Kinos-festarit jälleen kevättalvella

Jo kahdeksannen kerran järjestettävän festivaalin ohjelmistossa vuorottelevat perinteisesti kotivideotasoiset tekeleet ammattimaisten tuotantojen kanssa. Kinos-festivaali on Lahden ainoa elokuvafestivaali, jota tehdään sydämellä ja talkoohengellä.

Tällä kertaa festivaalin teemana on Ratkaisuja. Ongelmien esiin tuominen on hyvin helppoa, mutta Kinos haluaa nähdä ratkaisuja. Miten ilmastonmuutos ratkaistaan? Mistä ratkaisu rahaongelmiin? Entä miten korjata särkynyt sydän tai avata pullonkorkki? Teema ei rajaa mitään pois, kuten ei edellisinä vuosinakaan. Kaikenlaista mahtuu mukaan.

Kinos-festivaali 11 31.3.-3.4.2011 elokuvateatteri Kino Iiriksessä, Saimaankatu 12, Lahti.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä selvitetään kulttuurihyvinvointipalveluita

Hämeen taidetoimikunta ja Hämeen ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin osaamiskeskittymä toteuttavat alkuvuodesta 2011 kartoituksen alueen kulttuurihyvinvointipalveluista. Kartoituksessa selvitetään Kanta- ja Päijät-Hämeen kulttuurihyvinvointipalveluiden kysyntä ja markkinat. Ensimmäinen vaihe kartoituksesta, kysely alueen taide- ja kulttuurialan toimijoille toteutetaan 1.-20.12. Kyselyn toisessa vaiheessa lähestytään alueen sosiaali- ja terveyspuolen toimijoita. Selvitystyön tekee ohjaustoiminnan artenomi Elina Kemmo. Selvitystyötä koordinoi ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kuvataiteilija Marja-Liisa Jokitalo ja jäseninä toiminnanjohtaja Esa Vienamo, HAMKin tutkimuspäällikkö Merja Salminen, LAMKin sosiaalialan lehtori Riitta Varkemaa ja pääsihteeri Saara Tiuraniemi.

Hämeen alueella toteutettava kartoitus on osa valtakunnallista selvitystyötä, jonka Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman 2010-2014 julkistamisen yhteydessä. Kaikki kolmetoista alueellista taidetoimikuntaa saivat ministeriöstä tehtävän selvitystyöhön, alueellisen yhteistyön kehittämiseen ja vuonna 2010 nuorten työllistämiseen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -hankkeisiin. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveysalojen palveluiden piirissä tapahtuvaa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävää, taiteen ja kulttuurin keinoja hyödyntävää toimintaa sekä palveluita.

Kysely on avoin kaikille Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella asuville tai toimiville taiteen ja kulttuurialan toimijoille. Kyselyn avulla kartoitetaan aiemmin tehdyn työn lisäksi myös uusia alueen kulttuurihyvinvointipalveluita kehittäviä ideoita. Linkki kyselyyn löytyy Hämeen taidetoimikunnan verkkosivuilta 1.-20.12.2010 osoitteesta www.hameentaidetoimikunta.fi tai suoraan linkistä.

Hämeen taidetoimikunta rahoittaa vuoden 2010 aikana 67 000 euron verran hankkeita, joissa työllistetään eri koulutusasteilta valmistuneita alle 30-vuotiaita taiteilijoita, tuottajia sekä sosiaali- ja kulttuurialan ammattilaisia tuottamaan kulttuuri- ja taidesisältöisiä hyvinvointipalveluita Kanta- ja Päijät-Hämeeseen. Vuosina 2010-2011 toteutettavat hankkeet ovat:

– Ryhmä-, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan ohjaaja Asuntopolku Oy:n ja Perhekoti Jääskeläinen Oy:n palvelukseen. Nuori ammattilainen toteuttaa 23.8.2010-22.2.2011 kulttuuri- ja taidesisältöisiä palveluita ja ohjaa ryhmiä.

