Maanantai-iltana n. puoli yhdeltätoista olimme sillä erää lopettelemassa Mytäjäisten varikon kerhotornillamme Lahden Rautatieharrastajien viime vuoden tilinpäätöstä. Puhelin soi ja luurin toisessa päässä oli rautatieharrastaja, joka kertoi onnettomuudesta Lahden asemalla: Tavarajuna oli suistunut kiskoilta ja siinä rytäkässä junaliikenne oli seisoksissa.
Mieleeni palautui aiemmin päivällä tapahtunut: Starkin teollisuusraiteelta veturin vetämänä poistui viisi siirtokatevaunua, josta juna jatkoi suoraan Pilkingtonin lasitehtaalle. Hetkeä myöhemmin juna ohitti kerhotornin ja mukaan oli tarttunut useampi vaunu. Sattumalta mukaan osunutta kameraa en tosin tohdinnut käyttää, sillä ajattelin että mitä tässä nyt olisi kuvattavaa. No, ei välttämättä siinä hetkessä, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tämän tietää jokainen kokenut rautateiden kuvatallentaja. Tylsä ja arkinen voi huomenna olla arvokas ajankuva eilisestä. Pohdiskeltuani tätä, juna oli jo mennyt.
Saatuamme talouspaperit kuntoon (monessa paikassa tämä tarkoittaa paperisilppuria) ja suljettuamme tornin oven, lähdimme tarkistamaan onnettomuuspaikan. Totta puhuakseni en arvosta toimintaa, jossa onnettomuudet bongataan Tilannehuone.fi:stä ja rynnätään metrin päähän tirkistelmään, mitä on tapahtunut kenellekin. Tämä seikka oli kyllä mielessä kun poljin kaikilla voimillani vanhalla lainapyörällä lumihangessa kohti onnettomuuspaikkaa. Perustelin paikallemenoani sillä, että olen rautatieharrastaja, joten voin käyttää ”etuoikeutettani” mennä paikanpäälle todistamaan tapahtumaa, joka olisi pieni sivulause lahtelaisessa rautatiehistoriassa. Uskoin että motiivini olivat puhtaat. Ai niin, olin myös utelias. Ja unelias. Olihan kello jo puoli yksitoista.
Ohitettuani vanhan makasiinin kohdalla huomasin asemalla lievästi mutkalla olevan vaunujonon ja kaatuneet portaalin niiden takana. Paikalla oli VR-Radan autoja sekä paloauto ja toistakymmentä tunnistettavaa rautatieharrastajaa.
Heinolaan tavarajuna lähti aikataulun mukaisesti yhdeksän jälkeen, mutta keskeytyi kun kuusi (ess.fi) siirtokatevaunua suostui kiskoilta lähellä asemaa ja laitureita. Hurjannäköisestä onnettomuudesta selvittiin onneksi ilman henkilövahinkoja vaikka opastinportaali kaatui ja suurjännitejohtoja putosi maahan. Ajolangat olivat erään rautatieharrastajan saamojen tietojen mukaan säilyneet aikalailla vahingoittumana. Onnettomuuden jälkeen sähköt olivat kuitenkin turvallisuussyistä katkaistu ja liikenne oli pysähtynyt hetkeksi kokonaan. Asemalle jäi mm. Sibelius ja se pääsi dieselveturein avittamana matkaan useampi tunti myöhemmin kuin alunperin oli tarkoitus. Harrastajien mukaan onnettomuus näkyi konkreettisesti Nastolan Uudessakylässä, jossa matkan jatkumista odotteli useampikin juna.
Onnettomuuden syytä tutkitaan vielä pitkään (ess.fi).
Tiistaiaamuun mennessä kunnossa olleet vaunut oli siirretty paikalta pois ja portaali pötkötti maassa. Korjaustöitä jatkettiin nosturin ja ratatyökoneiden avulla.
Keskiviikkona asenneltiin ajolankoja takaisin paikoilleen.
Onnettomuudesta uutisoitiin suurissa medioissa ja aiheutti keskustelua rautatieharrastajien ylläpitämällä Vaunut.orgissa. Tapahtuneesta myös kuvamateriaalia Pasi Viherahon videoiden muodossa YouTubessa.