Lahden matkailuvalttina kiskot

Pikku-Jumbo lähdössä Mytäjäisten varikolta Heinolaan kesällä 2008. Kuva Sauli Hirvonen

Pikku-Jumbo lähdössä Mytäjäisten varikolta Heinolaan kesällä 2008. Kuva Sauli Hirvonen

Vuonna 1985 Lahti-Heinola -hyöryjunamatkat valittiin Suomen hauskimmaksi matkakohteeksi. 1980-luvulla Pikku-Jumbon (Tk3 1150) vetämä museojuna ajoi useana kesänä Lahdesta Heinolaan. Veturin keulassa olivat kaupunkien vaakunat sekä liehuvat Suomen liput.
Muistan itsekin matkustaneeni tällaisella 80-luvulla, tarkkaa vuotta en muista. Reissusta jäi hämärästi mieleen Vesijärven hiljainen asema sekä junassa järjestetty “Villin lännen” näytelmä, johon matkustajat (ainakin pienimmät) pystyivät osallitumaan.
Vielä vuonna 1989 teimme 4. luokan kanssa luokkaretken Heinolaan Pikku-Jumbon kyydillä. Tämä taisi olla viimeisiä kertoja, kun Jumbo ajoi Lahdesta Heinolaan.
Vielä tuolloin lähdöt Lahdesta tapahtuivat oikeasta paikasta eli Vesijärven asemalta. Sittemmin suojeltu rata purettiin vahingossa Jalkarannantieltä asemalle. Rata luvattiin VR:n toimesta palauttaa, jos se koettaisiin tarpeelliseksi. Ei toistaiseksi ole koettu, ja vuonna 2006 EU:n huippukokouksen alla rata purettiin välillä Jalkarannantie-Salpausselänkatu. Nykyään rata päättyy Salpausselän seisakkeelle, joka perustettiin vuoden 1938 hiihdon MM-kisoihin.
Radan palauttaminen Vesijärven asemalle saakka on edelleen paikallisten rautatieharrastajien asialistalla (Sibeliusrata Lahteen).

Sittemmin Lahden ja Heinolan kaupungeilla ei ole ollut intresseissä kehittää seudullista museojunaliikennettä, vaan vastuu siitä on siirtynyt kolmannelle sektorille, tässä tapauksessa Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:lle. Yhteistyössä kahden (höyryveturi)liikennöitsijän – Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n ja Höyryveturimatkat1009 Oy:n – kanssa Topparoikka on onnistunut vakiinnuttamaan Lahteen jokakesäisen museojunaelämyksen.

Lahden sijanti on optimaalinen museojunille, myös ratojen teollinen arkikäyttö sekä rakenne tukevat mahdollisuuksia harjoittaa säännöllistä museojunaliikennettä.
Lahdesta lähtee rautatie jokaiseen ilmansuuntaan, joista Heinolaan (ja Mukkulaan) sekä Loviisaan johtavat teollisuuskäytössä olevat sähköistämättömät radat ovat museojunaliikenteellisesti ihanteellisia.

Heinolan 37 km pitkä rata valmistui vuonna 1932. Radan varrelle ei ole muodostunut suuria asukaskeskittymiä, mutta radalla oli aikoinaan useitakin asemia ja pysäkkejä. Henkilöjunaliikenne loppui vuonna 1968. Viime vuosina eri tahojen yhteistyön hedelmänä Ahtialan ja Vierumäen asemille on museojuna-ajojen yhteydessä järjestetty erilaista tapahtumaa.

Loviisaan eli etelään suuntautuva n. 80 km pitkä rata valmistui vuonna 1900. Se toteutettiin yksityisenä rautatienä raideleveyden ollessa 750 mm. Vuonna 1952 rata siirtyi Valtionrautateille, ja vuonna 1960 raideleveys muutettiin 1524 mm.
Lahdesta Loviisaan museojunia on kulkenut harvemmin kuin Heinolaan ja osaltaan tähän vaikuttanee radan pituus. Kokemukset kuitenkin kertovat että tälläkin rataosuudella on maakunnat ylittävää elämysmatkailupontentiaalia.

Lahden Rautatiepäivä järjestettiin Mytäjäisten varikolla vuosina 2006-2009. Kesäkuussa 2007 Topparoikka järjesti yhdessä Helsingistä Lahden kautta Heinolaan Höyryveturimatkat1009:n kanssa oikoradan läpi ensimmäisen höyryjunamatkan. Erityisesti Mäntsälässä höyryveturi Ukko-Pekka synnytti asemalle varsinaisen kansanjuhlan.
Näin museojunaliikenne elvytettiin Lahden seudulla.

Museojunaliikenteen kannalta Mytäjäisten varikon tilanne on myös kiinnostava. Varikko tyhjennettiin vuokralaisista vuonna 2010 ja alue on ollut siitä asti tyhjänä. Asemakaavaa alueelle ei ole toistaiseksi saatu. Alue on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa.
Useiden eri tahojen tulevaisuuden visioissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen yhdeksi toiminnan pilariksi haluttaisiin museojunat.
Se kuinka realistisia tällaiset suunnitelmat ovat, aika näyttää. Joka tapauksessa, Lahdessa kulkevat taas museojunat.

Seuraavan kerran museojunat jyskyttävät Lahdessa elokuussa. Lisätietoa seudun museojuna-ajoista Lahden rautatieharrastajien nettisivuilta.

[päivitys 15.9.2014]
Kuvia 1980-luvun museojuna-ajoista löytyy mm. Vaunut.org-sivulta. Alla muuta esimerkkikuva vuodelta 1987, kuvaaja Jukka Martio:
Pikku-Jumbo saapuu Vesijärven asemalle
Veturi vaihtotöissä aseman edustalla
Juna Heinolaan satamaradan penkereellä

Lähteet:
www.topparoikka.net
www.vaunut.org
Wikipedia

Artikkeli on aiemmin julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 2/2014 [artikkeliin on tehty muutamia lisäyksiä]

Vastaa