– Kulttuurintuottaja Veranta-hankkeeseen. Lahden kulttuurilaitokset kehittävät yhdessä kulttuurisektorin parempia palvelumuotoja vanhuksille 1.10.2010-31.3.2011. Tavoitteena on lisätä kulttuurin saavutettavuutta mm. palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa. Hankkeella halutaan rakentaa keinoja kulttuurin harrastamiseen, itsensä kehittämiseen ja ilmaisuun iästä riippumatta.

– Taiteilija työpajaohjaajaksi Riihimäen taidemuseoon. Taiteilija Sari Kalliokoski suunnittelee ja toteuttaa viiden kuukauden aikana 1.9.2010–30.1.2011 kolme projektia kaupungin eri toimijoiden kanssa. Kuvataidetyöpaja ”En ole aina sama” osoitetaan nuorille, kuvataidetyöpaja ”Troijan hevonen” suunnataan vanhuksille ja pienimuotoinen taidemyyjäistapahtuma lähiseudun taiteilijoille.

– Ohjaajat Kamera käy -animaatiopajaan. Ohjatut animaatiotyöpajat Lahden alueen alakouluille ja päiväkodeille. Lahden Radio- ja tv-museon hanke toteutetaan 1.10.2010-31.3.2011.

– Ohjaustoiminnan artenomi Toiminnalliseen Iltapäiväkerhoon Hämeenlinnaan. Lasten liikunnan tuki ry palkkaa puoleksi vuodeksi ohjaustoiminnan artenomin vetämään Hämeenlinnassa erityistä iltapäiväkerhoa 1.-2 luokkalaisille ja erityisopetukseen otetuille 3.-9. vuosiluokan oppilaille.

– Ohjaustoiminnan ammattilainen Forssan Vanhan Kutomon Hoivakeskus Pumpuliin ja Kutomon fysioterapia ja liikuntakeskukseen. Ohjaustoiminnan ammattilainen palkataan puoleksi vuodeksi kehittämään kulttuurin hyvinvointipalveluita vauvoista ikäihmisiin.

– Tanssijoita Tanssivasta joulukalenterista hyvinvointia -hankkeeseen. Sisä-Suomen tanssin aluekeskus palkkaa kolme hämäläistä tanssitaiteilijaa kuukauden ajaksi 23.11.-23.12.2010 hankkeeseen Kanta- ja Päijät-Hämeeseen.

– Dokumentin tekijä Päijät-Hämeen elokuvakeskukseen. Ikäihmisten digitaalinen muisti projektin loppuun vieminen ja dokumentin valmistus tehdään 1.11.2010-15.4.2011.

– Teatteri-ilmaisun opettaja Miniteatteriin. Teatteri-ilmaisun opettaja kouluttaa nuorista teatterille ryhmänvetäjiä ajalla 1.10.-31.12.2010.

Eteläinen kehätie ja asemanseutu

Lahdessa on tänä vuonna käynnistynyt Yleiskaava 2025 -prosessi, joka on tarkoitus viedä päätökseen vuonna 2012. Kaava on nähtävillä mm. Lahden kaupungin nettisivuilla ja siitä voi ja kannattaakin antaa palautetta. Kaavasta järjestettiin marraskuun lopulla seitsemän esittelytilaisuutta, jotka menivät itseltäni viimeistä lukuunottamatta hieman sivusuun, paikallislehdestä tuli sentään tutustuttua että mistä on pääpiirteissään kyse. Viimeiseen menin lähinnä varikon suunnitelmien takia Lahden rautatieharrastajien puheenjohtajan toivomuksesta, mutta toki lahtelaisena oli kiinnostaavaa muutenkin kuulla missä mennään vuonna 2025, tai ainakin missä voitaisiin mennä. Viimeinen kaavatilaisuus pidettiin Metsäkankaan koulussa, jonka musiikkiluokkaan oli mukavasti pakkautunut paikallisia, niin että tuoleja piti hakea naapuriluokasta lisää. Esittelystä vastasi kaupungin arkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen ja monologin jälkeen paikalla olijat esittivät kysymyksiä ja kommentteja, liittyen lähinnä Ala-Okeroistentien parannukseen ja Metsäkankaan koulun kohtaloon sekä lähiön kehittämiseen. Tämä artikkeli perustuu osittain yleiskaavaan, mutta on jo ollut työn alla pidempään ja nyt on hyvä aika julkaista mielipidehenkinen katselmus valtatie 12:sta ja rautatieaseman seudun suunnitelmista.

