Radanrakentajien haustausmaa – Lahtea tonkimassa osa 3

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Ensilumi oli satanut, ilma sunnuntaina oli raikas. Tällä kertaa vierailukohteena oli yksi Hollolan Lahden historian dramaattisia paikkoja, radanrakentajien hautausmaa. Allekirjoittanut oli käynyt paikalla yli 15 vuotta sitten, mutta muistikuvat olivat ajansaatossa haalistuneet. Itseni ja Markus-sedän vierailun tarkoitus oli tietenkin tutkia syrjäisen paikan olemusta ja tutustua samalla sen historiaan ja myös tallentaa sen tunnelmia kauniina syyspäivänä.

Hauta ja sen muistomerkki sijaitsee Salpausselällä, entisessä Hollolan Järvenpään kylässä, joka on nykyään Lahden Järvenpään kaupunginosa. Hautausmaa oli jäänyt vanhan ja uuden Valtatie 12:n puristuksiin. Uuden tien linjaus oli lohkaissut ison palan hautausmaa-alueen länsipuolelta, vanha tie ohitti haudan eteläpuolen. Tiehankkeiden takia hautausmaa oli tarkoitus hävittää, mutta lopulta se onneksi säästyi. Tässä vuoden 1979 ilmakuvassa näkyy valtatien rakentaminen ja keskellä pieni metsäsaareke.

Paikalle pääsy ei ole kovinkaan helppo, ainakaan kävellen tai pyörällä; pitää ylittää vilkasliikenteinen Nastolantie. Autolla pääsi paremmin. Nähtävyys-tienviitta opastaa vierailijan koruttomalle, isojen kivien reunustamalle paikoitusalueelle. Kävelimme mäen päälle välttävän kuntoista tietä pitkin, autolla ei ylös päässyt portin takia, mikä on tietysti hyvä.

Nälkäradan hauta

Riihimäki-Pietari radan rakentaminen alkoi vuonna 1867. Radanrakennuspäätöksen jälkeen valtava määrä työtä vailla olevia ihmisiä saapui radanvarsipaikkakunnille. Suomessa oli nälkävuodet 1866-1868, ja osittainen syy Pietari-radan rakennustöiden aloittamiselle oli lievittää maassa jo useina vuosina jatkunutta pulaa ja nälänhätää. Ankarissa oloissa hätäaputyönä rakennettu rata sai lisänimeksiin ”Nälkärata” ja ”Luurata”.

Radanrakentajien hautausmaa perustettiin vuonna 1868; sinä vuonna Hollolan noin 7000:sta asukkaasta kuoli yli tuhat ihmistä. Se osaltaan vaikutti ulkopaikkakuntalaisten hautaamisen kieltämiseen Hollolan seurakunnan hautausmaahan, kun omankin seurakunnan kuolleita oli vaikea saada haudatuiksi. Muualta tulleille radanrakentajille perustettiin hautausmaa Hollolan Järvenpään kylään. Vaikka vieraspaikkakuntalaiset haudattiin toukokuusta lähtien omiin hautausmaihin, tuotti oman pitäjän vainajien kuljetus ja hautaaminen huomattavia vaikeuksia etenkin touko- ja kesäkuussa, jolloin kuolleisuus oli suurimmillaan. Vainajia kerrotaan löydetyn metsistä, ulkorakennuksista ja pihoiltakin. Kuolleita vieraspaikkakuntalaisia radanrakentajia varten perustettiin erilliset hautausmaat myös Hausjärvelle, Kärkölään ja Nastolaan.
(Lisätietoja Suomea ja Hollolaa kohdanneesta tuhosta Arno Forniuksen sivuilta Katovuosi 1867 ja Hollolan kuolovuosi 1868)

Joutjärven hautapaikka on aidattu kiskoista hitsatulla aidalla. Aita on näyttävä, jonka sisäänkäyntiä koristivat rautaiset ristit. Useat kiskot näyttivät olevan vuodelta 1926,  kiskoaita on huomattavasti nuorempi. Muutama metri sisäänkäynnin edessä seisoi Lahden seurakunnan pystyttämä muistopatsas vuodelta 1953. Muistokiveen on kaiverrettu teksti: ”Vuosien 1867 – 1868 suurina nälkävuosina haudattiin tähän paikkaan nälkään ja kulkutauteihin kuolleita Hollolan pitäjän Lahden ja Järvenpään kylistä sekä muualta kotoisin olleita Riihimäen – Pietarin radan rakentajia.” Haudassa on arvion mukaan n. 300 vainajaa.

