiaa, toisessa käydään läpi vaikuttajia. Kolmannessa puidaan näyttämösuhteita ja neljännessä johtamista ja hallintoa. Viides osio kertoo koulutuksesta. Kuudennessa ruoditaan kesäteattereita ja seitsemännessä esitellään harrastajateattereita ja seurantaloja.
Vuosikirja on järjestyksessään 36. Sivuja kirjassa on 243 ja se on kovakantinen. Kirjoittajia on yhteensä 31 ja kirjan ovat toimittaneet Helena Ahonen, Stina Saanila ja Timo Taulo. Kirjaa saa suoraan tutkimusseuralta.
Vuonna 2023 Lahden kaupunginteatteri täytti sata vuotta ja Paavolan teatterirakennus 40 vuotta.
Teksti: Sauli Hirvonen
Nikkilä – Kartanosta Lahden kaupunginosaksi Nikkilän asukas- ja omakotitaloyhdistys ry, 2023
Loppusyksystä 2023 julkaistiin kaupunginosakirja Nikkilästä. Kirja on ”aikamatka Nikkilän kartanosta ja siitä muodostuneen asutusalueen historiasta nykypäivään, vireäksi ja suosituksi asuinalueeksi ja Lahden kaupunginosaksi.”
Kaupunginosakirjat ovat tärkeitä dokumentteja hahmottamaan alueen historiaa ja toimintaa, niin ulkopuolisille, kuin sen asukkaille: entisille, nykyisille ja tuleville. Kirja kattaakin alueen historiaa näihin päiviin saakka, niin tallennetun tiedon kuin muisteluidenkin muodossa.
Myös paikallisesta kotiseutuhistoriasta yleisesti kiinnostuneille kirja on hyvä opus, johon kuuluvat alueen eri vaiheet sekä asukkaiden roolit näissä vaiheissa. Vaikka kirjassa esiintyvät nimet eivät juurikaan kertoisi ulkopuolisille lukijoille mitään, kirja valottaa asukasaktiivien toimintaa ja aikaansaannoksia, antaen tulevillekin asukkaille hyvän esimerkin alueen pitkästä ja ansiokkaasta historiasta.
Pieni loppusilaus oikoluvun suhteen olisi ollut paikallaan: kirjasta löytyy välilyönti-, ja muitakin pieniä lyöntivirheitä.
Kirjassa on mukavasti valokuvia ja karttoja tukemaan mm. haastatteluja. Sivuja kirjassa on 148. Kirjaa voi tiedustella kirjan toimittaneelta Anneli Peltokukalta.
Teksti: Sauli Hirvonen
Kirjaesittelyt on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 1/2024
Lahen Lehti ilmestyy paperisena sekä näköislehtenä vuoden tauon jälkeen. Edellisen vuoden tapaan lehti toimii lahtelaisen lyhytelokuvafestivaalin käsiohjelmana. Kinos-festivaali järjestetään lauantaina 6.4. elokuvateatteri Kino Iiriksessä alkaen klo 12.00. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Kaksipuoleisen taitetun käsiohjelman toinen puoli sisältää Kinoksen ohjelmiston ja toisella puolella on paikallisia kulttuuripoimintoja kuten kirjaesittelyjä.
Lehden 1/2024 toimituskuntaan kuuluu Kinos-työryhmän jäsenet ja taitosta ja ulkoasusta vastaa tuttuun tyyliin Jonne Seppänen. Julkaisijana toimivat Kinos, Päijät-Hämeen elokuvakeskus ja Pekka Productions.
Elokuvateatteri Kino Iiriksen ohjelmistossa on keväällä 2023 runsaasti laadukkaita Lahti-dokumentteja ja dokumenttisarjoja.
Huhtikuun 23. ja 24. päivä järjestetään Kalevi Oksasen värikaitafilmimateriaalista kaksi näytöstä. Alkuperäisen materiaalin on digitoinut Aatos Suomilami ja on ennen esittämätöntä. Näytös kestää noin tunnin ja sen on koostanut Sauli Hirvonen.
