Aihearkisto: Jutut

Kaikki jutut

Museokamaa Internetissä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy Internetissä -sarja, osa 23.

Lahden museot ovat lanseeraannut Museokamaa.fi-nimisen sivuston. Itse törmäsin sivustoon aikalailla vahingossa, tietenkin Facebookissa, kun tuttu ”tykkäsi” sivusta. Ensimmäinen artikkeli on kirjoitettu jo maaliskuussa. Ensisilmäyksellä sivuston päällimmäisenä tarkoituksena lienee tehdä Lahden museoista helpommin lähestyttävämpiä, ja tämän todentaa myös sivujen esittelyteksti:

”Museokamaa on Lahden kaupungin sivistystoimialan rekisteröimä iskulause. Se kertoo Lahden museoiden helposta lähestyttävyydestä, yhdistää Lahden eri museot, niiden näyttelyiden, tapahtumien ja kauppojen elämyksellisyyden.

Museokamaa.fi -verkkosivusto haluaa keskustella ja vuorovaikuttaa suuren yleisön kanssa rennommin ja vapaamuotoisemmin, samalla tavalla kuin Lahden museot haluaa korostaa ainutlaatuisuuttaan elämyksentuottajana yhä suuremmalle yleisölle.”

Sivut ovat pelkistetyt ja rakenteiden osalta onkin pyritty yksinkertaisuuteen, joten ajavat asiansa helppokäyttöisyyden osalta. Silti ulkonäköön saatu graafisesti elävyyttä. Tarkempi sisällön tarkastelu osoittaa kuitenkin sivujen etsivän vielä itseään. Pääasiassa sivuilla esitellään museot karttoineen ja suositellaan museokaupan tarjontaa satunnaisilla tuotteilla. Lähikuvassa on vasta yksi artikkeli, Janne Ahosen lahjoitus. Kamakätkössä kerrotaan vanhoista aarteista, tähän saakka julkaistu esittely vanhasta aikakauslehdestä. Hyvä potentiaali, täydennystä odottaen.

Suorasti palautetta voi antaa palautelomakkeella ja epäsuorasti Oletko Museokamaa -testillä. Museo kaivannee palautetta meiltä lahtelaisilta ja muilta Lahden museoista kiinnostuneilta.

Ajatus vuorovaikutuksesta on kannatettava, mutta jatkoa ajatellen kysymys kuuluu, mitä lisäarvoa Museokamaa-sivusto tuo, minkälaista vuorovaikutusta harjoitetaan ja voiko slogan voi tarjota muuta kuin nettisivut?

Museokamaa

Lahden kaupunkikeskustan sivut

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 22.

Uuden keskustaisännän Timo Taulon myötä myös Lahden keskustaeheytyksen sivut uudistuivat ja runsastuivat. Myös sivujen osoite on uusi (vanhoilta sivuilta pääsee). City-sanaa suomalaisessa kontekstissa on moitittu monesti teennäiseksi, joten olisko nimenä ollut parempi lahtikaupunki tai vastaava, kun en ainakaan sivuilta löytänyt englanninkielistä vaihtoehtoa (vielä?). Ainakin nimi on lyhyt ja ytimekäs, jotenkin lahtelainen…

Pitkään keskustaeheytyksen sivut olivat auttamasti kömpelöt ja epäkäytännölliset, tämän kevään sivujen uudistus on tullut tarpeeseen ja Lahden keskusta on saanut arvoisensa näyteikkunan. Sivujen rakenne on selkeä ja visuaalisesti sivut ovat raikkaat ja etusivun vaihtuvat valokuvat tuovat eloa. Liikkuvat grafiiset elementit sivun alareunassa tuovat mukavaa kaupunkimaista liikettä.

Sivuilla esitellään keskustan monia mahdollisuuksia mm. tapahtumien ja yritysten tarjonnan muodossa.

Tapahtumakalenteri on selkeä. Oleellisemmat tiedot eli päivät ja nimi korostetusti ja vierestä löytyvät lisäselitykset kuvineen. Ajankohtaista-sivulla on toukokuun aikana julkaistu useita keskustaan liittyviä artikkeleita ja huomioita. Ajankohtaista-sivun lisäki keskustaisäntä Timo Taulon blogi tuo isännän omia henkilökohtaisia huomioita ja mietteitä keskustan elämästä ja sen kehittämisestä.
Keskustaeheytys kertoo yhdistyksen toiminnasta.
Yritysten esittelyistä löytää monenmoista keskustan palvelua. Ne on kategorioitu kuuteen eri osioon:
Shopping, Kauneus & Terveys, Hotellit & Ravintolat, Viihde & Taide, Palvelut ja Kauppatori. Infoa löytää mm. pysäköinnistä, Kauppahallista sekä kuvien ja linkkien muodossa kaupungin historiasta.

