Teatterin kevätkauden aloittaa Piaf – Pikkuvarpunen

Lahden kaupunginteatterin musiikkinäytelmän Piaf – Pikkuvarpunen ensi-ilta 21.1. Juhani-näyttämöllä. Esityksiä vain kevään 2009 ajan.

Edith Piafia eri ikäkausina esittävät Elsa Saisio, Lumikki Kouki ja Mirja Räty; kaikki kolme mukana joka esityksessä. Pam Gemsin näytelmän on suomentanut Elina Halttunen,
laulujen suomennos Esko Elstelän. Ohjaaja Maarit Pyökäri.

piaf.jpg

Edith Piafin (1915 – 1963) elämä dramaattisine käänteineen on kuin tehty näytelmäksi. Tämä sävähdyttävä näytelmä kertoo rakastetun laulajattaren rankasta elämästä. Se oli äärimmäisen epäsovinnainen ja värikäs, jyrkkää vuoristorataa alusta loppuun. Piaf rakasti rakkautta ja miehiä. Niistä hän usein lauloikin. Miehet olivat hänen elämänsä pakkomielle. Miesten kanssa Piaf joutui auto-onnettomuuksiin ja loukkaantui vakavasti. Loukkaantumisista johtuvia kiputiloja hoidettiin morfiinilla, josta hän tuli riippuvaiseksi.  Pian hän ei enää kyennyt esiintymään ilman ruiskeita. Kaikki tämä johti lopulta täydelliseen romahdukseen kesken esityksen. Hän kävi läpi kovan vieroitushoidon ja parani. Paluuta esiintymislavoille pidettiin suoranaisena ihmeenä ja vastaanotto oli sen mukainen. Vuonna 1956 New Yorkin Carnegie Hallissa aplodit kestivät 7 minuuttia, esirippu nostettiin 22 kertaa ja Piaf lauloi yleisön pyynnöstä 10 lisäkappaletta.
Ura kapakoista suurille esiintymislavoille oli alkanut, mutta vielä kansainvälisenä tähtenäkään hän ei päässyt irti taustastaan. Piaf pysyi ikuisesti Pariisiin laitakaupungin kasvattina, jonka oma koditon ja perheetön tausta oli este muuttua, mutta myös voima luoda tulkintoja, joita koko maailma on kuunnellut haltioissaan.

Joulun kadut (video ja kuvagalleria)

Lahen Lehti kierteli jouluaattona ja Tapaninpäivänä Lahden keskustassa ikuistamassa jouluista tunnelmaa. Osista aaton kuvista koostettiin puolentoista minuutin kestoinen video höystettynä tunnelmaan sopivalla Teosto-vapaalla pianokappaleella.
Video nähtävillä Lahen Lehen MySpace-sivuilla.

img_2337.JPG
Lahti
img_2347.JPG
Pianopavilionki
img_2352.jpg
Sibeliustalo
img_2356.JPG
Sataman valot
img_2361.JPG
Punaista tiiltä
img_2405.JPG
Rautatienkatu hiljaa
img_2411.JPG
Kävelykadun tyhjyyttä
img_2416.JPG
Vesijärvenkadulla liikettä
img_2418.JPG
Aaton harvoja ”linkkuja”img_2420.JPG
Kristillistä symboliikkaa. Uuden rakennuksen ylösnuosemus
img_2427.JPG
Aleksin valot
img_2429.JPG
Kettu jahdissa?
img_2435.JPG
Kuu taivaalla
img_2436.JPG
Jänis jahdattavana?
img_2440.jpg
25 metrinen kuusi
img_2444.jpg
Mariankadulla
img_2446.JPG
Etelän hedelmät talven keskellä
img_2447.JPG
Lumiukon mäenlasku torille
img_2449.JPG
Fox on fire?
img_2456.JPG
Linja-autoasemalle
img_2541.JPG
Kartano kurkistaa
img_2459.JPG
Kartanon joulu…
img_2549.JPG
…tumman taivaan alla
img_2534.JPG
Konserttitalon
img_2547.JPG
Valoa ikkunassa Pellonkulmassa
img_2554.JPG
Vesitorni kaukana
img_2556.JPG
Arkku?
img_2566.JPG
Sorsa vesiuruilla
img_2591.JPG
Lahti

