Lahti Lahdeksi – Lahtelaisen kaupunkikulttuurin teemoja

Esitelmä- ja keskustelutilaisuus Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa maanantaina 22.4.2013 klo 17.30.

Lahden kaupunkikulttuuriseuran puheenjohtaja, arkkitehti Pentti Wilkman kertoo kaupunginarkkitehti Erik Liljebladin keskustasuunnitelmista vuodelta 1993. Pro Puu – yhdistyksen puheenjohtaja Markku Tonttila puhuu puukulttuurista. Sisustusarkkitehti SIO, huonekalumuotoilija Risto Halme kertoo taidemuseon ja huonekalumuseon ajankohtaisista asioista.

Lahti Lahdeksi: kaupunginarkkitehti Erik Liljebladin keskustasuunnitelma vuodelta 1993

Arkkitehti Erik Liljeblad toimi Lahden kaupunginarkkitehtina vuosina 1975–93. Hän oli kolmas ja viimeinen perinteinen kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen ja Valter Karisalon jälkeen. Liljebladin virka lakkautettiin silloisen laman myötä 1993. Liljeblad teki eräänlaisena testamenttina omasta tahdostaan Lahden keskustasuunnitelman, jossa hän omin sanoin ilmaisi: ”Lahdesta on viimeinkin tehtävä rantakaupunki.” Suunnitelmassaan hän esittää erilaisia mahdollisuuksia lähentää Vesijärveä ja Lahden keskustaa toisiinsa. Lisäksi hän ehdottaa esimerkiksi Salpausselän poikki tehtyjen katu- ja rataleikkausten ylittämistä siltojen tai siltamaisten maapenkereiden avulla, jotta kulku harjua pitkin tulisi helpommaksi.

Lahti, puutaidon pääkaupunki

Pro Puu-yhdistys on 15 toimintavuotensa aikana pyrkinyt toiminnallaan ylläpitämään Päijät-Hämeen alueen perinteisesti vahvaa mainetta puun jalostuksen keskittymänä. Toimintakeskuksen näyttelyiden lisäksi Pro Puu on aktiivisesti kehittänyt myös lähitoimintaympäristöään moninaisilla tapahtumilla ja toimenpiteillä. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on edistää kotimaisen lähipuun käyttöä kalusteissa, sisustamisessa, rakentamisessa sekä piha- ja ympäristörakentamisessa. Tämän suuntauksen halutaan näkyvän myös lahtelaisten elinympäristössä ja näin vahvistavan alueellista identiteettiä puutaidon pääkaupunkina.

Huonekalumuseon ja taidemuseon tulevaisuudennäkymiä

Suomen huonekaluteollisuuden kultakausi ajoittuu 1950–180-luvuille, jolloin lahtelaisella suunnittelulla ja muotoilulla oli merkittävä rooli. Huonekalumuseosäätiö on pyrkinyt synnyttämään Lahteen huonekalumuseota jo vuosia. Yhteistyössä Päijät-Hämeen Taidemuseoyhdistyksen ja Lahden kaupunginmuseon kanssa selvitetään nyt sitä, voitaisiinko taidemuseo ja huonekalumuseo sijoittaa tulevaisuudessa Rantakartanon alueelle nykyisen Linja-autoaseman ja sen viereisen museotontin yhteyteen.

Vastaa