Valtatie 12

Lahden eteläistä keskustaa ja asemanseutua on vaikea kehittää, sillä aluetta halkoo yksi Suomen poikittaisista valtaväylistä. Valtatie 12:sta on ollut useita suunnitelmia sen parantamisesta Tuuloksen ja Kouvolan välillä. Hollola-Tuulos-Hämeenlinna (pdf-linkki) sekä Uudenkylän-Jokue (pdf-linkki) välisen tien perusparannus ja/tai uudelleenlinjaus ovat olleet jo esillä jonkin aikaa. Lahden keskustassa nykyinen valtatie on tarkoitus muuttaa tukemaan myös kaupungin sisäistä liikennettä, kun eteläinen ohitie valmistuu. Tiehallinnon sivuilla todetaan: ”Valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien yleissuunnitelma on valmistunut marraskuussa 2008. Yleissuunnitelmassa esitetään, että valtatie 12:lle rakennetaan Lahden eteläinen kehätie tarvittavine tie- ja liittymäjärjestelyineen Soramäen ja Kujalan välille niinsanotun Launeen vaihtoehdon mukaisesti.” Sivuilla voi tutustua myös kehätien virtuaalimalliin.

Eteläistä kehä-/ohitietä on (yleis)kaavailtu jo neljäkymmentä vuotta ja tällä hetkellä tien rakentaminen on kiinni rahoituksesta. Etelä-Suomen Sanomat kertoi 2.12. että ainakaan vielä valtiolta ei ole luvassa tielle edes suunnittelurahaa. Nykyään Päijät-Hämeen liikenneasioista vastaa Uudenmaan ELY, jolle se siirtyi Hämeen tiepiiriltä 1.1.2010. ELYä toivotaan samaan pöytään yhdessä liikenneviraston kanssa (Ilkka Viljanen, Etelä-Suomen Sanomat 2.12.). Lahdessa ja Hollolassa kaivataan nopeaa asian edistämistä ja edistymistä.

Kehätien valmisteluvaiheessa oli muitakin vaihtoehtoja kuin Laune. Suunnitelmissa oli mm. Renkomäen vaihtoehto sekä tien kehittäminen nykyisellä paikallaan, joista viimeinen vaihtoehto ei tullut kysymykseen Lahden eikä Hollolankaan kohdalla. Väylien modernisointi olisi varmasti kannattavinta tehdä niiden nykyisillä paikoilla, mutta tila ei anna tähän myötä. Muutkin vaihtoehdot putosivat pois ja ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi jäi Launeen linjaus, jota myös Tiehallinto kannatti. Vaikka tien vastustamiselle syntyi oma kansanliike, on yleinen tuntuma, että lahtelaisten keskuudessa tien linjausta Launeelle kannatetaan ja jopa kiirehditään.

Etelä-Lahti halkeaa?

Monet eteläisen kehätien arvostelijoista ovat vastustaneet tietä etenkin lounaisen Lahden luontoarvojen heikkenemisen takia. Toinen paljon esillä ollut perustelu tietä vastaan on ollut se, että se pirstoaa yhdyskuntarakennetta tiiviissä Etelä-Lahdessa, jossa on runsaasti asutusta. Toisaalta Launeen palvelut ja keskustan kehittäminen ajavat tietä Launeelle. Yhdyskuntarakenteen liiallisen pilkkomista lieventää se, että tie on viety osin maan alle. Tunnelit on tarkoitus rakentaa Patoniityn pallokentän ja Liipolan mäen ali.

