Lahteen on tänä vuonna perustettu Lahden kartanon ystävät. Museonystäväyhdistys perustettiin tukemaan Lahden historiallisen museon toimintaa ja edistämään museon tunnettuutta, kulttuurimyönteistä ilmapiiriä ja museoharrastusta Lahdessa ja Päijät-Hämeessä.
Pitkän linjan videokuvaajaharrastaja lahtelainen Keijo Skippari on tallentanut Lahdessa monia eri kohteita. Yksi hänen projekteistaan oli keskustassa sijaitsevan Mallasjuoman tehtaan eli Malskin vanhan piipun purkamisen kuvaaminen vaihe vaiheelta tammikuussa 2007.
Savupiippuhan symboloi teollista nousua ja termillä ”savupiipputeollisuus” on vahva lataus, kun puhutaan suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta agraariyhteisöistä kohti teollista Suomea. Siksi esimerkiksi sataman harvoista vanhoista teollisuusrakennuksista juuri savupiippu on säilytetty, vaikka sen käyttöarvo on nolla.
Tarina piipusta osallistui Lahdessa huhtikuussa järjestettyihin SM 2011 Filmifestivaalien dokumenttisarjaan sijoittuen toiseksi. Festivaalien raati totesi reilun 8 minuutin kestoisesta lyhyt elokuvasta seuraavaa: ”Mielenkiintoinen elokuva lahtelaisen O.Y. Mallasjuoman piipun purkamisesta. Elokuvassa piippu on kertojanäänenä, joka antaa elokuvalle runollisen vaikutelman. Hieno kunnianosoitus vanhalle piipulle, joka on ollut vuosisadan ajan osa lahtelaista katunäkymää ja kaupunkikuvaa, näkyvä osa Lahden historiaa.”
Tarina alkaa mustavalkoisella, ilmeisesti 1960-luvulla kuvatulla mainoselokuvalla, kertojaäänen valistaessa katsojaa: ”Tämä on Lahti, suomalaisen yrittelijyyden aito tunnus”. Historiakatsaus kertoo mainiosti katsojalle Mallasjuoman tehtaiden merkityksestä Lahdelle, korostaen erityisesti kaupunkiin liitettyä yrittelijäisyyttä sekä yrityksen kansainvälistä mainetta.
Elokuvan alun nostalginen ajankuva päättyy riemukkaaseen torven soittoon, joka saa väistyä haikean musiikin saattelemana nykyajan tieltä. Kun hetkeä aiemmin yritys on arvotettu, sitä kautta teollisuusrakennusten kulttuurihistoriallinen merkitys todennettu, niin alueen murroksesta kertoo rakennusliikkeiden mainostaulu: ”On sinun vuorosi jatkaa tarinaa”, vanhaa ja uutta rinnan, piipun kera. Nykyhetken tilannetta painokkaasti luotaava lehtileike Etelä-Suomen Sanomista toteaa, että ”kallistunut piippu puretaan turvallisuusriskinä”.
Kerronnallisesti em. viitteet ovat mainio keino viedä tarinaa eteenpäin. Niillä on saatu kerrottua katsojalle piippuun liitetty symboliarvo sekä tilanne nykyhetkestä tuodaan katsojan tietoon tehokkaasti, jopa yhdellä kuvalla.
Skippari on onnistunut tallentamaan piipun purkamisen monesta eri kuvakulmasta, lopputuloksen kuitenkaan olematta sekavaa, vailla johdonmukaisuutta. Kuvaajaan/leikkaajan kokemus tulee ilmi: Kaukaa kuvatut auttavat hahmottamaan alueen erityispiirteitä, vanhaa punatiiltä keskellä kaupunkia; sekä näyttää lyhenevän piipun ”tukalaa” tilannetta. 40 metriä piippu purettiin käsityönä, lukuunottamatta viimeistä 7 metriä, joka tehtiin koneellisesti.
Kuten raadin kommentissa todettiin, piippu toimii tarinan kertojana. Ratkaisu on naiivi, mutta kertoja vie tarinaa eteenpäin joutuisasti ja tuo aiheeseen inhimillistä kosketusta. Piipulla (elokuvalla) on havaittavissa pientä katkeruutta purkupäätöksen tehneitä (kasvottomia?) virkamiehiä kohtaan. Kokonaisvire on surumielinen.
