Juna myöhässä taaaaas

Seuraavat esimerkit arkistojen uumenista todistavat että rautateillä on – niiden trendikkäästä ja vihermäisestä imagosta huolimatta – perustavanlaatuisia ongelmia. Vai onko? Tarkoin valikoidut esimerkit on koottu Lahe Kaupunkilehdestä Lahen kaupungista, Suonesta. Niillä ei ole mitään tekemistä Suomen, Lahden kaupungin tai valtiomme rautateiden kanssa.

Heinäkuu 2002
Heinäkuu oli erittäin lämmin. Säätiedotuksesta ennustettiin kovaa tuulta, joka iskisi mereltä rannikolle ensi viikolla torstaina. Kova tuuli yllättikin junailijat ja se iskikin torstaina aivan kuten oli ennustettu, mutta koska ennustetta pidettiin vääränä, se yllätti. Pikajuna Turosta Hylsinkiin suistui kiskoilta jo asemalla, mutta pystyi jatkamaan matkaansa metsässä.
-On se törkeää että ostetaan junia jotka eivät pysy raiteillä kun siihen iskee mereltä 200 m/s puhaltava myrskytuuli. Minun pitäisi olla huomenna Kongossa, ja en usko että ehtisin, manasi aurinkohattuinen mies joka ei halunnut Matti Meikäläinen -nimeään julki.
Metsässä matka hidastui entisestään kun oravat katkaisivat hampaillaan ajolangat.
Lehtien yleisönosastopalstat täyttyivät vihaisista soitoista.

Huhtikuu 2005

Runsas luminen talvi aiheutti keväällä ennätystulvat Pohjonmaalla, joka yllättivät myös autoilijat. Korkealle nousseet vedet aiheuttivat pulmia tasoristeyksissä.
-On se törkeää että en voi ajaa autollani satasta tasoristeykseen katsomatta! Nyt minun pitää pysähtyä katsomaan tuleeko venettä! Junaa en halua vilkaistakaan. Tämä on pienen ihmisen kiusaamista, sanoi Teppo Hovi Ministään.
Pikajuna Aulosta Tampureelle myöhästyi puoli päivää, koska sen piti ajaa Pohjonmaan kautta. Humalainen veturinkuljettaja puhallettiin ja varkaita etsitään vieläkin.
-Sukellusvenehän tässä pitäisi olla että perille päästään. Miksei niitä ole Suoneen hankittu, pulputti rouvashenkilö pikajunan ravintolavaunusta, noin viiden metrin syvyydestä, jossa hän kertoi olevansa viettämässä kosteaa iltaa. Olut oli kuulemma laimennettu vedellä.
Radan rakentamisessa vastuussa oleva virkamies puolustautui sillä että tulvat oli kyllä huomioitu aikoinaan radan rakentamisessa.
-Rakennusmiehille oli jaettu kumisaappaat.

Helmikuu 2008
Kuun puolessa välissä Skemissä satoi lunta viisi viikkoa putkeen ja kinokset olivat lopulta miehen mittaisia. Rautatiet olivat valkean kullan peitossa, kuten erheellisesti sanotaan.
-On se törkeää että junalla ei pääse mihinkään, olemme motissa, emmekä pääse junaan joka on arvattavissa myöhässä, soitti lukija kotoaan toimitukseen.
Helmikuussa ihmiset ovat erityisen kiireisiä.
-Minun piti päästä tänä iltana tietokoneella katsomaan internettiä, mutta nyt se on mahdotonta, sanoi mies ruskeassa hatussa. Hattu oli valtava, jossa hän oli.
Muukin liikenne oli täysin pysähdyksissä.
-Mikä muu liikenne? Ei minua kiinnosta! Paitsi että tavarajunan on kuljettava vaikka ilman kiskoja!, kertoi normaalisti varastettua tavaraa myyvä ”Keke”, jolla ei ollut mitään sanomista.
Löytyi myös maltillisempiakin mielipiteitä.
-Onneksi työt on tehty jo pari kuukautta sitten, niin ei tämä haittaa, virkkoi tyynen oloinen valkopartainen herrasmies. Kommentin jälkeen sinitakkiset veivät punatakkisen.

Jokaisen tapahtuman jälkeen (jonkun) valtion rautatiet vaativat lisärahoitusta voittoihin.
Kuka vielä kehtaa valittaa että valitetaan vähästä ja se ettei valittamalla voisi vaikuttaa? Näin rautateillä, entäs teillä?

Adventti alkaa Kartanosta

Myyjäiset ja vapaa pääsy Historialliseen museoon lauantaina 29.11. klo 11-17.

Puffetti – myynnissä glögiä, kahvia, teetä ja joulutorttuja.

Konservatorion opiskelijat esittävät joulumusiikkia klo 12, 14 ja 16.
Olli-Pekka Paakkonen (sello), Taru Piira (viulu) ja Hannes Helén (viulu)

Myynnissä museokauppojen kirja- ja lahjatavaratuotteita. Lisäksi tuotteitaan myyvät Pro Puu, Lahden Taidegraafikot ry, Lahden Taiteilijaseura ry, Lahden valokuvataide ry ja Hollolan Keskiaikaseura.