Lahticity.fi

Lahden opaskierrokset vuonna 2011

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden Seudun Oppaat järjestävät tänä vuonna 24 kohteeseen opastettuja, pääosin kävellen tehtäviä kierroksia Lahdessa ja Lahden seudulla. LSO järjestää omia kesäkierroksia, mutta myös Lahti Travel Oy:n tilaamia opastuksia. Opastuskieli kierroksilla on suomi, jonka lisäksi mm. ruotsi, englanti, eesti, ranska, venäjä, ja slovakia.
Kävelykierrokset maksavat aikuisilta 5 euroa, alle 15-vuotiaita lapsia houkutellaan myös mukaan, sillä he pääsevät aikuisen seurassa maksutta. Kierrokset järjestetään jos paikalle saapuu yksikin osallistuja. LSO muistuttaa että kierroksille kannattaaa varustautua sään mukaisilla asusteilla ja jalkineilla.
Lahden seudun oppaat ry perustettiin vuonna 1975 nimellä Lahti Oppaat ry., vuonna 2000 nimi muutettiin Lahden seudun oppaat ry:ksi.

Lahden seudun oppaiden laajempi esittely yhdistyksen nettisivuilta.

Kesäkierrokset 2011
Alla listatty kaupunkioppaiden järjestämät opastetut kierrokset selityksineen. Selitykset oppaiden nettisivuilta. Lista tarkempine tietoineen nähtävillä täällä. Paperisia esitteitä voi noutaa mm. Lahti Travel Oy:stä, Lahden kirjastoista, opistoista jne.

Lahden kaupungintalo ke 25.5., ke 29.6., ti 16.8., ti 23.8. ja ti 6.9.
Jugend-henkinen Lahden kaupungintalo täyttää ensi vuonna sata vuotta. Vuosien ja vuosikymmenien aikana talossa tehtiin useita pieniä remontteja ja korjauksia. Vuoden 1981 syyskuun tulipalon jälkeen Kaupungintalo päätettiin entisöidä kokonaan suunnittelijansa arkkitehti Eliel Saarisen hengessä. Remontti toteutettiin vuosina 1981-1985.

Hollolan hautausmaa to 26.5., to 30.6., to 4.8. ja to 18.8.
Hollolan kirkkomaahan haudattiin vuosisatojen ajan myös Lahden kylän ja kauppalankin vainajia. Hollolan suurten puitten varjostama, levollisen kaunis hautausmaa kertoo omaa historiaansa menneistä vuosista ja vuosisadoista.

Vesijärven luontokierros ti 31.5.
Reitti kiertelee Pikku-Vesijärven puistossa ja Vesijärven rantamaisemissa. Maisemien ihailua myös Salpausselän rinteeltä.

Design-kierros ti 7.6., ke 10.8. ja ke 31.8.
Muotoilua, arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua Lahden keskustassa. Lopuksi tankkaus Lahden Muotoiluasemalla.

Radiomäki maailmanperintökohteeksi ke 8.6.
Radiomäellä on urheilukenttä, radio- ja tv-museoalue ja vanha hautausmaa.

Vanha hautausmaa to 9.6., to 14.7., to 11.8. ja to 1.9.
Lahden Vanha hautausmaa on Lahden historian oppikirja, sillä siellä nukkuvat viimeistä untaan monet lahtelaiset päättäjät ja vaikuttajat. Vanha hautausmaa on yhtenäinen kokonaisuus lahtelaista ja lahtelaisten menneisyyttä, mutta myös nykyisyyttä, sillä vainajia kirkkomaahan haudataan vielä nykyäänkin.

Myllysaari ja ympäristö la 11.6.
Tutustutaan Myllysaaren alueeseen mm. 1909 rakennettuun Purjehdusseuran paviljonkiin.