Launeen paljon kritisoitu ”markettipuisto” on tuonut liikenteen teille, jotka ovat rakennettu 30 vuotta sitten, ja joita tuskin rakennettiin nykyisille liikennemäärille. Tulevaisuudessa Laune ja ylipäänsä eteläiset osat tulevat entisestään tiivistymään. Niinpä jo tien rakentamisen yhteydessä on mietittävä miten arvokas tonttimaa voidaan hyödyntää rikkomatta ja hajoittamatta eteläistä Lahtea. Yhtenä esimerkkinä Hämeenlinna, joka on tehnyt suunnitelmat moottoritien kattamiseksi rakennuksilla. Aivan vertailukelpoisia Lahti ja Hämeenlinna ole, mutta Kanta-Hämeessa on ymmärretty että arvokas tonttimaa keskeisellä paikalla on oltava muutakin käyttöä kuin läpiajoliikenteen tukeminen. Kaupunkeja halkovat pääväylät olivat autoistumisen myötä ajanhenki 1960-luvulla, jonka huipentumana voidaan pitää Helsingin Smith & Polvisen -suunnitelmaa.

Valtatie aseman tukkeena

Syyksyllä 2006 oikoradan valmistumisen kynnyksellä myös Lahden rautatieasema, laiturit ja tekniikka valmistuivat nykyvaatimuksia vastaaviksi. Vaikka raideliikenteen käyttäjien olosuhteet paranivat aiemmasta huomattavasti, aseman ympäristö on vielä keskeneräinen. Alueen yksi tärkeimmistä hankkeista on paljon puhuttu matkakeskus ja sitä on alustavasti suunniteltu mm. konsultin avulla. Linja-autopalveluiden yhteyteen rakennettaisiin ostoskeskus, joka toisi alueelle kaupallisia palveluja. Asemanseutu vilkkaasta liikennöinnistä huolimatta on ollut niiden suhteen harmaata aluetta. Lahdessa kulku keskustaan etelästä tapahtuu pääosin kolmesta kohtaa, rautatien yli tai ali. Kansanomaisesti ilmaistuna nämä paikat ovat Starkin silta, Upon silta ja asematunneli. Näiden pisteiden kautta keskustaan suuntautuvat ihmisvirrat keskittyvät rajatulle alueelle. Silti esimerkiksi asemanseudun palvelupotentiaalia ei ole pystytty hyödyntämään. Alueella on jatkuva virta, oli sitten kyse Lahteen tulevista/lähtevistä junamatkustajista tai kaupungin sisäisistä läpikulkumatkalaisista.

Rautierakenteiden sekä katujen eritasoisuuden ja etenkin valtatie 12:sta takia asemanseutu on epäyhtenäinen ja siksi vaikea kehittämiskohde. Vaikka oikoradan remontissa seutu kohentui, itse perusrakenteet eivät muuttuneet. Alueella on paljon ”kuollutta” pintaa, asfalttia ja betonia ja pimeitä kulmia (jotka ovat alttiina töhryille). Risteävät kadut, Vesijärvenkatu-Uudenmaankatu ja Mannerheimintie (valtatie 12), tekevät alueen maankäytöstä erityisen haastavan. Vasta valtatien siirron jälkeen eteläiseen Lahteen – jolloin raskas liikenne siirtyy pois keskusta-alueelta – asema/matkakeskus saadaan tiivimmin osaksi keskustaa. Viimeisimmässä kaavailuissa Etelä-Suomen Sanomissa julkaistussa artikkelisssa, aseman eteen tiejärjestelyihin on hahmoteltu kiertoliittymää, joka ei tunnetusti ole kovinkaan jalankäyttäjäystävällinen.

Alueelle on myös suunniteltu enemmän tai vähemmän tosissaan myös tunnelivaihtoehtoja. Uudenmaankadun liikenne siirtyisi Saimaankadulle Anttilanmäen ja radan alittavan tunnelin, jolloin Vesijärvenkatu rauhoittuisi läpiajoliikenteen osalta. Mannerheimintie aseman edustalla vietäisiin maan tai kannen alle, jolloin aseman ja keskustan välinen yhteys vahvistuisi. On myös ehdotettu että radan ja Mannerheimintien väliin vanhan asemanpäällikön edustalle rakennettaisin betonikansi, joka toisi lisää liikkumatilaa ahtaalle alueelle. Ratkaisu yhtenäistäisi koko miljöötä.
Lisäksi on heitelty ilmoille ajatuksia tunnelista radiomäen ali, keskustasta suoraan asemalle.