Yksi eräs vaikuttavimmista kohtauksista on kun kamera nousee nosturin lavalla kohti piipun huippua, raksamiehen polttaessa tupakkaa. Kohtaus on toisaalta juhlallinen, kohoava, mutta yhtäältä rosoinen, harmaa ja inhorealistinen. Taustalla näkyy panimorakennuksen rappioromanttinen puoli, jonka takana nousevat 1960-70-luvuilla rakennetut keskikaupungin betonielementtitalot. Sen enempää osoittelemalla menneisyyteen ja tekemättä moraalisia johtopäätöksiä, näkymässä kiteytyy 1950-luvulta alkaen jatkunut voimakas keskustan uusiutuminen.
Piippu on mennyt, aika näyttää miten Panimolle käy…
Miten Lahti näkyy Internetissä -sarja, osa 23.
Lahden museot ovat lanseeraannut Museokamaa.fi-nimisen sivuston. Itse törmäsin sivustoon aikalailla vahingossa, tietenkin Facebookissa, kun tuttu ”tykkäsi” sivusta. Ensimmäinen artikkeli on kirjoitettu jo maaliskuussa. Ensisilmäyksellä sivuston päällimmäisenä tarkoituksena lienee tehdä Lahden museoista helpommin lähestyttävämpiä, ja tämän todentaa myös sivujen esittelyteksti:
”Museokamaa on Lahden kaupungin sivistystoimialan rekisteröimä iskulause. Se kertoo Lahden museoiden helposta lähestyttävyydestä, yhdistää Lahden eri museot, niiden näyttelyiden, tapahtumien ja kauppojen elämyksellisyyden.
Museokamaa.fi -verkkosivusto haluaa keskustella ja vuorovaikuttaa suuren yleisön kanssa rennommin ja vapaamuotoisemmin, samalla tavalla kuin Lahden museot haluaa korostaa ainutlaatuisuuttaan elämyksentuottajana yhä suuremmalle yleisölle.”
Sivut ovat pelkistetyt ja rakenteiden osalta onkin pyritty yksinkertaisuuteen, joten ajavat asiansa helppokäyttöisyyden osalta. Silti ulkonäköön saatu graafisesti elävyyttä. Tarkempi sisällön tarkastelu osoittaa kuitenkin sivujen etsivän vielä itseään. Pääasiassa sivuilla esitellään museot karttoineen ja suositellaan museokaupan tarjontaa satunnaisilla tuotteilla. Lähikuvassa on vasta yksi artikkeli, Janne Ahosen lahjoitus. Kamakätkössä kerrotaan vanhoista aarteista, tähän saakka julkaistu esittely vanhasta aikakauslehdestä. Hyvä potentiaali, täydennystä odottaen.
Suorasti palautetta voi antaa palautelomakkeella ja epäsuorasti Oletko Museokamaa -testillä. Museo kaivannee palautetta meiltä lahtelaisilta ja muilta Lahden museoista kiinnostuneilta.
Ajatus vuorovaikutuksesta on kannatettava, mutta jatkoa ajatellen kysymys kuuluu, mitä lisäarvoa Museokamaa-sivusto tuo, minkälaista vuorovaikutusta harjoitetaan ja voiko slogan voi tarjota muuta kuin nettisivut?
Tämän vuoden alussa siirtyivät Hennalassa Lahdessa olevat Sotilaslääketieteen museo ja Suomen Sotilasmusiikkimuseo Lahden kaupunginmuseolta Suomen Sotamuseosäätiön hallintaan. Säätiön hallituksen jäsenien lisäksi on museoasiamies eversti evp Pekka Jouko ja ainoa käytännön asioita hoitava museovastaava, everstiluutnantti evp Seppo Toivonen. Säätiöllä ei ole yhtään palkattua henkilöä.
Muutaman vuoden ajan on museoihin päässyt vain etukäteen tilattuna. Päätöksen mukaisesti museovastaava yhdessä neljän talkoolaisoppaan kanssa pitää molemmat museot auki kesä-elokuun lauantaisin klo 12-16 sekä Varusmiessoittokunnan puistokonserttipäivinä, keskiviikkoina 15.6., 27.7., 17.8. ja veteraanisoittokunta 3.8.
Sotilaslääketieteen museon kokoelma on päätetty siirtää Sotamuseon yhteyteen tulevaisuudessa. Ainutlaatuinen museon on nyt avoinna yksittäisille kävijöille.
