Juha Suokas
Valokuvauksesta harrastuksena kertoo valokuvausyhdistys Silmän vetäjä Juha Suokas.
Mikä on Valokuvausyhdistys Silmä ry:n tarkoitus ja minkälaista toimintaa yhdistyksellänne on?
Valokuvausyhdistys Silmä ry. pyrkii ylläpitämään ja kehittämään valokuvauksen ja valokuvan harrastusta. Jo yhdistyksen nimi on pieni ystävällishenkinen piikki perinteisiä kameraseuroja kohtaan – olemme aina sanoneet, että Silmän jäsenen ei tarvitse edes kuvata itse – kiinnostus valokuviin riittää. Normaalisti toiminta keskittyy kuvailtoihin ja kuvien katselemiseen sekä niistä keskustelemiseen. Illoissa myös kisataan sekä keskustellaan myös teknisistä toteutuksista ja mahdollisista teknisistä uudistuksista.
Aika-ajoin tehdään myös kuvausretkiä ja olemme käyneet tutustumassa myös
esimerkiksi studiokuvaukseen. Näyttelyitä on takana yksi, mutta toista kehitellään.
Samoin jäsenten käytössä on näyttelykehyssarja, jonka yhdistys hankki jokunen vuosi sitten. Yhteistyöstä muiden kerhojen kanssa on mietitty ja yksi vierailu Nastolan NaVaKe:n kanssa on saatukin aikaan.
Miten lahtelaisuus näkyy yhdistyksen toiminnassa?
Pakko myöntää, että lahtelaisuus ei meillä juuri näy, muutoin kuin kokoontumispaikan suhteen. Olemme aika ”rajoista riippumaton” yhdistys. Jäsenistö on kyllä käytännössä Lahti-Hollola-Nastola akselilta, mutta periaatteessa olemme avoimia muillekin.
Minkälainen historia on järjestyneellä lahtelaisella valokuvauksella?
Lahtelaiset valokuvauksen harrastajathan olivat aikanaan perustamassa
kameraseurojen liittoakin ja täällä oli pitkään aktiivinen porukka. Oli näyttelyjä ja yhteistyötä ystävyyskaupunkien kanssa jne. Harrastajapuoli kuitenkin lähes sammui tuossa 1980-90-lukujen taitteen tienoilla ja vasta meidän yhdistyksemme elvytti toimintaa hiukan.
Tällä hetkellä eletään Silmässäkin hienoista suvantovaihetta kun uutta väkeä ei oikein ole saatu innostumaan mukaan. Tosin muissakin yhdistyksissä, joissa olen mukana, on sama ongelma – jotenkin tähän aikaan ei tunnu sopivan yhdistystoiminta, tai ainakaan organisoitu sellainen. Tiedonsaannin helppous ja nopeus on ehkä vienyt hiukan yhdistystapaamisten kiinnostavuutta, vaikka useimmissa harrastuksissa parhaita
tietolähteitä ovat kokeneemman harrastajat. Tänä päivänä kun valtaosa ihmisistä on tavoitettavissa sähköisesti ympäri maailmaa, moni kokee ehkä hankalaksi kokoontumiset tiettyyn aikaan. Mieluummin pyöritään vapaammin pienemmässä piirissä.
Minkälainen on kiinnostava kaupunkikuva?
Mahdollisimman monipuolinen ja realistinen – kaunistelematon. Koskaan ei tiedä tulevaisuutta. Itseäni harmittaa vähäinen kuvasato vanhan lasitehtaan ympäristöstä Ankkurista, silloin kun se vielä oli hylättyä teollisuusaluetta. Alueella tuli kyllä kuvattua, mutta olisi pitänyt enemmän ajatella huomista ja hakea mahdollisia tulevia kuvapareja esim. Sibeliustalon kanssa. Siinä jäi dokumentoimatta monta herkullista tilaisuutta. Ajankuva olisi tärkeä muistaa ja olisi syytä miettiä kuvattavaa kohdetta myös tulevaisuuden näkökulmasta.
Minkälaiset nyt otetut kuvat kiinnostavat lahtelaisia 20-30 vuoden päästä?
Tämä on joskus herättänyt keskustelua valokuvauspiireissä enemmänkin. Historian ja ajankuvan dokumentoinnin kannalta mielenkiintoisia olisivat erityisesti arjen kuvat, mutta ne edustavat vähemmistöä ns. vakavasta valokuvauksesta. Tilanne on aivan sama kuin luontokuvapuolella. Eräs luontokuvaajien mestareista sanoi aikanaan, että jos
suomalaisten luontokuvaajien arkistot löytyisivät tuhannen vuoden päästä, olisi
väistämätön johtopäätös se, että Suomi oli täynnä kotkia, pöllöjä ja haukkoja, mutta varpunen ja talitiainen olisivat vähälukuisia. Sama periaate pätee tähänkin.
Mitä kiinnostavaa ja omaleimaista kuvattavaa Päijät-Hämeestä löytyy?
Päijät-Häme järvineen, harjuineen ja jääkauden muistomerkkeineen on maisemallisesti ainutlaatuista, mutta haasteellista. Toisaalta se mikä meillä puuttuu vuorissa ja meren tyrskyissä saadaan takaisin monin verroin esim. luonnon monimuotoisuudessa ja maaseudun läheisyydessä. Lahdessa taas teollinen historia näkyy yhä vaikka onkin katoamassa.
***Haastattelu tehtiin alunperin Lahen Lehen toiseen numeroon, jota ei julkaistu.