Pikku Viipuri ti 14.6.
Kun vilkkaat karjalaiset evakot valitsivat uudeksi kotipaikakseen Lahden, muuttui Kansakoulun puiston ja linja-autoaseman alue Pikku Viipuriksi. Sodan jälkeen Lahdessa alkoi vireä ja virikkeellinen aikakausi.

Läntinen hautausmaa to 16.6. ja to 28.7.
Läntinen hautausmaa oli kolmas hautausmaa Lahden seudulla. Puistomaisen varjoinen Läntinen hautausmaa uinuu rauhaisana omalla, yksinäisellä mäellään. Siellä on helppo pysähtyä hetkeksi miettimään elämän ja kuoleman monimuotoisuutta.

Lanupuisto ja sataman aarteet ti 28.6.
Lahden Lanupuisto perustettiin parikymmentä vuotta sitten ja nykyään se on suosittu ulkoilukohde lehtomaisine, villiintyneine puineen ja muine kasveineen. Siellä kukkivat ensimmäisinä sini- ja valkovuokot. Vesijärven satama on aarreaitta, jossa yhdistyvät mennyt aika ja nykyelämä.

Heräämisestä voittajiin ti 5.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Alatorilta hyppyrimäen juurelle.

Kärkölä ja Huovilanpuisto ke 6.7.
Kiertoajelu Tennilän kautta Huovilanpuistoon. Käynti Alli Paasikiven kesäasunnolla.

Mustankallion hautausmaa to 7.7. ja to 21.7.
Entinen Uusi hautausmaa kätkee maanpoveen palasen Lahden ja Suomenkin historiaa, sillä tälle hautausmaalle on haudattu muiden muassa useiden sotien aikana kuolleita vainajia. Monet tämänkin hautausmaan poisnukkuneista ovat aikoinaan olleet vaikuttamassa Lahden historian kulkuun.

Lahden palosta puunhakkaajaan ti 12.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Sippipuistosta Kaupungintalon puistoon.

Kisikseltä Löyttymäen kuoppaan ke 13.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Kisapuiston kautta Siirin luo.

Torin kaivauksilta Paragrafille ti 19.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Ylistä Viipurintietä seuraten.

Tallinpassin tarinaa ke 20.7.
Tallinpassiksi kutsuttiin aikoinaan Mytäjäisten lampea, jonka rannalla sijaitsi Tampereen rykmentin uimalaitos. Tallinpassi Varikkoalueineen oli myös 1918-sodan näyttämönä. Varikkoalue on parin viimeisen vuoden ajan ollut monenlaisessa myllerryksessä, mutta edelleen siellä seisovat vanhat höyryveturit, joita pääsemme tutkimaan kierroksen aikana. Alueella ovat myös vanha veturitalli, veturien kääntölaite sekä vesitorni, josta saatiin vettä höyryvetureihin.

Kirkonmäeltä Sairaalanmäelle ti 26.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Kolkanmäeltä Vanhalle naistensairaalalle.

Kiertoajelu Asikkalan maisemissa ke 27.7.
Käyntikohteet ovat: Vääksyn kanava, Vääksyn Mylly, Asikkalan kirkko pienen runotuokion kera sekä Viini & Puutarhatila Pihamaa Kalkkisissa.

Rautatienkatu – muistojen katu ke 3.8.
Rautatienkatu oli Lahden kylä- ja kauppala-aikaan vilkas liikekatu, jota pitkin kuljettiin asemalta keskustaan. Silloin katuvalotkin sammutettiin vasta puoli tuntia viimeisen junan lähdettyä asemalta. Katu on aina yhdistänyt rautatieaseman toriin ja Rautatienkadun aseman puoleinen alkupää on aina ollut Lahteen junalla saapuvan matkustajan ensimmäinen kosketus Lahteen ja lahtelaisuuteen.

Mattilanmäen omenatarha ja Loukkaanotsa ti 9.8.
Mattilanmäen tietämillä kukkivat aikoinaan omenapuut ja Loukkaanotsa suolsi hauleja Mustankallionmäeltä. Nyt entisessä omenatarhassa kisaavat ”tessut”, Loukkaanotsan rypyt ovat silinneet ja Jepulis-Penjamikin on hommansa lopettanut. Mihin se kaikki hävisi?