Hennalan museot
Hennalassa on kaksi ainutlaatuista erikoismuseota – Sotilaslääketieteen museo ja Sotilasmusiikkimuseo (Helsingintie 199). Muutaman vuoden tauon jälkeen museot ovat auki yleisölle ilman ennakkovarausta. (6/5/3 €)
Hennalan opastetut historiakierrokset
Hennala 1918. (17.6. ja 12.8.).
Hennalan kasarmit olivat aluksi punakaartin kasarmeina, myöhemmin vankileirinä. Käynti luvanvaraisella alueella. Lähtö Upseerikerhon edestä, Hennalankatu 259. (5 €)
Hennala sata vuotta (16.7. 27.8. ja 10.9.)
Kasarmialueen synty ja toiminta tähän päivään asti. Käynti luvanvaraisella alueella.
Lähtö Helsingintie 199, museon piha pl 10.9. Upseerikerhon edestä. (5 €)
Kaikki tapahtumat
La 11.6. klo 12 – 16 Museot auki Helsingintie 199
Ke 15.6. klo 16 – 19 Museot auki Helsingintie 199
Ke 15.6. klo 19 – 20 Varusmiessoittokunnan konsertti Helsingintie 199
Pe 17.6. klo 17 – 19 Hennala 1918. Opastettu kävelykierros. Upseerikerhon edestä.
La 18.6. klo 12 – 16 Museot auki Helsingintie 199
La 2.7. klo 12 – 16 Museot auki Helsingintie 199
La 9.7. klo 12 – 16 Museot auki Helsingintie 199
La 16.7. klo 12 – 16 Museot auki Helsingintie 199
La 16.7. klo 15 – 17 Hennala 100. Opastettu kävelykierros. Helsingintie 199 museon piha.
La 23.7. klo 12 – 16 Museot auki Helsingintie 199
Ke 27.7. klo 16 – 19 Museot auki Helsingintie 199
Ke 27.7. klo 19 – 20 Varusmiessoittokunnan konsertti Helsingintie 199
La 30.7. klo 12 – 16 Museot auki Helsingintie 199
La 30.7. klo 9 – 18 Hennala 100 vuotta Upseerikerho
Kaikkien aikaisemmin Hennalassa asuneiden kokoontuminen.
Ke 3.8. klo 16 – 19 Museot auki Helsingintie 199
Ke 3.8. klo 19 – 20 Veteraanisoittokunnan konsertti Helsingintie 199
La 6.8. klo 12 – 16 Museot auki Helsingintie 199
Pe 12.8.klo 17 – 19 Hennala 1918. Opastettu kävelykierros. Upseerikerhon edestä.
La 13.8. klo 12 – 16 Museot auki Helsingintie 199
Ke 17.8. klo 16 – 19 Museot auki Helsingintie 199
Ke 17.8. klo 19 – 20 Varusmiessoittokunnan konsertti Helsingintie 199
La 20.8. klo 12 – 16 Museot auki Helsingintie 199
La 27.8. klo 12 – 16 Museot auki Helsingintie 199
La 27.8. klo 15 – 17 Hennala 100 Opastettu kävelykierros. Helsingintie 199 museon piha.
La 10.9. klo 13 – 15 Hennala 100 Opastettu kävelykierros. Upseerikerhon edestä
Sotilaslääketieteen museo ja Sotilasmusiikkimuseo ovat auki kesä-elokuun lauantait
klo 12-16 (pl 25.6.) sekä keskiviikkoisin 15.6., 27.7., 3.8., 17.8. klo 16-19 Helsingintie 199.
Hennala 100 vuotta
Lauantai 30.7. klo 9 – 18 Kaikkien Hennalassa aikaisemmin asuneiden kokoontuminen. Upseerikerho ja kasarmialue.
Museot ovat auki ryhmille tilauksesta. Tiedustelut ja tilaukset kaikkiin edellä mainittuihin tilaisuuksiin hennalaan@phnet.fi tai 050-309 2232
9.6.2011
Kesänäyttelyssä Outi Heiskanen, Janne Laine, Juho Karjalainen, Miina Äkkijyrkkä 7.6-15.7.2011.
2.8.2010
Sirpa Lappalaisen maalauksia ja grafiikkaa 4. – 27.8. Galleria Aila Seppälän uusissa tiloissa.
Galleria Aila Seppälä (Kauppakatu 2) auki kesällä maanantaista perjantaihin klo 11-17.