Lahti-hardcoren konkareiden paluu

Morning After on täällä taas! Vuonna 2006 pillit pussiin panneet Business City hardcoren (BCHC) konkarit ovat kuvioissa ainakin yhden julkaisun ja yhden keikan verran. Julkaisu on vanha kunnon seiskatuumainen vinyyli, sisältäen yhden uuden ja kolme vanhaa kappaletta, uudelleennauhoitetut Commercialized Warfare ja Thorn In My Side, jotka on julkaistu vuonna 2006 lahtelaisella Hometown Pride-kokoelmalla, jonka julkaisijana toimi Pekka Productions (lahtelaisesta hardcoresta lisää luettavissa täällä, kohdassa Business City hardcore). Mukana on myös vanha klassikko White Is the Colour of Hate, jossa soittaa kaikki Morning Afterissa soittanutta kitaristia eli Heikki, Jukka ja Jyri. Uusi veto on nimeltään Cherish the Memory.

Levy ilmestyy Full House Recordsin kautta tammikuussa ja sen nimeksi valikoitui “Skeletor Is Dying”.

-Oli muutenkin tosi lämminhenkinen ja mahtava sessio ja tosi upeeta nähä kaikkia ukkoja pitkästä aikaa vanhan rakkaan harrastuksen puitteissa, bändin laulaja AV hehkuttaa bändin studiokäyntiä, jatkaen levyn omitakeisesta nimestä.

-Skeletor is Dying on Arton (basisti) ja Jukan (ex-kitaristi) ekan bändin Kepexin peruja, ja siis oldskoolstyle. Paras nimi ikinä!! Ja Skeletorhan on kaiken maailman he-manien pahin vihollinen!!

Tuo bändin ainoa keikka on siis Turussa eikä suinkaan Lahdessa. Bändi esiintyy tammikuussa Killing The Legacy festeillä.

Tiedusteluihin siitä jääkö keikka ainoaksi laatuaan, AV vierittää vastuun keikkajärjestäjille.

-Jatkoa ei ole suunniteltu sen pidemmälle, mutta jos nyt joku hullu festarikeikkoja tai jotain huimia lämppärivetoja idoleiden kanssa tarjoaa, niin sitten voidaan harkita jokainen tarjous kerrallaan. Pohjimmiltaanhan on myös kyse siitä, että tämä tehdään sen takia, koska me ite haluttiin se tehä ja Afterin soitossa on taas se hauskuus mukana.

-Tonni keikasta enkä roudaa, hän lopulta paljastaaa.

Artikkeli perustuu Lammas Zinessä julkaistuun haastatteluun.

”Vanhemmat toivoivat lapsestaan rumpalia – laittoivat kapuloita rattaisiin”
-Heikki / Morning After

Lahti-seuran vuosijuhlaa


Lahden kaupunki täytti tänä vuonna 106 vuotta ja kotiseutuyhdistys Lahti-seura on viettänyt 65. juhlavuotta. Seuran perinteistä vuosijuhlaa vietettiin tiistai-iltana kaupungin syntymäpäivänä 1.11.2011 Lahden Muotohuoltamolla, joka toimii WDC Helsinki 2012 designvuoden Lahden näyttelytilana ja toimipisteenä. Vesijärven kadulla sijaitseva funkistyylinen asema rakennettiin Esson huoltoasemaksi ja se valmistui vuonna 1931. Asema oli vasta Suomen toinen ja Helsingin ulkopuolella ensimmäinen tämän tyylisuunnan huoltamo. Vuodesta 1987 lähtien rakennuksessa toimi ambulanssiasema, jonka jälkeen siitä kunnostettiin Riku Roudon toimesta moottoripyöräliike, ja nyt siis rakennus on Muoltohuoltamo.