Anttilanmäki ke 17.8.
Keskellä kaupunkia omakotitaloidylli, jossa väreilee menneen maailman tunnelma. Kauniit pihat, aidat ja kapeat polut, huolellisesti kunnostetut talot. Siinä nykypäivän Anttilanmäkeä, mutta kierroksella kuulemme myös mäen historiaa. Alue on nykyään museoviraston suojeluksessa.

Elokuinen retki Vierumäen vehreisiin maisemiin ke 24.8.
Vierumäki tarjoaa mm. ainutlaatuisia ja monipuolisia hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluja. Myös liikunta-alan koulutuksen ja urheilun kehittäjänä Vierumäki on tullut kuuluisaksi Euroopassa.

Levon hautausmaa to 25.8.
Levon hautausmaa on viimeisin ja laajin Lahden hautausmaista. Hautausmaan alueella on useita kappeleita, joissa vainajat voidaan siunata ja tällä hautausmaalla on myös Lahden ainoa krematorio. Levon hautausmaalla on arkku- ja uurnahautoja sekä muistolehto.

Alasenjärven ympäriajo

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kun vapunaattona suoritettu työ oli tehty ja sen jälkeinen juhliminen suoritettu, oli vapunpäivänä aikaa pyöräretkelle. Edellisenä päivänä äidin pyörään vaihdetut takakumit loistivat uutuuttaan, ja nyt olivat tarkoitus sisäänajaa Alasenjärven ympäriajossa. Edellisen renkaan ulosajoin, sillä seurauksin että sisäkumi poksahti. Vappusääksi oli luvattu jo aiemmin tällä viikolla koleaa. Ja Facebookissa kavereiden statuspäivitysten mukaan myös lumisadetta. Vilkaisu ulos ikkunasta vahvisti väitteet todeksi. Nämä jäi kuitenkin kuuroiksi, joten keli olikin oiva pyöräilylle.

Vilkaisin kartasta nopeasti mahdollisen reitin tai ainakin sen alun. Suunnitelmissa oli kuitenkin ajaa Kytölän kautta Viuhaan ja sieltä Ahtilan kautta kotiin. Viuhaan törmäsin tietoisesti vasta muutama vuosi sitten kun näin linja-autossa eli linkussa tekstin Viuha. En olisi osannut sitä kartalle sijoittaa, mutta linkun numerosta päättelin kuitenkin sen olevan jossain Pohjois-Lahdessa, myös senkin takia että Etelä-Lahti oli jo tullut tutuksi, joten siellä se ei voinut olla. Kotiin päästyäni tarkistin Viuhan sijainnin ja siellähän sen Alasenjärven pohjoispuolella sijaitsi. Muistelin, että joskus kymmenisen vuotta sitten olin autolla alueen läpi ajanut, mutta muuta ei jäänyt mieleen kuin mutkaisa tie järven likellä. Siksi pyörällä, näin saa ympäristöön paremmin kontaktin ja mielenkiintoiset yksityiskohdat nousevat esiin hiljaisissa nopeuksissa.
Retken suunta oli tällä kertaa poikkeuksellinen, sillä se oli puhtaasti ei-rautatiehenkinen pyöräretki. Koville se otti, mutta kestin sen kuin mies (joka ajaa naistenpyörällä). Vappu-Viuha alkakoon.

Matka alkoi Kiveriöstä Kytölään, jossa kiinnostus kohdistui monikerroksisen omakotialueen ihasteluun. Olipa siellä yksi autiotalokin. Ensimmäinen varsinainen kiintopiste oli Kytölän siirtolapuutarha sekä uimaranta, jonka vieressä oli yksityinen leirintäalue.

Kamerasta loppui jo alkumatkasta akku, joten Lahden tallentaminen jäi sillä kertaa kovin vaisuksi. Ehkä ensi kerralla malttaa ladata akun, eikä vain olettaa sen kestävän. Luulisi aikuisen sen ymmärtävän, mutta aina sitä jaksaa itsensä yllättää.

Seuraavaksi matka jatkui Savontietä pitkin Takkulan golf-kentän ohi, kohti Sipurantietä. Risteyksessä oli yksi uimaranta ja kyltti, joka kertoi ylimaakunnallisesta retkeilupoluista. Sama löytyy myös internetistä kaupungin sivuilta. Tätä onkin tarkoitus hyödyntää jatkossa paremmin.
Sipurantie on asfaltoitu, mutta mutkainen. Tosin Viuhan ”keskiosiin” muodostunut uusi kylämäinen omakotialue, on aiheuttanut sen, että ainakin toistaiseksi osa tiestä on hiekkainen kun infraa rakennetaan. Tienpätkä saa mm. valaistuksen ja pyörätien. Viuhan rannoillahan on jo ollut vuosia asumista.