Vuoden Painajainen

hemmo_ots.jpg
Tänä vuonna Hemmo-palkintogaala järjestettiin maanantaina 8.12. ja paikkana oli tietenkin Lahden Torvi. Gaalassa fiilisteltiin tuttuun tyyliin keiton ja ”keiton” voimalla sekä letkeän musiikkin. Illan kohokohta oli tietenkin pystin myöntäminen ansiokkaalle kulttuuritoimijalle. Vuonna 2008 Hemmo on silkkipaino Painajainen.

Voisitteko esitellä Painajaisenne?
Painajainen on vuonna 2004 aloittanut silkkipainoliike, joka tuolloin avasi myymälänsä Lahteen, Rautatien- ja Loviisankadun kulmaan. Päätoimialamme on silkkipainolla painetut tekstiilit. Myös julisteet, kortit, flyerit ja tarrat kuuluvat valikoimiin. Tapahtumien järjestys on tullut vaivihkaa mukaan kuvioihin. Me tehdään oikeastaan mitä vaan, mitä osataan.

Miltä palkinto tuntuu ja mitä Hemmo-palkinto teille merkitsee?
Hemmo tuntuu hyvältä! Tuli sellanen fiilis, että on tässä kai jotain osattu tehdä oikein. Me arvostetaan Hemmoa kohti ääretöntä ja sen yli. Edellisten vuoden Hemmot onkin jo ehtinyt opastamaan, että ”Hemmoille ei Lahdessa vittuilla!”. Se tuntuukin aikamoiselta etuoikeudelta, kun ottaa kaupungin huomioon.

Mitä itse arvelette mitkä olivat ne perustelut että Hemmo-direkroraatti päätyivät teihin?
On tullut oltua niin monessa mukana, että kai ne rumat naamat on jostain jäännyt mieleen…

Painajainen järjestää monipuolisia tapahtumia. Minkälaisia tapahtumia järjestätte ja minkälaista fiiliksiä ja ajatuksia niillä haluatte herättää?
Tavoitteena, kun kemuja aletaan järkkäämäään on se, että tästä tulee sellasta tekotaiteellista paskaa mitä ei oo ennen nähty. Haluamme, että tarjolla on jokaiselle jotakin, -vaihtoehtoja, yksi iso hedelmäcocktail!
Kunnon autotallimeingillä saa aikaan paljon, kun vaan jaksaa säätää ja keksiä puoli-ilmaisia ratkaisuja. Haeskella bändejä maispeissistä ja kysellä tutuilta mikä on nyt tosi kuumaa ”elektropunk jazzia”. Loppujen lopuksi, mukaan päätyy moni irtonainen idea vuosien varrelta, muokattuna ja yhteen liimattuna.
Yksikään tapahtumista ei valmistuisi, ilman vapaaehtoisia ja talkoolaisia (suom. perhe&frendit). Toivommme, että tapahtumaan osallistuja voi lekotella hyvässä meinigissä ja nautiskella tunnelmasta.

Minkälaista ja minkä tahojen kanssa pyritte yhteistyötä tekemään?
Aitojen ihmisten, yhteisöjen ja yritysten. Homman pitää kolahtaa.

Miten omasta mielestänne alakulttuurit Lahdessa voi?
Useat underground-skenet voi nähdäksemme hyvin, reggae/hipit, hoocee, heavy-osasto ja techno on perinteisesti ollut Lahdessa hyvin edustettuna jo vuosia. Uudet ug-posset on aina tervetulleita!

Minkälainen rooli on Torvelle alakulttuurien kohtauspaikkana?