Vuosijuhla käynnistyi perinteiseen tyyliin seuran puheenjohtajan avajaissanoilla, jonka jälkeen Muotohuoltamon projektipäällikkö Päivi Ronkainen-Forsius kertoi huoltamon historiasta ja toiminnasta. Paikalla olleet pääsivät tutustumaan Designnäyttelyn Muotoja, jonka järjestäjinä toimi Muoto2 ja Malinen&Takkinen. Pian tämä näyttely vaihtuu Heikki Sauren Kirjoituksia maasta -näyttelyyn, johon voi tutustua ajalla 8.-19.11. Muotohuoltamo tarjosi lahtiseuralaisille myös kahvit.

Ronkainen-Forsius jälkeen 30-päisen yleisön eteen asteli juhlapuhuja Risto Halme. Hän syntyi aivan huoltamon läheisyydessä sijainneessa Lahden synnytyssairaalassa 78 vuonna sitten. Halme valmistui sisustusarkkitehdiksi Taideteollisesta oppilaitoksesta, Ateneumista vuonna 1959, mutta teki työuransa Lahdessa, jossa asuu edelleen. Risto Halme pureutui puheessa Lahden elinekeinoelämän kehitykseen  ja (muotoilu)yrittämisen haasteisiin nykypäivänä. (Puhe on luettavissa seuraavassa Lahti-seuran Hollolan Lahti -lehdestä.)

Halmeen jälkeen päästiin tunteikkaisiin tunnelmiin kun Lahti-seuran puheenjohtaja kukitti Onerva Vartiaisen kanssa Vuoden 2011 Lahtelaiseksi lihamestari Eila Saarisen. Saarinen työskenteli Osuuskauppa Hämeenmaan palveluksessa ennen kun jäi kesäkuussa eläkkeelle, tehtyään 56 vuotta töitä.
(Vuoden lahtelaisesta kattavammin myöhemmin Lahti-seuran nettisivuilla.)

Seuran vuosikokous

Ennen vuosijuhlaa tiloissa pidettiin Lahti-seuran sääntömääräinen syyskokous. Kokouksessa käytiin ensi vuoden asioita läpi, valittiin mm. uudet hallituksen jäsenet. Uusina hallitukseen valittiin Irma Willman ja Heikki Kolunen. Puheenjohtajana jatkaa Sauli Hirvonen, muut hallituksen jäsenet ovat Onerva Vartiainen, Marianne Valola, Paula Sällinen, Martti K. Lehto, Timo Peippo ja Esa Yrjölä. Lisäksi valittiin toiminnantarkastajat vuodeksi 2012, jotka ovat Risto Lassila ja Seppo Toivonen. Varatoiminnantarkastajat ovat Pekka Kotiaho ja Seppo Nieminen.

Kokouksen aikana ja sen jälkeenkin keskustelua herätti erityisesti, miten seura saataisiin paremmin nuorten tietoisuuteen. Esille tulikin monia hyviä kehittämisideoita, joita uusi hallitus pääsee ensi vuonna pureksimaan.

Lisäksi tilaisuudessa palkittiin viirillä Kari Knuuttila pitkästä ja ansiokkaasta työstä seuran hyväksi. Tunteikkaat terveiset toi Tauno Salo seuran pitkäaikaiselta puheenjohtajalta Unto Tupalalta.

Vuosijuhlasta ja syyskokouksesta lisää tulevassa Hollolan Lahti -lehdessä nro 4/2011.

Uusi Lahti 30-vuotta

Uusi Lahti -lehden 30-vuotisjuhlanumero putosi lahtelaisten postiluukusta eteisen lattialle 15.10.2011. Lehti alkoi ilmestyä noin 30 vuotta sitten. Sen kunniaksi ajattelin tiivistellä blogiin omakohtaiset kokemukset lehdestä sekä faktaa siitä miten Uuden Lahden toiminta aikoinaan alkoi, jossa lähteenä käytän tuota juhlanumeroa.

Itselleni ensimmäinen muistuva kokemus Uudesta Lahdesta oli kun vierailimme koulun Elämänkatsomustiedon tunnin tiimoilta lehden toimituksessa joskus 1990-luvun alussa.
Vapaudenkadulla(?) Kari Naskinen kertoi lehdestä ja sen tekemisestä. Muuta ei jäänyt mieleen kuin maukkaat keksit, limut ja se että saimme kuvan nimen kanssa lehteen. En tiedosta, oliko tuolla vierailulla vaikutusta tämän lehden/blogin aloittamiseen.