Kaupunkikulttuuriseuran tunnustukset Miete ry:lle sekä Tarmo ja Pirjo Virtaselle

Lahden kaupunkikulttuuriseura kiinnittää tänä vuonna huomiota mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa tukeen ja kaupunkilaisen näkökulman ansiokkaaseen esilletuomiseen kaupunkikulttuuria koskevassa julkisessa keskustelussa. Lahtelainen kaupunkikulttuuriteko-tunnustuksen saavat Päijät-Hämeen Mielenterveystyön Tuki ”Miete” ry sekä Tarmo ja Pirjo Virtanen. Tunnustusten perustelut:

Mielenterveyskuntoutujien tuki – Päijät-Hämeen Mielenterveystyön Tuki ”Miete” ry

Päijät-Hämeen Mielenterveystyön Tuki ry Miete on toiminut avohoidossa olevien mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä tukiyhdistyksenä jo 35 vuoden ajan. Kerintie 2:ssa sijaitsevasta toimitilasta on muodostunut tärkeä vertaistuen ja harrastustoiminnan paikka lukuisille kuntoutujille.
Lahden kaupunkikulttuuriseura pitää Miete ry:n pitkäaikaista ja antaumuksellista työtä mielenterveyskuntoutujien hyväksi tunnustuksen arvoisena kaupunkikulttuuritekona.

Kaupunkilaisen näkökulma – Tarmo ja Pirjo Virtanen

Tarmo ja Pirjo Virtanen ovat toimineet ansiokkaasti monien kaupunkilaisten ja heidän kaupunkikehitysajatustensa esiintuojina. Kirjoituksissaan ja kannanotoissaan he ovat käsitelleet mm. teatteritoimintaan liittyviä kysymyksiä sekä Paavolanrinteen ja Ranta-Kartanon alueen suunnittelua, ja toimineet siten aiheiden ympärille syntyneiden kansalaisliikkeiden sanansaattajina. Lisäksi blogi-sivuillaan ”Lahen uutisia” Tarmo Virtanen on käsitellyt laajasti ajankohtaisia kaupunkikulttuuriin liittyviä kysymyksiä, usein jo niiden syntyhetkellä.

Lahden kaupunkikulttuuriseura pitää Tarmo ja Pirjo Virtasen toimintaa esimerkillisenä, keskustelua herättävänä ja tarvittaessa toimiin johtavana työnä, jonka se katsoo tunnustuksen arvoiseksi kaupunkikulttuuriteoksi.

Tunnustukset jaettiin 20.11.2008 Miete ry: toimipaikassa Kerintie 2:ssa järjestetyssä tilaisuudessa. Miete ry:n puolesta tunnustuksen vastaanotti yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Koskinen.

Kukat tunnustuksen saaneille lahjoitti Pekosten Kukka (Hämeenkatu 14).

Tietokirjailijat esittäytyy Lahden tiedepäivässä

Päijät-Hämeessä vaikuttavat tietokirjailijat tarttuvat ajankohtaisiin teemoihin kuten talous, luonto, kieli ja kulttuuri Lahden tiedepäivässä tiistaina 25.11.2008 klo 12-16 Kongressikeskus Fellmannissa. Samalla 25-vuotiaan Suomen tietokirjailijat ry:n aluetilaisuus käynnistää Lahden kirjoittajien päivän. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Lahden kirjoittajien päivä jatkuu illalla 40-vuotisjuhlaansa viettävän Salpausselän kirjailijoiden Uutuuksien illassa Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa klo 17.30 – 20.00. Esittelyssä ovat mm. Esko Heikkisen, Erkki Martikaisen, Ossi Hintikan, Onerva Vartiaisen, Timo Sandbergin, Eevamaria Halttusen ja Teuvo Ruohorannan uutuudet.

OHJELMA

Aika: tiistai 25.11.2008 klo 12-16
Paikka: Kongressikeskus Fellmanni, Kirkkokatu 27, Lahti (Josefiina-kabinetti, 1.krs)

12.00 Tilaisuuden avaus: Suomen tietokirjailijat ry:n Päijät-Hämeen aluevastaava Terhi Willman.

12.15 Kirjailija Seppo Jääskeläinen: Kun Suomi puita halas – ihmiskohtaloita ja irroitteluja. Keskustelua tekijän lamaromaanista Kaikki pelissä.

12.45 Professori Matti Kärkkäinen: Suomalainen puu globaalissa taloudessa

13.15 Tietokirjailija Erkki Norell: Luonto lamassa? – Ilmastonmuutos ja luontokulkijan kokemukset

14.00 tauko

14.15 Tietokirjailija FT Olavi Latikka: Intohimona Italia – suomalainen matkakirja kulttuurien kohtauspaikkana

14. 45 Tietokirjailija ja kouluttaja Alli Kantola: Kirjoittaminen matkanteon välineenä – tavoittaako harrastajakirjoittaja yhteiskunnan?

15.15 Tieto- ja oppikirjailija Kaisa Tukia: Kielitaito avaimena yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen
Lahtelainen Kaisa Tukia on palkittu vuonna 2008 tunnustuksella Suomi toisena kielenä -opettaja. Palkinnon saajan valitsi Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistys ja Opetushallitus.

16.00 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa tutustumaan Suomen tietokirjailijat ry:n toimintaan Päijät-Hämeessä ja tapaamaan tietokirjailijoita Lahden tiedepäivässä! Tilaisuus on maksuton.

Kaupunkikulttuuriseuran vuosikokous Torvessa

Lahden kaupunkikulttuuriseuran vuosikokous pidetään keskiviikkona 26.11.2008 klo 18.00 alkaen Ravintola Torvessa (Loviisankatu 8 ).

Tutkija Markku Koski esitelmöi aiheesta: Lahti vuonna 1968.
Millä tavoin maailmaa ravisuttanut vuosi liikehdintöineen vaikutti kotikaupunkiimme, sen kulttuurielämään ja -ympäristöön? Tule jakamaan kokemuksia ja muistoja tai kuulemaan niistä kulttuurihistoriallisessa ravintolamiljöössä!

Tilaisuus on avoin kaikille lahtelaisesta kaupunkikulttuurista kiinnostuneille.