Ahtialan puolella, rannassa Lepolan loma- ja kurssikeskuksen yhteydessä huomion kiinnitti iso ja vanha navetta. Ei kuulunut ammuntaa. Matka jatkui rantaa seuraten kohti Herrasmannin retkeilyaluetta ja uimarantaa. Alueelle oli majoittunut muutamia karavaanareita, mutta muuten alue oli hiljainen, valmiina kesän riemuihin.

Lähellä Myllypohjaa ulkoilureitti kulki kahden pellon välistä ja reitin vierellä oli joku joki. Se laski Alasenjärveltä, johonkin. Nimi ja määränpääkin selvisi vasta tätä kirjoittaessa internetin äärellä. Joki oli Potilanjoki, jonka suuntana oli Kymijärvi. Ahtialan Selkätiellä jäin hetkeksi ”fiilistelemään” sillan kupeeseen virtaavaa vettä ja siitä syntyvää ääntä.

Tämän jälkeen suuntasin Ahtialan Selkätietä pitkin kohti Kytölää. Tie oli mutkainen, mäkinen ja hiekkainen, mutta matka sujui kevyesti, seutuja tarkkaillen. Hetken ajaltuani saavuin jälleen asuntoalueelle ja tiekin oli vaihtunut Kytölän Selkätieksi ja kohta olinkin tutuissa maisemissa, matkan alkulähteillä.

Loppumatkasta niistin vahingossa hihaani. Onneksi kukaan ei nähnyt.

Museojunia Lahdessa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahdessa kulkee tänäkin vuonna museojunat. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry yhteistyössä Haapamäen Museoveturiyhdistyksen kanssa järjestää ajot Heinolaan 7.-8.5.2011 sekä 18.-19.6.2011. Aiemmista tiedoista poiketen Keiteleen Museon lättähatut (Dm7) eivät ole tulossa, resurssipulan takia eivät tällä kertaa lättäajot jäävät tekemättä. Höyryveturi Ukko-Pekkakin (Hr1 1009) oli tarkoitus tulla Lahteen, mutta toistaiseksi veturi on remontin alla. Jos kunnostus etenee suunnitelmien mukaan, on mahdollista, että höyryjuna saapuu Lahteen myöhemmin kesällä.
Tämän vuoden varmistuneista ajoista lisää artikkelin lopussa.


Lahti on ollut otollinen paikka museojuna-ajoille. Keskeinen sijainti sekä Lahdesta suuntautuvat teollisuuskäytössä olevat rautatiet Heinolaan ja Loviisaan ovat mahdollistaneet epäsäännöllisen matkustajajunaliikenteen.

Lahdessa järjestettiin 1980-luvulla kesäisin säännöllisesti museojuna-ajoja Lahdesta Heinolaan. Lähdöt tapahtuivat Vesijärven asemalta. Heinolan radalla liikennöinyt höyryjuna valittiin 1985 Suomen hauskimmaksi matkakohteeksi (Wikipedia). Lue täältä viime vuoden yhdestä junamatkasta täältä. Myöhemmin ajoja alettiin järjestämään Lahden Rautatiepäivän yhteydessä, josta jäljempänä.

Viime vuosina toukokuisten Classic Motor Show:n yhteyteen Salpausselän seisakkeelle messuhallin tykö, Topparoikka järjestivät rautateihin liittyvää toimintaa: vuonna 2009 Salpausselällä seisoivat liikuteltava Risto-höyryveturimuistomerkki sekä Fo-konduktöörivaunu, jossa pääsi tutustumaan lahtelaiseen rautatiekulttuuriin.
Vuonna 2010 oli vuorossa liikkuvaa kalustoa Ukko-Pekan muodossa, paikalla seisovan konduktöörivaunun toimiessa lipunmyyntipisteenä. Viikonlopun aikana oli tarkoitus ajaa neljästi Heinolaan, mutta kerrat jäivät kolmeen, koska Kymijärven voimalaitoksesta haetut hiilet hyydyttivät Pekan ja viimeinen matka jäi tekemättä.

