Selvitys Lahden sodanjälkei-sestä rakennusperinnöstä on viisi vuotta kestänyt tutkimus- ja julkaisuhanke, joka perustuu Lahden kaupunginsuunnittelun, rakennusvalvonnan ja kaupun-ginmuseon yhteistyölle. Kuten nimikin viittaa, kirja kertoo sodanjälkeisestä rakentamisesta Lahdessa.

Mukaan on otettu omakotitalo- ja pientaloalueet, kerrostalolähiöt, oppilaitokset, palvelukeskukset, kulttuurirakennukset, teollisuus-alueet ja -rakennukset, kirkot ja kappelit, taiteilijakodit sekä muut sekalaiset rakennukset mm. Renkomäen ramppi, vesitornit ja sähkömuuntajat(!).
Alueista on myös karkeat mustavalkoiset maastokartat, joissa näkyy lähinnä lähiöiden rakennusten sijainti alueella.
Tarkempaan paikkojen sijoittamiseen apuna toimii takasivuilla oleva kartta johon on punakynällä rajattu esitellyt alueet ja kohteet sivunumeroineen.

Teoksessa on 164 sivuja ja se sisältää runsaasti värikuvia.
Kirjassa on hyvä alustus kaupungimme vaiheista sodan jälkeen. Lahti kasvoi suhteellisesti ripeimmin Suomen kaupungeista. Kaupunkiin muuttavat evakot tarvitsivat asuntoja ja sitä myötä kouluja, teollisuus ja liike-elämä tarvitsi tiloja. Sodanjälkeisenä kymmenvuotiskauden aikana Lahteen rakennettiin 5000 asuntoa ja 50 kilometriä uusia katuja. Maata hankittiin sieltä mistä sitä edullisimmin ja nopeimmin sain. Tästä johtuen Lahdesta tuli yksi maamme pientalovaltaisimmista ja aluerakenteeltaan pirstoutuneimmistä kaupungeista.
1960-luvulla aloitettiin lähiöi-den rakentaminen. Ajan arkkitehtuuri-ihanteena oli siirtää osa keskustan asukkaisat puutarhamaisiin täydenpalvelun “tytärkaupunkeihin”.

Teollisuusrakennukset ovat vaikuttaneet kaupunkikuvaan sodan jälkeen. Suuret teollisuuslaitokset ovat tunnettuja maamerkkejä vielä nykyäänkin. Lahti tunnettiin yrittelijäänä teollisuuskaupunkina. Vaikka teollisuustoiminta on väistynyt etenkin keskustan alueella, vanhat rakennukset antavat uusia muotoja ja mahdollisuuksia toisenlaiselle yritystoiminnalle.

Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä on selkeä opus lahtelaisesta rakentami-sesta, sen kehittymisestä ja ihanteistakin. Kirjan tekstiosuudet ovat selkeän johdonmukaista ja mukavaa luettavaa kaikille rakennushistoriasta ja Lahdesta kiinnostuneilla. Tekstien ja kuvien suhde on tukevat kokonaisuuksien hahmottamasti onnistuneesti.

Julkaisun saatteessa todetaan että “Lahti on nuori kaupunki ja sen kaupunkikuvaa leimaa sodanjälkeinen rakentaminen. Uusi rakennusperintö on tyypillistä lahtelaisuutta, meidän perinnettämme.”

Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä: Lahden historiallisen museon julkaisuja 3 (2012)

[artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 4/2012]