Tilaisuus järjestetään Mytäjäisten vanhalla varikkoalueella veturitallien läheisyydessä klo 18.00 alkaen.

Tilaisuudessa esitellään Varikon alueelle tehtyjä asemakaavaluonnoksia ja havainnekuvia. Asemakaavan muutoksen tarkoitus on kehittää Varikon aluetta asuin- ja/tai toimitilakäyttöön ottaen huomioon mm. alueen suojeluarvot, ympäröivä rakenne sekä liikenteen aiheuttama melu ja tärinä. Asemakaavatyön tarkastelualue ulottuu viereiselle Sopenkorven teollisuusalueelle kulkuyhteyden järjestämismahdollisuuden osalta.

Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

Lahden historiallisessa museossa 17.5.2013-16.3.2014

Viipuri mon amour -näyttelyssä etsitään tuon suomalaisille niin rakkaan kaupungin henkeä monin tavoin. Näyttelyssä kuullaan evakkoon lähteneiden tarinoita, nähdään kaupungin lähihistorian vaiheita kuvaavaa filmimateriaalia ja pysähdytään Viipurin taidemuseon sodasta pelastuneiden teosten äärelle. Kuvataide on mukana näyttelyn kaikissa teemoissa.

Historiallisen museon näyttelyssä voi aistia Monrepos’n puiston nostalgista tunnelmaa, mutta myös kuvitella miltä sodan aiheuttamat tuhot kaupungissa näyttivät. Oma osastonsa on varattu sodan jaloista lähteneiden suomalaisten muistoille, evakkotaipaleelta selvinneille viipurilaisesineille ja niihin liittyville tarinoille. Näyttelyssä kohdataan myös neuvostoaikainen ja tämän päivän venäläinen Viipuri.

Suosittu Kafé Kartano palvelee museon asiakkaita viikonloppuisin 19.5. alkaen.

Vielä jännitetään ketkä lähtevät Lahdesta Valkeakoskelle?

Vanha iltamaperinne on ehkä katkennut, mutta monipuolisia iltamakulttuurin aineksia on Lahden seudullakin tarjolla vaikka kuinka paljon, totesi tilaisuuden juontaja Esa Juurola. Siitä vakuuttui myös Kansantalon Vaahterasalin täyttänyt yleisö TSL:n Lahden seudun opintojärjestön 13.4. järjestämässä Harrastetaiteen kulttuurikatselmuksessa.
Kyseessä ei ollut kilpailu, vaan katselmus, joten kaikille esiintyjille tullaan lähettämään arviointituomareiden laatima arvio omasta esityksestään. Arviointituomareina toimivat Lahden kaupungin liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine ja musiikinopettaja Hannu Korhonen Orimattilasta.

Tilaisuus oli yksi alueellisista osakatselmuksista, joista valitaan esiintyjät Valkeakoskelle Sanoja & Säveliä -tapahtumaan 27.7. Arviointituomarit esittivät seuraavia esiintyjiä ehdolle Valkeakosken tapahtumaan:

Antti Rönkä, musiikki
Hollolan Harmonikat, musiikki
Juliana Danilova, laulu
Lauletaan Viittoen -kuoro, laulu ja viittomat
Musiikkiklovni Kalle-Ville, puhe ja musiikki
Show-ryhmä Sudarushka, laulu

Muut esiintyjät olivat

Taikuri Keijo Halonen, taikatemput
Duo Laurentius, puhe ja musiikki
Duo Päivä & Jurek, pehmeää jazzia
Hannu Salonen, lausunta
Lahden Työväen Mieskuoro, laulu
Lahden Työväen Sekakuoro, laulu
Seppo Hilska, laulu

Valinnan arviointituomareiden esitysten pohjalta tekee valintaraati, jossa on edustus Työväen Sivistysliitosta, TSL:n Etelä-Hämeen piirijärjestöstä sekä Lahden opintojärjestöstä. Esiintyjät joutuvat vielä hieman odottelemaan tätä päätöstä, koska kaikkia alueellisia katselmuksia ei ole vielä pidetty.