Juhlanumero

Juhlanumero (nro 77) on tuhti lukupaketti (56 sivua), jossa käydään läpi lehden vaiheita asioiden ja ihmisten kautta. Syksyllä 1981 käynnistetty uusi kaupunkilehti oli puheenaihe kaupungissamme. Pääkirjoituksessa lehti toteaa, että se ”ei tyytynyt raportoimaan kaupungin päätöksiä sellaisenaan vaan haki niihin omia näkökulmia ja kaivoi oma-aloitteisesti esiin uutisaiheita.”

Juhlanumerossa käydään läpi menneitä ja muistellaan lehden mielenkiintoisia vaiheita sekä kysellään mietteitä nykyisiltä ja entisiltä lahtelaisilta, paneudutaan Lahden suppeaan murresanastoon ja kysytään mm. Tapani Ripatilta onko se ”Lahest” vai ”Lahesta”. Lisäksi sekä lukijat että vierailevat kolumnistit  Timo Taulo, Jarmo Saarela, Vesa Ruotonen ja Hara kertovat miten asiat ovat Lahdessa vuonna 2041. Kuulumisia kertoo myös Naskinen sekä voimakaksikko Heinonen-Avikainen.

Lehden perustaminen

Ilmeisesti moni etelän idea on syntynyt Lapin hangilla (vertaa Vanhanen), sillä lehti sai alkunsa Levillä Risto Kauppisen ja Tero J. Kauppisen toimesta. TJ Kauppinen muisteli lehden 25-vuotisjuhlanumerossa että ”perustamalla toimituksellisesti vahva lehti oli mahdollisuus luoda kilpailukykyinen ja lahtelaisten tarpeita palveleva kokonaisuus. Uudelle Lahdelle oli olemassa sosiaalinen tilaus.” Myöhemmin lehden omistanut lohjalainen painotalo piti Lahden kilpailutilannetta niin hankalana että päätti myydä lehden. Se oli perustajilla mielessä jo lehteä perustettaessa.

Lehteä kaupattiin Lehtimiehet Oy:lle sekä Esan Kirjapainolle. Periaatteessa kaupoista jo sovittiin Lehtimiehet Oy:n kanssa, mutta tästä virisi aiheellinen pelko että lehti olisi lopetettu, käytännössä yhdistetty Lahtiset-lehteen. Sitten väliin tuli Ossi Kivekäs, joka iski shekin pöytään ja näin lohjalaiset ”ymmärsivät” myydä lehden lahtelaisille.

Lehden nimi

Lehden ensimmäinen päätoimittaja Kari Naskinen ehdotti nimeksi Lahtaria, joka ei kuitenkaan ottanut tuulta purjeisiin.

Sitten tuli Lahden Aika. Ei tullutkaan vaan se oli liian likellä Mallasjuoman Aika on Lahden -slogania.

Naskisen mukaan haluttiin ”pelata varman päälle” ja nimi kopioitiin Raumalta vuonna 1979 perustetulta Uudelta Raumalta, sillä erotuksella että jälkiosaan tuli sentään Lahti. Onneksi. Nimenä mielikuvitukseton ja käytännöllinen, lahtelainen.

Uusi Lahti nyt

Nykyään Uusi Lahden omistaa Esan Kaupunkilehdet Oy, jonka puolestaa omistaa Mediatalo Esa.

Vuonna 2008 lehden päätoimittaja Kari Naskinen siirtyi eläkkeelle ja tilalle tuli Tommi Berg. Yhteistä molemmille oli että aiempi työpaikka oli Etelä-Suomen Sanomissa. Berg tosin suoritti lukion työharjoittelun Uudessa Lahdessa jo vuonna 1992.