Hyvin tärkeä, tärkein, ainakin täysi-ikäisille. Me uskotaan että, Lahdessa olisi tilausta toisellekkin hyvälle keikkapaikalle. Ne mitkä ei Torveen mahdu ovat jakautuneet Anttilanmäenbaari, PitkäPub ja Cumulus-osastolle. Jotka eivät ole hullumpia vaihtoehtoja nekään, esim. Pitkä Pubi on osoittaunut oivaksi valinnaksi clubi-illoille. Vuoden 2008

Lahti-kohokohdat? Omat tai muiden.
Omat Lahti-kohokohdat:
Kisapuistorockin tapahtumateltta KingGongGlub, lauantai.
Luke Vibert ja muun Rephlex crew:n ilta Pikku-Veskun rannassa.
Sekä kaikki muut tapahtumat jossa olaan oltu messissä. Muutamia mainitakseni esim. Rantagalleria, Asunnottomien Yö, Phantom Club, Tehi Fest ja Easy Sausage 08-näytös.
Muiden Lahti-kohokohdat:
Kisapuistorockin tapahtumateltta KingGongGlub, perjantai.
Alborosie & Sheng Yeng Clan, Pouta BigUp!
Lahteen rantautunut Pesäkallion kesäteatteri lunasti myös paikkansa.

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia Painajaisella on?
Avaamme uuden verkkokaupan. Pyrimme keittämään sitä käyttäjäystävälliseksi ja reagoimaan sen kautta maailman menoon. CyberSpaceRulesOK!
Uusia tapahtumia vuodelle 2009 siintää jo silmissä. Tämän vuoden näytos, joka muuttui näytelmäksi, on saannut jatkoa musikaalin muodossa… ainakin hurjimmissa skenaarioissa.

Asemantaustan puuhelmi

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 11.

Vuoden kaupunginosa 2008
Keskustan vieressä, radan toisella puolella, puutaloalue Anttilanmäki on niitä harvoja asuinalueita, joissa on pyritty säilyttämään puuvaltaisuus. Vaikka modernit kivirakennukset ovat osaltaan hajoittaneet vanhan harmoniaa, on asuinalue silti rauhoittavan ”kokonainen”. Melkein naapurissa asuessa on mukavaa välillä astella kapeita katuja pitkin ja antaa mielen vaellella menneeseen aikaan. Romantiikkaa kaikki tyynni, mutta kivikeskustan kainalossa tyytyväisenä oloaan viettävä asuinalue on piristivä poikkeus. Myös taiteilijat ovat inspiroituneet Anttilanmäestä, tästäpä esimerkkinä vaikkapa Risto Teräslinnan impressionistiset maalaukset.

Ei siis ihme että Anttilanmäki valittiin Suomen kaupunginosaksi vuonna 2008. Kun valintaan johtavia perusteluja on mietitty, varmastikaan pelkät kuoret eivät olleet valintaperusteena. Anttilanmäen-Kittelän asukasyhdistys ry on tehnyt paljon työtä asuinalueensa eteen, näkyvästi, mutta myös sitä tärkeää työtä joka ei näy ulospäin. ”Puutalojen idyllissä, vaahteroiden katveessa, kävelymatkan päässä Lahden kaupungin keskustasta sijaitsee vanha, mutta uusi Anttilanmäki.” Virkkeessä on kiteytetty mainiosti se mitä Anttilanmäki on.

Jos ei paikanpäälle pääse syystä tai tai toisesta voi alueeseen tutustua internetissä. Nettisivuilta löytyy runsaasti valokuvia, asiaa kaavoituksesta ja rakentamisestä sekä yleistä tietoa yhdistyksen toiminnasta. Sivut ovat rakenteellisesti hieman sekavat ja sisältö on hajallaan, mutta silti ajaa asiansa hyvin. Ehdottamasti kiinnostavinta antia on kuvagalleriat. Sivuilta löytyy valokuvia, niin uusiakin kuin vanhojakin ja on kiinnostavaa tehdä vertailuja uuden ja vanhan välillä, mikä ei ole helppoa. Kuvia on mm. Lahden kaupungin museon kuva-arkistosta sekä monien asukkaiden itse tallentamina.
Anttilanmäen ja Lahdenkin (lähi)historiasta kiinnostuneille sivut on mainio tietopankki. Tällaisia sopisi suotavan muillekin asukasyhdistyksille.

Anttilanmäen-Kittelän asukasyhdistys ry

anttilanmaki.jpg