Päätössanoissaan puheenjohtaja Vesa Tuominen totesi, että hän voisi valita kaikki esiintyjät Valkeakosken katselmukseen, koska esitysten taso oli niin hyvä ja kirjo oli niin moninainen.

Lahden Keskusmusiikissa on 2.5– 31.5. esillä Ville Kujalan ottamia Roots & Blues valokuvia kymmenen vuoden ajalta joistakin kotimaisista taitajista sekä muutamista ulkomaalaisista. Kuvat ovat tallennettu Lahti Blues & Roots ja Grand Blues tapahtumista sekä Lahden Kisapuisto Rockista ja myös Rauma Bluesista.
Ville Kujala on aloittanut roots & blues -henkisten artistien kuvaamisen kymmenisen vuotta sitten ja näyttely on kauttaus valikoiduista valokuvista. Eri artisteista.

Keskusmusiikki, Mariankatu 10 (Lahti),
näyttely avoinna 2.5 – 31.5.2013 :
Ma – Pe  9.00 – 17.30
La 10.00 – 14.00
Sunnuntaina suljettu

Esitelmä- ja keskustelutilaisuus Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa maanantaina 22.4.2013 klo 17.30.

Lahden kaupunkikulttuuriseuran puheenjohtaja, arkkitehti Pentti Wilkman kertoo kaupunginarkkitehti Erik Liljebladin keskustasuunnitelmista vuodelta 1993. Pro Puu – yhdistyksen puheenjohtaja Markku Tonttila puhuu puukulttuurista. Sisustusarkkitehti SIO, huonekalumuotoilija Risto Halme kertoo taidemuseon ja huonekalumuseon ajankohtaisista asioista.

Lahti Lahdeksi: kaupunginarkkitehti Erik Liljebladin keskustasuunnitelma vuodelta 1993

Arkkitehti Erik Liljeblad toimi Lahden kaupunginarkkitehtina vuosina 1975–93. Hän oli kolmas ja viimeinen perinteinen kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen ja Valter Karisalon jälkeen. Liljebladin virka lakkautettiin silloisen laman myötä 1993. Liljeblad teki eräänlaisena testamenttina omasta tahdostaan Lahden keskustasuunnitelman, jossa hän omin sanoin ilmaisi: ”Lahdesta on viimeinkin tehtävä rantakaupunki.” Suunnitelmassaan hän esittää erilaisia mahdollisuuksia lähentää Vesijärveä ja Lahden keskustaa toisiinsa. Lisäksi hän ehdottaa esimerkiksi Salpausselän poikki tehtyjen katu- ja rataleikkausten ylittämistä siltojen tai siltamaisten maapenkereiden avulla, jotta kulku harjua pitkin tulisi helpommaksi.

Lahti, puutaidon pääkaupunki

Pro Puu-yhdistys on 15 toimintavuotensa aikana pyrkinyt toiminnallaan ylläpitämään Päijät-Hämeen alueen perinteisesti vahvaa mainetta puun jalostuksen keskittymänä. Toimintakeskuksen näyttelyiden lisäksi Pro Puu on aktiivisesti kehittänyt myös lähitoimintaympäristöään moninaisilla tapahtumilla ja toimenpiteillä. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on edistää kotimaisen lähipuun käyttöä kalusteissa, sisustamisessa, rakentamisessa sekä piha- ja ympäristörakentamisessa. Tämän suuntauksen halutaan näkyvän myös lahtelaisten elinympäristössä ja näin vahvistavan alueellista identiteettiä puutaidon pääkaupunkina.

Huonekalumuseon ja taidemuseon tulevaisuudennäkymiä

Suomen huonekaluteollisuuden kultakausi ajoittuu 1950–180-luvuille, jolloin lahtelaisella suunnittelulla ja muotoilulla oli merkittävä rooli. Huonekalumuseosäätiö on pyrkinyt synnyttämään Lahteen huonekalumuseota jo vuosia. Yhteistyössä Päijät-Hämeen Taidemuseoyhdistyksen ja Lahden kaupunginmuseon kanssa selvitetään nyt sitä, voitaisiinko taidemuseo ja huonekalumuseo sijoittaa tulevaisuudessa Rantakartanon alueelle nykyisen Linja-autoaseman ja sen viereisen museotontin yhteyteen.