Kahden sukupolven keskustelua

Kesken kuvauspuuhien paikalle saapui kaksi herrasmiestä sauvoineen. Keskustelua syntyi kahden sukupolven välillä ja vanhempi polvi oli vilpittömän innostunut siitä että nuoretkin kiinnostuneet paikallishistoriasta, historiasta joka on yhteydessä koko maata koetteleviin tapahtumiin. Monta tarinaakin kuultiin aina Kuusamoa myöten. Aidatun hauta-alueen kaakkoiskulmassa oli pieni hautakivi, jonka historia ja merkitys ei siinä hetkessä auennut. Pohdintaa entisajan olosuhteista ja vaikeuksista. Monet kysymykset jäivät ilman vastauksia. Mäen päälle kuuluivat ohikiitävien junien äänet.


Kuvat: Markus-Setä

Lähteet:
Wikipedia
Lahdenseurakunnat.fi
Vellamon vinkit
Arno Forsius – www.saunalahti.fi/arnoldus

[päiv. 13.10.2011]
Katso esittelyvideo Radanrakentajien hautausmaasta

Lahden Antiikki- ja keräilymessut viikonloppuna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kaksipäiväinen tapahtuma palaa juurilleen Tiirismaan koululle Lahden keskustaan. Paikalle tulee kaikkiaan noin 40 kauppiasta.
– Kauppiaita saapuu messuille ympäri Suomen, ammattilaisten lisäksi messujen näytteilleasettajina on yksityisiä keräilijöitä, joiden hieman erilainen tarjonta antaa hyvän lisän messujen tarjontaan, messut järjestävän ExpoNovan tapahtumatuottaja Torsti Nieminen kertoo.

Nieminen on pitänyt näytteilleasettajien määrän vuodesta toiseen melko vakiona. Messut jatkavat muutenkin edellisvuosien konseptilla, eli myytävänä on monipuolisesti erilaisia esineitä: tarjolla on antiikkia, designiä ja keräilytavaraa.

Tiirismaan koululla on kaupan laadukkaita lasiesineitä.
– Kotimaisista muotoilijoista on hyvin edustettuna esimerkiksi Wirkkalan, Stillin, Franckin ja Sarpanevan tuotanto. Mukana on tottakai myös Arabian posliinia. Sen lisäksi esillä on koruja, keräilyleluja, vanhoja käsitöitä ja kirjoja.

Päijät-Hämeen Numismaatikot tuovat vitriineihinsä näytteille harvinaisia ja hienokuntoisia vanhoja Suomen ja Venäjän rahoja, näytteillä ja myynnissä on mm. vuoden 1949 kuparimarkka ja 50 p. vuodelta 1876. Numismaatikot myös arvioivat osastollaan yleisön mukanaan tuomia vanhoja rahoja.

Lahden Antiikki- ja Keräilymessut 23.-24.10.2010 lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16, Tiirismaan koulu, Ursankatu 4, Lahti. Aikuisten pääsymaksu 6 €. Sisäänpääsy molempina päivinä kello 14 – 16 hintaan 4 €.
Järjestäjä ExpoNova.

Liekki ry:lle apurahaa työpajatoimintaan

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden kansalaistoiminnan kohtauspaikka Liekki ry:lle myönnettiin 14.10.2010 tuhannen euron kannustusapuraha työpajatoiminnan järjestämiseksi Lahdessa ja sen lähialueilla. Ekologisesti kestävään elämään ohjaavien työpajojen aiheita ovat mm. kädentaidot, ekologinen liikkuminen kaupungissa ja kansalaisvaikuttaminen.