Juliste: Sauli H
Menneitä esityksiä
Salpausselän kisojen (24.-26.3.) viikolla on elokuvateatteri Kino Iiriksessä kaksi näytöstä vanhoista kisafilmeistä. Ilmaisnäytökset järjestetään perjantaina 24. ja lauantaina 25. päivä maaliskuuta alken klo 12. Osa materiaalista on ennen esittämätöntä. Näytös kestää noin tunnin ja sen on koostanut Sauli Hirvonen. Keskiviikkona 22.3. alkaen klo 19 Tammisalissa Timo Taulo pitää esitelmän Salpausselän kisoista. Tilaisuuksiin vapaa pääsy.
Juliste: Sauli H
Elokuvateatteri Kino Iiriksessä järjestettäväKINOS-festivaali täyttää elokuvateatterin iltapäivän lyhytelokuvatarjonnallaan lauantaina 1.4. Festivaali käynnistyy klo 12.00 ja viiden sarjan lyhytelokuvafestivaali kestää Saimaankadulla noin klo 17.00 asti. Ohjelmisto sisältää vanhoja mainoksia, musiikkivideoita, videotaidetta, dokumentteja ja eri genreen kuuluvia fiktiota. Klo 17.00 lähtien on kulttuurikeskus Malskilla ohjelmaa. Ant Brew’ssa mm. vanhoja olutmainoksia ja Lahti-popin kuvallinen kulttuurihistoria. Malvan Kumma-tilassa esitetään lahtelaista videotaidetta. Paperinen Lahen Lehti toimii festivaalin käsiohjelmana.
Juliste: Jarkko W
Nostalgiakino-näytökset saavat jatkoa kolmen kevään kolmen näytöksen voimin. Nostalgiakino Iiriksessä sunnuntaisin 26.2.,12.3. ja 16.4.2023. Näytökset ovat klo 12-13 ja niihin on vapaa pääsy.
Keväällä huhti- ja toukokuussa on tulossa Lahti-dokumenttinäytöksiä mm. ennennäkemättömästä materiaalista. Tästä tarkemmin Lahti-Seuran sivustolla.
Taiteilijaprofessori Olavi Lanusta (1925-2015) kertova dokumenttielokuva sai ensi-iltansa 27.1.2023 Keijo Skipparin tekemä Lanu – ympäristötaiteen edelläkävijä -dokumentti avaa lahtelaistaiteilijan elämää ja taidetta. Lanu tuli kansainvälisesti tunnetuksi taiteilijaksi vuonna 1978 edustaessaan Suomea Venetsian Biennaleilla, jossa hänen näyttelyosastonsa ”Elämää suomalaismetsissä” herätti suurta huomiota. Olavi Lanun omien sanojen mukaan Kariniemen mäelle vuosina 1989-1992 rakennettu veistospuisto on hänelle tärkein elämäntyö. Dokumenttia esitetään maksuttomissa näytöksissä. Pituutta dokumentilla on 65 minuuttia.
Juliste: Sauli Hirvonen & Keijo Skippari
Tammikuun lopulla esitettiin Kari Vähävuoren Populaarikulttuuria Lahdessa -dokumenttia viidessä näytöksessä 20.-25.1.
Neljän vuoden tauon jälkeen julkaistaan paperinen Lahen Lehti. Lehti ilmestyy viikolla 13 ja se toimii 1.4.2023 järjestettävän KINOS-lyhytelokuvafestivaalin käsiohjelmana. Lehti kertoo pääasiassa festivaalien tarjonnasta, mutta sisältää muitakin kiinnostavia paikallisia aiheita. Kinos järjestetään elokuvateatteri Kino Iiriksessä sekä Malskissa Ant Brew’n tiloissa ja Malvan Ovi kummaan -tilassa. Kuten aiemmistakin paperisista lehdistä, myös tulevasta tehdään netissä luettava näköislehti. Lehteä on saatavilla ainakin elokuvateatteri Kino Iiriksessä sekä Kinoksen yhteistyökumppaneilta. Lehteä julkaistaan tänä vuonna useampi numero eri teemoilla. Lehteä on julkaistu samalla konseptilla vuodesta 2016 lähtien. Päätoimittajana toimii Sauli Hirvonen ja toimitussihteeri-taittajana Jonne Seppänen.
