Lahden oma elokuvafestivaali Kinos täyttää huhtikuussa 10-vuotta. Tällä kertaa ohjelmisto kestää koko viikon 1.-7.4.2013, huipentuen viikonlopulle.
Kinoksen taivalta on vierestä seurannut, enemmän tai vähemmän aktiivisesti festareiden järjestelyihin osallistunut elokuvasihteeri Markus Lehtinen.
Miten Kinos aikoinaan lähti käyntiin, mitkä olivat syyt lahtelaiselle elokuvafestarille?
– Vuonna 2003 ryhmä lahtelaisia elokuvaharrastajia järjesti pienimuotoisen, julkisen elokuvakatselmuksen Kymipubissa Kymintiellä. Tarkoitus oli katsella itse tehtyjä, omia ja kavereiden elokuvatuotoksia. Tapahtuma oli sen verran suosittu, että seuraavana vuonna se siirrettiin elokuvateatteri Kino Iirikseen.
Tapahtuma onkin kasvanut luonnollisesti pienestä kaverinporukan järjestämästä katselmuksesta koko viikon kestäväksi elokuvafestivaaliksi monipuolisine oheista-pahtumineen. Silti se on säilyttänyt tekemisessään maanläheisen talkoohenkisyyden. Tämä heijastuu myös Kinoksen asenteeseen ja suhtautumiseen harrastelijaelokuvaan: festivaali ei karta kotikutoisempiakaan teoksia, tärkeintä on idea ja sisältö. Tämä on ollut jo pitkään Kinoksen kantava ajatus, vaikka järjestäjäporukka on vaihtunut, silti festari on säilyttänyt oman tunnistettavan tyylinsä vuodesta toiseen.
Kinosta on aina tehty pienellä budjetilla, johon on saatu vaihtelevasti taloudellista tukea, lähinnä Lahden kaupungilta ja Hämeen taidetoimikunnalta.
Tekijöiltä Kinos on aina vaatinut sitoutumista ja paljon töitä, mutta luulen että se on ollut sen arvoista. Tosin Kinosta on tehty vuosi kerrallaan, pitkäjänteiseen suunnitteluun ei ole ollut kirjaimellisesti varaa.
Ovatko lyhyt- ja harrastelijaelokuvien tekotavat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja onko se näkynyt Kinoksen ohjelmistossa?
– Kymmenessä vuodessa tekniikka on kehittynyt huomattavasti, ja jo pienellä budjetilla saadaan tekni-sesti laadukkaita tuotoksia.
Muutos lähinnä näkyy siinä, että harrastelijat tekevät nykyään enemmän ns. perinteistä elokuvaa ja taiteelliset kokeilut ovat jääneet vähemmälle.
Onko Lahden Muotoiluinstituutin elokuvalinjalla ollut vaikutusta?
– Joinakin vuosina elokuvalinjan opiskelijat ovat olleet itse järjestämässä Kinosta, mutta se on ollut enemmän poikkeus kuin sääntö.
Tietysti joka vuosi on opiskelijoiden töitä ollut ohjelmistossa, mutta osallistumismäärissä ne eivät ole korostuneet.
Mihin sijoittaisit Kinoksen valtakunnallisesti elokuvafestivaalien joukossa?
– Kinosta on oikeastaan vaikea verrata kokonsa puolesta muihin suomalaisiin elokuvafestareihin. Se ei vertaidu isompiin elokuvafestivaaleihin ja ovat taas kasvanut isommaksi kuin pienemmät paikalliset katselmukset. Tietysti tähän on vaikuttanut puitteet, jotka elokuvateatteri Kino Iiris tarjoaa.
Miten Kinos on houkuttanut tekijöitä ja yleisöä?
– Monina vuosina Kinokseen on ollut paljon tarjontaa, niin että kun työryhmä on järjestänyt ennakkokatselmuksia, se on joutunut ilokseen tekemään karsintaa teosten kesken. Kaikki työt eivät ole mahtuneet mukaan, ja niitä on tullut ulkomailta saakka.
Kävijöitä on ollut joka vuosi hyvin, ja paikallisesti festivaalit ovat herättäneet huomiota mediassakin, etenkin jos oheisohjelmassa on jotakin uutta.
Esimerkiksi viikonlopun päätösklubi on houkutellut paikalle niitäkin, joilta ovat jääneet elokuvat jostakin syystä näkemättä.
Mitä juhlavuonna Kinoksessa?
-Joka vuosi Kinos on teemoitettu ja oheisohjelmaa on järjestetty keskustassa ja sen tuntumassa. Kino Iiris toimii päänäyttämönä elokuville, mutta näytösten yhteydessä on järjestetty mm. keskustelutilaisuuksia.
Tänä vuonna festivaalit kestävät kokonaisen viikon ja arkipäiville rakennettu omat teemat. Viikko tietenkin huipentuu viikonlopun monipuoliseen elokuvatarjontaan.
Artikkeli julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 1/2013