Liekki ry perustettiin suojelemaan purkukauhalta Lahdessa, osoitteessa Töyrykatu 5, sijaitsevaa 1920-luvulla rakennettua taloa. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys on ideoinut talolle käyttöä ja ideoiden toteuttamiseksi on haettu apurahaa. Toiminta on suunniteltu Töyrykatu 5:n taloon, mikä osoittaa, että talo halutaan säilyttää ja että talolla on käyttöarvoa kaupunkilaisille.

Liekki ry iloitsee saamastaan valtakunnallisesta huomiosta ja siitä, että yhdistyksen toiminta koetaan tärkeäksi. Liekkiläiset jatkavat työtä lahtelaisen demokratian edistämiseksi sekä yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvän toiminnan järjestämiseksi.

Apurahan myönsi Ruohonjuuri Oy, joka on eko-, luomu- ja reilun kaupan tuotteita tarjoava ekomarket. Ruohonjuurella on Helsingissä, Tampereella ja Turussa yhteensä neljä myymälää. Ruohonjuuri jakoi apurahoja nyt ensimmäistä kertaa. Toisen tänä vuonna myönnetyn apurahan, 5000 euroa, saivat Lotta Palomäki ja Hanna Virtanen tapahtumajärjestäjien kestävän kehityksen käsikirjan kirjoittamiseen.

Liekin hallituksen edustajat Sari ja Lotta vastaanottivat kannustusapurahan Ruohonjuuren Itäkeskuksen myymälässä Helsingissä klo 9 aamulla.

Asunnottomien yö kymmenettä kertaa Lahdessa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Asunnottomien Yö järjestetään sunnuntaina 17.10.2010 klo 19-22 Lahden urheilutalolla.

Teema: Oman Katon Alle

Asunnottomien yön kansalaisiliike haluaa muistuttaa että jokaisella tulisi olla mahdollisuus inhimillset asumisolosuhteet täyttävään asumiseen, tänä vuonna tapahtuma järjestetään Lahden Urheilutalossa, koska yöt kadulla ovat kylmiä. Urheilutalo ei valitettavasti tuo suojaa kuin pieneksi hetkeksi, mutta toivomme että kaikille asuntoa vailla oleville järjestyisi kohtuuhintainen asunto säädyllisessä ajassa. Asunnottomuus on ihmisoikeus rikkomus.
Tapahtuma on osa YK:n julistamaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää.

19.00 Tapahtuman tulet syttyvät, Avauspuheenvuoro, Mika Kari
19.20 Aapeli & Siunattu Hulluus
19.40 Asunnottomien yössä palkitseminen, Lämmin Kynttilä
20.00 Lauri Ojanen lausuu runoja
20.15 Sosiaali ja terveyslautakunnan pj. Sari Niinistö aihe: Syrjäytymistoimikunta Lahdessa
20.35 Muistoja vuosien varrelta 2000-2009
21.00 Marko ”Poutahaukat” Haavisto & Pekka ”Devil” Virtanen
21.30 Trubaduuri Pasi Goodman
22.00 Asunnottomien yön tulet sammuvat
Juontaa: Tapani Ripatti

Tapahtuman aikana on tarjolla hernerokkaa, mehua ja kahvia. Jaamme ruokapusseja asunnottomille ja vähävaraisille. Paikalla Vva ry:n Laguuni-projektin bussi, josta jaetaan työllisyyteen ja asunnottomuuteen liittyvää informaatiota.
Myös elämänhallinnan neuvontapisteita, joista löytyy materiaalia ja asiantuntijoita.

Sosionomiopiskelijat, LAMK järjestää:
Kierrätystori – Vaatteita niitä tarvitseville! Voit tuoda kierrätystorille puhtaita ja ehjiä vaatteita. Ilmainen verenpaineen mittaus.