Lahdessa ilmestyi jonkin aikaa myös Suomen Lehtiyhtymän julkaisema broadsheet-kokoinen Viikko-Uutiset ja aikoinaan julkaistiin em. Lahtiset-nimistä lehteä, josta minulla ei ole muistikuvia. Sen sijaan (vuodesta 1992 lähtien) tabloid-kokoinen Uusi Lahti ilmestyy yhä, nykyään keskiviikkoisin ja lauantaisin 61 170 kappaleena. Viikon kahteen ilmestymispäivään lehti siirtyi vuonna 2005.

Lehti on mukana muutenkin lahtelaisten elämässä kuin viestintävälineenä, yhtenä esimerkkinä pääsponsorin mukaan nimetty jalkapalloilun Uusi Lahti Cup.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:
Mediatalo Esa
Uusi Lahti wikipediassa
Uusi Lahti Cup wikipediassa
Kari Naskisen blogi Mustaa valkoisella

Kulttuuriset merkit vuosilta 2004-2006 -hanke

Miten Lahti näkyy Internetissä -sarja, osa 24.

Aivan uusinta uutta ei tämänkertainen esittelyssä oleva informaatio ole, mutta aihe on kiintoisa ja sen sisältö pätee monin tavoin tänäpäivänäkin.

Lahden Kulttuuriset Merkit oli hanke joka toteutettiin vuosina 2004-2006 Lahden kaupungin ja Euroopan sosiaalirahaston toteuttama, hankkeessa oli mukana myös lahtelaisia kulttuuritoimijoita. Samalla hankkeesta tehtiin Lahden kulttuuria ja kulttuurihistoriaa käsittelevä paketti, joka julkaistiin tiivistelmä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian nettisivuilla vuosina 2005-06, jossa se on vieläkin nähtävillä.

Kiinnostavinta antia ovat hankkeen tiimoilta järjestetyt yleisöluentosarjat 19.9.-8.11.2005 Lahden 100-vuotisjuhlaan, joiden tiivistelmät luettavavissa hankkeen sivuilta.

Sivuilla tavoitteita valotetaan muutamilla pääkohdilla, hanke mm. ”vahvistaa alueen kulttuurin tuntemusta ja tietoyhteiskuntaosaamista, kohottaa Lahden profiilia kulttuurikaupunkina ja kehittää alueen kulttuuritoimijoiden yhteistyötä.” Viitekehyksenä toimiva kulttuurisemiotiikka ”pyrkii kokonaisvaltaiseen kulttuurin kuvan muodostamiseen, etsii selityksiä lahtelaisille ominaispiirteille kysyen, mikä on arvostettua ydintä, mikä vähemmän arvostettua laita-aluetta ja millaista vuoropuhelua ne käyvät keskenään? Mistä syntyy lahtelainen kulttuuri(-identiteetti), lahtelainen erityisyys?”

Sivuilla kerrotaan että hankkeen kohderyhmänä olivat Lahden kulttuuriorganisaatiot ja –vaikuttajat, matkailuelinkeino ja myös kulttuurista kiinnostuneet yritykset ja hanke hyödyttää välillisesti kaikkia lahtelaisia. Tarkoituksena oli koota hajallaan olevat kulttuuriperinnön ja kulttuuriosaamisen tiedot paketiksi, jota voitaisiin hyödyntää muissa yhteydessä, esimerkiksi matkailussa.

Lahden kulttuuriset merkit -loppuraportti julkaistiin toukokuussa 2007 ja se on luettavissa täällä.

Takaisin linjoille

Kuten joku on varmasti huomannut, nettsivut ovat olleet hetken aikaan suljettuna, myös sähköpostit eivät ole toimineet. Oman huolimattomuuteni takia näin kävi, mutta nyt ollaan takaisin ”linjoilla” ja päivitykset jatkuvat tuttuun tahtiin.

Valitettavasti sähköpostit eivät vielä toimi, joten postia voi lähettää osoitteeseen sauli.hirvonen (at) gmail.com.

Mukavaa syksyä!