Ajoja on myös järjestetty Loviisaan. Höyryllä Walkoon -tapahtumaan (vuosina 2008 ja 2009) Pikku-Jumbolla ajettiin tietysti Lahden kautta vaikka tarkoitus oli palvella Loviisan ja Valkon väliä kulkevia.

Lisäksi Heinolan ja Loviisan radoilla on nähty vuosien varrella erinäisiä avoimia sekä epävirallisempiakin museojuna-ajoja höyryllä ja dieselillä. Mainittakoon että Loviisaan ajettiin vuonna 2005 Dr12 2216:n eli Hurun vetämä SRHS:n syysretkijuna.

Lahden runsaan rautatiestön ansiosta myös kaupungin sisäisesti on pystytty järjestemään useita museojuna-ajoja, mm. vuonna 2010 Pikku-Jumbo (Tk3 1136) pendelöi moottoripyörämessuilla Lahden aseman ja messualueen välillä. Topparoikan satavuotias lumiaura oli radan päätepuskimella toivottamassa messuvieraita tervetulleeksi: kaminassa oli lämminhenkiset tulet.

Myös Mukkulaan on tehty muutamia yleisömatkoja sekä höyryjunalla että dieselillä, kuten oheisesta kuvasta (vaunut.org) näkyy.

Oman mausteensa epäsäännölliseen liikenteeseen ovat tuoneet perinteiset Salpausselän kisajunat (kuvia kisajunista vuodelta 2006 ja 2007 Topparoikan kuvagalleriassa). Vanhaa satamarataa on toki hyödynnetty muissakin tapahtumissa, tosin satunnaisesti ja ne eivät ole edustaneet ns. museojunakulttuuria. Näin matkustajat ovat päässeet suoraan tapahtumapaikalle urheilu- ja/tai messukeskukseen. Ratayhteys satamaan katkesi Jalkarannantieltä 1990-luvun alussa ja Jalkarannantien ja Salpausselänkadun välinen yhteys purettiin vuonna 2006.

Rautatiepäivät 2006-2009

Topparoikka järjesti vuonna 2006 ensimmäiset nykymuotoiset rautatieharrastajien avoimet ovet Lahden varikolla. Silloin ei vielä ollut liikkuvaa kalustoa resiinaa lukuunottamatta, mutta jo seuraavana vuonna 2007 järjestettiin höyryinen yleisöjuna. Ukko-Pekka matkasi ensimmäistä kertaa Helsingistä oikorataa pitkin. Mäntsälän asemalla oli varsinainen kansanjuhla. Lahdessa soittokunta otti höyryjunan vastaan.
Vuoden 2008 Rautatiepäivänä koettiin jopa pientä museojunaruuhkaa. Tuttuun tyyliin paikalle Helsingistä saapui Ukko-Pekka (Hr1 1009). Ukko-Pekan saavuttua Mytäjäisiin Pikku-Jumbo, aloitti matkansa Heinolaan. Paikalla vieraili myös PorHan lättähättu (Dm7), jonka mukana matkasi saksalaisen televisiokanavan SWR:n Eisenbahn Romantik-kuvausryhmä. Televisioryhmä matkusti rengasmatkan Suomen museorautatiekohteisiin ja ensimmäisessä osassa ryhmä vieraili myös Mytäjäisten varikolla.
Vuonna 2009 Pikku-Jumbo kuljetti tuttuun tyyliin ihmisiä Mytäjäisistä Heinolaan.
Tapahtumapaikalla oli myös saattajana toiminut museodieselveturi Huru.
Vuonna 2010 ei Rautatiepäivää ei järjestetty varikon epävarman tilanteen takia.

Museojuna-ajot vuonna 2011

Museojunakauden avaa 7. ja 8.5.2011 kun legendaarinen museoveturi Pikku-Jumbo vaunuineen saapuu Lahteen. Viikonlopun yleisöjunat järjestetään Classic Motor Show-tapahtumasta Heinolaan. Topparoikka järjestää ajot yhdessä Messukeskuksessa järjestettävien Classic Motor Show-tapahtuman kanssa.

Kesäkuussa Topparoikka järjestää höyryveturivetoisia museojunia yhteistyössä Haapamäen museoveturiyhdistyksen kanssa KesäHeinola-tapahtumaan 18.6 ja 19.6.2011.

Loppukesän mahdollisista muista ajoista myöhemmin tiedotetaan Museojunalla Lahdesta -sivulla.