Asunnottomien yön tukiklubi sunnuntaina 17.10.2010
klo 14.00-22.00 Pitkä Pub, Hämeenkatu 16
Esiintyjät: Gambler, Benito, JukkaPukka, FINRG-collective, Matti & Lea, Väärä Kompositio
Dj:t, Muusikot, Painajainen, HAS-Audio, tarjoilevat saundia klo 14.00 alkaen.

Tapahtumat ovat maksuttomia.

Vailla Vakinaista Asuntoa Ry.n Laguuni-bussi liikenteessä Lahdessa 15.-17.10.
Tule kertomaan kokemuksia asunnottomuudesta.

Asunnottomien Yö

Asunnottomien yötä vietetään kahdettatoista kertaa. Näiden vuosien aikana Asunnottomien yö -kansalaisliikkeen tehtävänä on ollut muistuttaa siitä, että koti kuuluu kaikille. Jokainen kykenee asumaan itsenäisesti, mikäli hän saa siihen riittävät olosuhteet ja tuen. Asunto on ihmis- ja perusoikeus, eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa.

Kunnat ja valtio pyrkivät yhteistyössä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa parhaan kykynsä mukaan poistamaan pitkäaikaisasunnottomuutta. Samaan aikaan asunnottomuusputkeen tulee uusia kansalaisia, erityisesti nuoria ja pienipalkkaisia yksineläjiä. Pitkäaikaisasunnottomuutta vähentävän ohjelman väliraportissa todetaan, että ohjelman tehokkuudella on myös seurauksensa: siirtyminen tuetusta asumisesta eteenpäin on osoittautumassa pullonkaulaksi, kun markkinoilta puuttuvat itsenäiset vuokra-asunnot.

Pienituloisten asema asuntomarkkinoilla heikkenee. Pienipalkkaisten palkkatyöläisten on jo nyt vaikeaa maksaa kasvavia asumiskuluja niin että myös peruselämiseen jää rahaa. Kuten ruokaan. Mm. sosiaaliasiamiehet katsovat perustuslaillisten kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumisen edellyttävän, että ihmisellä on käytössään taloudellisia resursseja jopa inhimillisten perustarpeiden tyydyttämisen jälkeenkin. Siis asunnon ja ruuan maksamisen jälkeen.

Globaalin köyhyyden seuraukset näkyvät myös Suomessa. Valitettavasti raha hakeutuu rahan luo; valtioiden ja kansalaisten velka kasvaa. Talouskriisin seurauksia korjaillaan vielä pitkään. EU:n sisäinen siirtolaisuus lisääntyy, kun konkurssivaltioissa elävät, heikoimmassa asemassa olevat lähtevät pois kotimaistaan paremman toimeentulon toivossa.
Rahasta aiheutuva huoli aiheuttaa pahoinvointia ja turvattomuutta, joka lopulta johtaa syyllisten hakemiseen. Muualta tulleet koetaan uhkana omalle toimeentulolle. Erilaisuus pelottaa ja maahanmuuttokeskustelu käy vilkkaana ympäri Eurooppaa.
On aika puhaltaa yhteen hiileen ja lähettää lämpimiä ajatuksia kaikille kodittomille ja kodittomiksi itsensä tunteville. Tehdään maailmasta toisillemme hyvä paikka elää.

Tällä hetkellä asunnottomia on virallisen arvion mukaan 8150 yhden hengen taloutta ja 350 asunnotonta perhettä. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmasta huolimatta asunnottomuustilastot ovat nousussa.
Asunnottomien yötä vietetään 17.10. eri puolilla Suomea.

Katkoksi sivuilla

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahen Lehen sivut olivat toimituksen oman hölmöilyn takia alhaalla muutaman päivän. Nyt tekninen ongelma on korjattu ja sivut toimivat normaaliin tapaan.

Katkoksia juttujen osalta: Reissun takia uusia päivityksiä vasta ensi viikon (41) lopulla.