Lahden kaupungin korkeuserojen ja maastonmuodostumien ansiosta Lahteen on synnytetty useita maamerkkejä: Radiomastot (v. 1928), hyppyrimäet (suurmäki v. 1972), vesitorni (v. 1963), Oululaisen siilo (v. 1980), Ruolan tornitalot (v. 1963-64) sekä keskustassa kaupungintalo (v. 1912) ja Ristinkirkko (v. 1978).
Lahden matalassa rakennuskannassa korostuvat Lahdelle ominaiset maamerkit.
Myös jäljellä olevat muutamat kantakaupungin savupiiput muistuttavat teollisuusarkkitehtuurista. Vielä käytössä oleva Teivaan voimalaitoksen harmaa piippu on voimakas elementti aivan Vesijärven rannassa. Toisenlaisen valaistuksen avulla piipusta saisi kaupunkikuvaan mielenkiintoisen kiintopisteen, joka näkyy selkeästi sekä järvelle että keskustaan, näin se loistaisi esimerkiksi majakkana järvelle.
Toinen piippu, johon helposti kiinnittää huomion, on Tornatorin vanha savupiippu. Se näkyy erityisesti kulkiessaan satamasta urheilukeskukseen päin, toimien satamaradan(polun) päätteenä.
Rakennuskanta Lahdessa on matalaa, korkeimmat talot ovat 10-kerroksisia. Suomessa tornitaloksi luokitellaan rakennus, joka on vähintään 12 kerrosta tai 35 metriä korkea maanpinnasta lukien.
Renkomäki sai oman tornitalonsa muutama vuosi, kun Luhta rakennutti uuden 12-kerroksisen rakennuksen moottoritien varteen.
Tornitalojen rakentamista on tutkittu Lahdessakin. Lahden yleiskaavan 2025 tausta-aineistoksi valmistuneessa Henna Kurosawan opinnäytetyössä ”Tornitalot – Tornirakentamisen maisemalliset lähtökohdat Lahdessa” (2011).
Paavolan tornitaloista on tehty yli 50-sivuinen kattava selvitys, joka julkaistiin viime lokakuussa. Siihen voi tutustua kaupungin kaavasivulta, jossa se on kahdessa osassa pdf-muodossa > osa 1 ja osa 2.
Työ on laadittu Lahden kaupungin Teknisen ja ympäristötoimialan Maankäytön yksikössä. Työstä on vastannut maisema-arkkitehti Maria Silvast ja mukana ovat olleet yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki ja kaavoitusarkkitehti Päivi Airas.
Selvityksessä on tutkittu tornitalojen sijoittamista Teivaalle, Varikon alueelle, Ruoriniemeen, Möysään, Niemeen, Merrasjärven eteläpuolelle, Ahtialan liittymän alueelle (VT4 ja Koiskalantien risteys), Latomäkeen Kariston länsipuolelle sekä Paavolaan.
Selvityksen mukaan tornitalojen rakentamista on pidetty realistisena Ruoriniemeen, Niemeen, Paavolaan ja Möysäään.
Paavolan tornitaloselvityksessä selviää myös eri rakennusten korkeus merenpinnasta ja suhteessa toisiinsa.
Korkeimmalle kohoavat radiomastot (+ 287 m). Vuonna 1976 valmistunut Kymijärven voimalaitos jää n. 30 m alemmaksi merenpinnasta kuin radiomastot, vaikka on 30 cm korkeampi kuin radiomastot (150 m).
Mm. Suurmäki kohoaa 224 metriä meren pinnasta, Luhdan rakennus vain 130,9 metriä.
Paavolan alueelle Kulmakatu 7:ään on jo laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa on mahdollistettu 18-kerroksisen tornitalon rakentaminen Kulmakadun ja Kauppakadun kulmaan.
”Varsinaista tornitalorakentamista suositellaan Kauppakadun varteen. Yksi tai kaksi tornitaloa voisivat muodostaa ryhmän Kauppakadun ja Kulmakadun risteykseen suunnitellun tornitalon kanssa. Samoin Kauppakadun itäpuolelle voisi sijoittaa tornitaloja kadun varteen rytmittämään katunäkymää. Tornitalojen sijoittaminen Kauppakadun itälaidalle minimoisi niiden aiheuttamaa varjostusta kadulle. Korkeiden rakennusmassojen sijoittelussa tulee kuitenkin huomioida alueen ulkopuolisten ja sisäisten maamerkkien harkittu näkyminen.”
Tornitalojen maksimikorkeustasoksi on määritelty noin 150 metriä meren pinnan yläpuolella, joka jäisi Ristinkirkon tornia matalammalle (153,2). Tosin, raportin kohdassa Lahden nykyiset ja suunnitellut maamerkit korkeuksineen suhteessa toisiinsa on kirkon korkeus meren pinnasta mainittu 152,70 ja Kulmakadun torni 153,30. Tornin suunniteltu korkeus on kaavaehdotusvaiheessa ollut 153 m m.p.y.