Myös aseman eteläpuoli kehittyy ja tiivistyy. Vuonna 2009 Uudenmaankadun varteen alettiin rakentaa uusia rakennuksia aivan radan tuntumaan, mm. vanhusten palvelutalo sekä muita asuintaloja. Kaupunki käytti etuosto-oikeutta Moisionkatu 4:ssa, joten aseman alue tullee laajenemaan myös tälle tontille. Kaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa yksityisen robottiparkin rakentaminen helpottamaan rautatiematkustajien pysäköintiä (lähde).
Yksi epäkohta on se, että asemalta puuttuu mahdollisuus lyhytaikainen pysäköintiin ja matkustajien jättämiseen/noutamiseen pienellä odotusvaralla. Nyt matkustajat jätetään milloin mihinkin, joka ruuhkauttaa varsinaisia pysäköintialueita aseman etelä- ja pohjoispuolella.

Kevyenliikenteenväylätkin kaipaavat parannusta. Yleiskaava 2025 liittyvässä keskustan teemakartassa (pdf) näkyy että kevyenliikenteen kehittämisen paino on radan itä-länsisuunnassa. Lännessä radanpihan suuntaan ja itään Askon alueelle. Ratapihanhan siirtoa Sopenkorpeen on mietitty, joten rautatiealue tullaan kaavoittamaan tulevaisuudessa asuin- ja toimistokäyttöön. Ratapihan eteläpuolella olevan Santamäen ns. Starkin hallit on tarkoitus purkaa ja alue saattaa asuinkäyttöön.
Myös Salininkadun suunnalta on suunniteltu yhteyttä myös radan ali etelään.
Uudenmaankadun länsipuolen kevyenliikenteen väylä on kovin heikkotasoinen (mäkinen ja kapea) sen käyttäjämääriin suhteutettuna. Etenkin asemalta purkautuvat ihmismassat aiheuttavat joskus vaaratilanteita. Toivottavasti väylää kohennetaan tulevaisuudessa.

Asema-alueen kunnostus oikoradan rakentamisen yhteydessä oli hyvä alku. Nyt alueen muu infrastruktuuri pitäisi ajanmukaistaa. Tämä tietysti riippuu eteläisen ohitien valmistumisesta.

Lihava syli – lahtelaista alakulttuuria paljaimmillaan

Painajainen kutsuu lepäämään turvalliseen ja lempeään Lihavaan Syliin sunnuntai-illasta aamunkoittoon. Lihavassa sylissä kukaan ei kiusaa, eikä tuomitse, sinä voit olla oma paljas itsesi. Niin olemme mekin.

Painajainen proudly presents: Lihava Syli  5.12.2010 Ravintola Tirra & Torvi klo 20-04.

Muotiperformanssi:
Design: Painajainen, Dusty, Marimari, Anneville, Aini Hartikainen, AltVerusMass, Autiotalo, Green Papaya, Alina Huttunen, Kaarina Kaitila
Esiintyjät: Kalle Sulalampi, Hannu Kilkki, Hanna Tonttila, Raakel Pirinen
Illan musiikki: Dj Fat Tony, The Brimstones, Fleshdance, The Pythagoras, Kompositio, Dj Fabu feat Jussi Kuoma, SUPO, No commitments, Dj Tahtisade, WEKIDS, Tuntematon esittäjä, Raappana feat Leimasin, Dj Pataässä, Dj Swoosh VS Dj J7

Täh?
Painajainen ystävineen on jo kuuden vuoden ajan järjestänyt itsenäisyyspäivän aattona Ravintola Tirrassa ja Torvessa poikkitaiteellisen illan,  jossa paikalliset suunnittelijat, näyttelijät ja muusikot esittelevät osaamistaan. Tapahtumassa on mukana mm. muotia, korumuotoilua ja graafista suunnittelua. Juhlakansaa viihdyttävät bändit ja DJ:t kahdessa kerroksessa. Vuosien varrella lavalla on nähty catwalknäytös, videonäytös, näytelmä ja playback-musikaali. Talkoohengessä tuotetun tapahtuman tarkoituksena on pitää hauskaa ja samalla esitellä suurelle yleisölle nuoria luovia kykyjä. Perinteeksi muodostunut ”Painajaisen bileet” kerää vuosittain paikalle sankan joukon vaihtoehtokulttuurin ystäviä.